Olen seurustellut 45-vuotiaan miehen kanssa muutaman kuukauden. Hän oli tavatessamme vielä asumuserossa. Suurin ongelma on se, että en saa miestä puhumaan. Hänen on kertakaikkisen mahdotonta sanoa muita asioita kuin "kahvi", "televisio", "sauna" tai "nukkua". Kyse on umpisuomalaisesta miehestä, joka ei kuulemma ole oppinut "ilmaisemaan itseään" muuten kuin esim. hakkaamalla halkoja. On sietämätöntä se, kun ei voi tietää mitä toisen päässä liikkuu. Ja käy myös mielessä, etten voi luottaa, kun tuosta asumuserostakaan en tiennyt mitään, asia tuli esille toisen henkilön kautta.
Oppiiko vanha koira uusia temppuja vai luovutanko? Miehessä ei ole mitään vikaa, mutta mykkä äijä ei oikein jaksa kiinnostaa. En ole mikään päällepäsmäri enkä selosta suu vaahdossa asioita, mutta normaali kommunikaatio lienee ihan suotavaa. En puhu päälle enkä tunge sanoja hänen suuhunsa, mutta niitä ei yksinkertaisesti ole. Jos ei esim. saanut kerrotuksi viime syksynä siitä, että on vielä virallisesti naimisissa (ja harkintavaihe kesken), niin mitä muita luurankoja mahtaa kaapissa olla? Miehen liitto on lapseton, minulla on yksi murkkuikäinen. Sitoumista en taida tämän kohdalla harkita, koska turhauttaa aika lailla opettaa tuon ikäiselle yhtikäs mitään. Tapasimme tuttuni synttäreillä, jossa oli kaveriporukan kuskina. Sen verran sai kuitenkin sanotuksi, että "ööh… ööh… syömään… ööhhh.." Odotan kärsivällisesti, mutta ei, mitään ei tule---
Vaihdanko puhetaitoiseen? Mitään valtavia tunteita ei ole päässyt syntymään, arvannette miksi. Taitaa olla turhan vanha oppimaan yhtikäs mitään…
Kertokaa, siskot!´
3
173
Vastaukset
- antaisin olla
Jos ei muutamassa kuukaudessa ole isompia tunteita miestä kohtaan syntynyt, niin anna mennä. Onko hän osoittanut sinua kohtaan kiinnostusta ja lämpimiä tunteita sanoin ja teoin?
- Serafiina313
Fyysistä läheisyyttä on, mutta mykkyys käy hermoille, eikä tuo fyysinen puoli tunnu hyvältä, kun toinen ei osaa sanoa muuta kuin "öh".
Sen tiedän, että on uskonnollisesta perheestä, jossa ei puhuttu mistään - paitsi ehkä kirkkoon menosta jne. Estynyt ihminen, kaikin puolin, ja aika vaikea lienee ollut suhde vanhempiin kun heidän kuoltuaankin heitä pelkää.
Omista tunteista ja asiosta ei ole saanut puhua, arvelen. Ehkä joku tuollaisen kommunikaatioon kykenemättömän kanssa jaksaa, minä sanon huomenna että näkemiin. En usko, että tuon ikäinen enää oppii mitään uutta, kun aistin ahdistumisen aina, kun kysyn jotain ihan normaalia. Ei läheisyyttä voi syntyä ilman kommunikaatiota, esimerkiksi televisiota katsomalla.
Joten huomenna aion sanoa, että etsii sellaisen naisen, jolle ei tarvitse puhua mitään. Kai sellaisiakin on :) Tuohon ilmoitukseeni sanoo tod.näk. "öh". - sen-exä
Kerroppas nyt muruseni kaikki ne asiat, jotka painavat sydäntäsi niin kuuntelen ne sujuvasti. Eihän tuo läheisyys ole mikään ongelma, tulet syniin ja heität vaattesi pois. Eiköhän luonto hoida jo loput. Sitten on, mistä puhua ja mitä odottaa. Suottaapihan olla yllätys, kun ei tuplaehkäisykään toimi.
Niin on meinaan käyny aikaisemminkin. Mieti sitä, mitä miehesi tietää ja miltä hän säästää sinut. Onko tullut koskaan mieleen tämä näkökanta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 713075
- 922855
- 512095
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201555- 151339
Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..51318Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131301Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein131263- 181230
Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin241222