Mielestäni tällä palstalla keskustelun taso on suhteellisen huono. Pitäisi jutella isien asioista, mutta tämä näyttää olevan myös aikamoinen sylkykupppi joidenkin tahoilta.
Ensimmäistä muksua onnellisesti odotellaan, mutta ilmeisesti ei tälle palstalle ole minulla mitään asiaa, kun muksu on syntynyt. Onkos noita muita palstoja, missä isät vaihtavat kokemuksiaan?
Ensimmäistä muksua onnellisesti odotellaan, mutta ilmeisesti ei tälle palstalle ole minulla mitään asiaa, kun muksu on syntynyt. Onkos noita muita palstoja, missä isät vaihtavat kokemuksiaan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Joo, jankuttamista ja epäolennaisuuksiahan tämä palsta pursuaa. Toinen mahdollisesti sua kiinnostava foorumi voisi olla Vauva-lehden keskustelupalsta, jossa on myös isille oma sektori. Sekin tosin täyttyy lähinnä autovertailuista ja mammojen mietteistä siitä, onko varpajaisia juhliva mies iso vai pieni sika...
Tällä palstallakin (Suomi24, isät) on aina välillä saatu esim. kasvatukseen liittyen ihan kunnon väittelyitä aikaan. Eiväthän ne toki mihinkään johda, mutta ihan kiva niihin on ollut osallistua :)
Onnea muuten tulevaan isyyteen! Meillä odotellaan jo toista... Aivan yhtä jännää se ei ole ollut kuin ekalla kerralla, mutta toisaalta ollaankin aikalailla alussa vasta - heinäkuussa 05 pitäis syntyä.
Kiitos onnentoivotuksista ja onnea myös verkkokaapelin sinne päähän.
Toki meilläkin tämä aika alussa vasta on, kesäkuun lopussa 05 laskettu aika. Onnea toisaalta tässä hieman myös kaivataan, sillä emäntä sai loppukesästä keskenmenon. Eli tämä on periaatteessa toinen raskaus. Tosin tämä on jo edennyt huomattavasti pidemmälle kuin ensimmäinen.
Itse asiassa emäntä vasta tällä viikolla kävi ensimmäisen kerran neuvollassa, syystä että haluttiin katsoa hieman pidemmälle, miten käy. Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin, ilman mitään "ylimmääräisiä" oireita ja kipuja.
Mutta taisi tuo neuvollassa käynti härättää minut jostain horroksesta, kun näin emännän tuomat laput ja muut vauvaan liittyvät "ohjekirjat". Taitaapi se tosiaan olla tulossa :)
Eli nyt vain odottamaan ja etsimään myös sopivia foorumeita, josta voi aikanaan helppiä etsiä, jos sitä tarvitsee.
Kaksplussan sivuilla on myös isille tarkoitettu keskustelupalsta. Muutenkin vaikuttavat keskustelut yleensäkin siellä olevan suurimmaksi osaksi ns. järkevämpiä, kuin