Keväällä 2013 sain unelmatyöpaikan sotealan hyväntekeväisyysjärjestöstä kehittämisprojektista.Projekti lähti hyvin käyntiin ja pääsin jo ennen kesää hyviin tuloksiin-Sain esimieheltäni hyvää palautetta ja yhteistyömme sujui loistavasti.Jo kevään aikana aloin huomaamaan kahdessa kollegassa epäasiallista käytöstä.Minulta pantattiin tärkeää tietoa,joka yhteispalaverissa työtäni väheksyttiin ja nimitettiin työtäni puuhasteluksi.
Kerran istuin kahvihuoneessa ja kuulin omin korvin,kuinka nämä kaksi kollegaa arvostelivat työtäni.Päätin kertoa asiasta esimiehelleni.Olen itse toiminut esimiehenä ja puutuin aina heti ks. tilanteisiin.No,siitä se sitten vasta alkoi...
Kesällä olin töissä näiden kahden narsistin kanssa,koska muut olivat vuosilomilla.Minulle ei puhuttu,vaan kaikki viestintä tuli liimalapuilla.Pari kuoppaa yritettiin kaivaa,mutta minä en langennut niihin.Työhuoneeni oven eteen oli yhtenä päivänä ilmestynyt kastelukannu ja lappu,jossa käskettiin kastelemaan kukat.Ja minähän tunnollisena työntekijänä kastelin.
Syksyllä,kun esimieheni palasi töihin,sain kutsun palaveriin.Näiden kahden narsistin hyvä ystävä istuu tämän yhdistyksen hallituksessa ja he olivat tehneet minusta perättömän valituksen suoraan hallitukselle.Epävirallinen organisaatio alkoi hahmottumaan minulle..
Jatkoin kuitenkin työtäni innolla ja minulla oli esimieheni tuki-Vielä tässä vaiheessa.Mutta aavistin jo pahaa..Työtäni edelleen vaikeutettiin näiden kahden toimesta. Minua ei tervehditty,kun tulin huoneeseen kääntyivät selät ja keskustelu taukosi ym.En voi kaikesta tähän kirjoittaa,koska tästä tulisi tosi pitkä tarina.
Kun keväällä 2014 lähetin väliraportin meilitse koko henkilökunnalle,alkoi tapahtua.Projekti oli sujunut enemmän kuin hyvin ja jatkosuunnitelmat syksyksi olivat valmiina.Väliraportista tulikin loppuraportti.
Huhtikuussa 2014 sain kuulla,että työsuhdettani ei jatketa.Työkuvaani ei tarvita.Muuta selitystä en saanut. Siihen päättyi myös esimieheni tuki: Sain uhkailevia meilejä ja keskustella hänen kanssaan en voinut,koska puhe muuttui huudoksi hänellä nopeasti. Minut jätettiin kaiken ulkopuolelle ja minulta vietiin työtehtävät. Istuin yksin työhuoneessani,kunnes en enää jaksanut painetta vaan jouduin jäämään sairauslomalle fyysisten ja psyykkisten oireiden vuoksi.
Sairauslomani on kestänyt nyt puoli vuotta ja näillä näkymin ensi syksyyn menee,että olen työkykyinen.Ainoaa lohtua on tuonut se,että työterveyslääkärini päätti yhdessä työsuojelupiirin kanssa suorittaa työsuojelutarkastuksen ex-työpaikassani.Kostoksi tästä esimieheni panttaa edelleen kolmen viikon lomarahojani.Tarkastus ei ole ensimmäinen ja en ole ensimmäinen ulossavustettu.Päänarsisti on tehnyt tuhojaan jo 80-luvulta lähtien.Voimia olen saanut monilta ihmisiltä,joiden kanssa tein yhteistyötä.
Nyt puolen vuoden jälkeen olen vasta valmis kirjoittamaan tästä.Nyt tiedän,miltä tuntuu kun vedetään matto jalkojen alta. Luottamus mennyt ihmisiin ja kaikkeen hyvään.Lokakuussa 2014 minulla diagnostoitiin keskivaikea masennus ja tämä kevät menee psykoterapiassa.Onneksi hoitoalan ihmisenä osaan hakea apua itselleni.
Olen tiivistänyt elämäni tällä hetkellä omaan perheeseeni,josta saan voimia. Häpeä ja irrationaalinen syyllisyys ovat jo vähitellen hälvenemässä ja alan löytää itseni.
Voimia kaikille ja anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheeni,näpyttelen tätä kännykällä.
Kerran istuin kahvihuoneessa ja kuulin omin korvin,kuinka nämä kaksi kollegaa arvostelivat työtäni.Päätin kertoa asiasta esimiehelleni.Olen itse toiminut esimiehenä ja puutuin aina heti ks. tilanteisiin.No,siitä se sitten vasta alkoi...
Kesällä olin töissä näiden kahden narsistin kanssa,koska muut olivat vuosilomilla.Minulle ei puhuttu,vaan kaikki viestintä tuli liimalapuilla.Pari kuoppaa yritettiin kaivaa,mutta minä en langennut niihin.Työhuoneeni oven eteen oli yhtenä päivänä ilmestynyt kastelukannu ja lappu,jossa käskettiin kastelemaan kukat.Ja minähän tunnollisena työntekijänä kastelin.
Syksyllä,kun esimieheni palasi töihin,sain kutsun palaveriin.Näiden kahden narsistin hyvä ystävä istuu tämän yhdistyksen hallituksessa ja he olivat tehneet minusta perättömän valituksen suoraan hallitukselle.Epävirallinen organisaatio alkoi hahmottumaan minulle..
Jatkoin kuitenkin työtäni innolla ja minulla oli esimieheni tuki-Vielä tässä vaiheessa.Mutta aavistin jo pahaa..Työtäni edelleen vaikeutettiin näiden kahden toimesta. Minua ei tervehditty,kun tulin huoneeseen kääntyivät selät ja keskustelu taukosi ym.En voi kaikesta tähän kirjoittaa,koska tästä tulisi tosi pitkä tarina.
Kun keväällä 2014 lähetin väliraportin meilitse koko henkilökunnalle,alkoi tapahtua.Projekti oli sujunut enemmän kuin hyvin ja jatkosuunnitelmat syksyksi olivat valmiina.Väliraportista tulikin loppuraportti.
Huhtikuussa 2014 sain kuulla,että työsuhdettani ei jatketa.Työkuvaani ei tarvita.Muuta selitystä en saanut. Siihen päättyi myös esimieheni tuki: Sain uhkailevia meilejä ja keskustella hänen kanssaan en voinut,koska puhe muuttui huudoksi hänellä nopeasti. Minut jätettiin kaiken ulkopuolelle ja minulta vietiin työtehtävät. Istuin yksin työhuoneessani,kunnes en enää jaksanut painetta vaan jouduin jäämään sairauslomalle fyysisten ja psyykkisten oireiden vuoksi.
Sairauslomani on kestänyt nyt puoli vuotta ja näillä näkymin ensi syksyyn menee,että olen työkykyinen.Ainoaa lohtua on tuonut se,että työterveyslääkärini päätti yhdessä työsuojelupiirin kanssa suorittaa työsuojelutarkastuksen ex-työpaikassani.Kostoksi tästä esimieheni panttaa edelleen kolmen viikon lomarahojani.Tarkastus ei ole ensimmäinen ja en ole ensimmäinen ulossavustettu.Päänarsisti on tehnyt tuhojaan jo 80-luvulta lähtien.Voimia olen saanut monilta ihmisiltä,joiden kanssa tein yhteistyötä.
Nyt puolen vuoden jälkeen olen vasta valmis kirjoittamaan tästä.Nyt tiedän,miltä tuntuu kun vedetään matto jalkojen alta. Luottamus mennyt ihmisiin ja kaikkeen hyvään.Lokakuussa 2014 minulla diagnostoitiin keskivaikea masennus ja tämä kevät menee psykoterapiassa.Onneksi hoitoalan ihmisenä osaan hakea apua itselleni.
Olen tiivistänyt elämäni tällä hetkellä omaan perheeseeni,josta saan voimia. Häpeä ja irrationaalinen syyllisyys ovat jo vähitellen hälvenemässä ja alan löytää itseni.
Voimia kaikille ja anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheeni,näpyttelen tätä kännykällä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miten kauan projektin oli tarkoitus kestää?
Parivaljakko kuulostaa tutulta. Narsisti toimii mielestäni työpaikalla yleensä aina jonkun parin kautta. Tarkoitus on suojata oman työn jatkuminen. Keinot ovat monet. Ilman muuta uusi työntekijä on savustettava. Mitä pätevämpi uusi työntekijä, sitä varmemmin joutuu kiusatuksi.
Narsistien uhrien tukeen voi ottaa yhteyttä työpaikallakin heidän uhrikseen joutunut.
Projektin piti kestää kesään 2015 ja sen jälkeen esimieheni lupasi minulle vakituisen työpaikan.Uskoin häneen ja luovuin kaupungin esimiesvirastani.
Työskentelin vapaaehtoistyön parissa ja toinen näistä kuningattarista oli toiminut viisi vuotta ennen minua vapaaehtoistyön koordinaattorina,saamatta aluetta toimimaan.Enempää ei varmasti tarvitse selittää syitä kohtalooni..
Kun tästä voimaannun aion hakea oikeutta itselleni liiton avustuksella.Minulla on dokumenttia häirinnästä,epäasiallisesta kohtelusta ja työsuojelurikoksesta lisäksi olen edelleen työkyvytön ja tulon menetykset ovat mittavat.
Esimieheni tiesi tilanteestani:Useaan kertaan kertoi antavansa näille kahdelle varoitukset ja pakottaa heidät pyytämään anteeksi-Sitä päivää ei koskaan tullut.
Olen aivan varma,että epävirallinen organisaatio laittoi esimieheni seinää vasten ja hän valitsi pitää kiinni omasta jakkarastaan.Onneksi en enää näe joka yön painajaisia....
Niin ja mielenkiintoista on se,että tämä viisi vuotta sitten työpaikkaan tullut oli joutunut tämän toisen kuningattaren kiusaamaksi. Narsisti myrkyttää kaikki työpaikalla-Onneksi pääsin pois,näin ajattelen tänä päivänä:).
Minusta tuo oli aika tökeröä.
1. Kerrot työpaikastasi niin, että asiasta jotain tietävät osaa yhdistää palaset.
2. Leimaat kaksi henkilöä narsistiksi, koska et tullut heidän kanssaan toimeen.
...kaksi henkilöä, jotka asiasta jotain tietävä pystyy yhdistämään tiettyihin henkilöihin.
Eikö sinun käytöksesi täällä ylittänyt työpaikkakiusaamisen kriteerit?
Eikö käytöksesi täällä ylittänyt myös kunnianloukkauksen kriteerit?
haist sie huilu!
Kiitos,että luit tarinani ja se herätti sinussa mielipiteitä.Minun mielestäni ei ole tökeröä kertoa tällä foorumilla anonyymisti kokemuksistaan.Uskon kuitenkin,että täällä on paljon vertaisiani,jotka ovat olleet saman ilmiön kanssa tekemisissä.Täällä on myös narsisteja joukossa mukana,se tuli huomatuksi.Tämä ei ole vertaistuen jakamisen paikka,se tuli nyt nähdyksi.
1.Kirjoituksestani ei voi tunnistaa ex-työpaikkaani.
2.En ole itse keksinyt narsistinimikettä näille kahdelle ex-kollegalle,vaan sen on tehnyt moni muu jo ennen minua. Ja heitä myöskään ei voi tunnistaa kirjoituksestani ja jos tänne jostain ihmeen syystä eksyisivät lukemaan tarinani ja tunnistaisivat itsensä,olisin pelkästään tyytyväinen.
En ole enää työsuhteessa,joten työpaikkakiusaamisestakaaan minua ei voi syyttää.Sen kortin nämä kaksi jo käyttivätkin,kun olin vielä työsuhteessa.
Toivon sinulle positiivista asennetta elämään,empatiakykyä ja kaikkea hyvää.Lopetan tämän asian käsittelyn tällä foorumilla ja etsin vertaistukiryhmää jostain muualta.
entinentyösuojeluval
Olet ollut työnantajan juoksupoika...
Tämän palstan tarkoitus eikä näiden kirjoitusten ole antaa diagnooseja, vaan täällä kerrotaan kenttäkevyesti omia näkemyksiä ja mielipiteitä, josta nimenomaan kirjoituspaikasta pitäisi jo vajaallakin järjenjuoksulla pystyä päättelemään, mikä on kirjoituksen sävy.
Voi syyttää minua mistä kiusaamisesta ikinä haluat.
entinentyösuojeluv
Enkä ole koskaan, en koskaan, nähnyt enkä kuullut, että työsuojeluvaltuutettu olisi uskaltanut asettu kiusatun puolelle tai auttanut kiusattua millään tapaa. Aina olette nuolleet työnantajan...
Teillä tulisi huonot housuun, jos joutuisitte nimikkeenne mukaisiin töihin. Olette niitä, jotka pelkäävät kaikkein eniten.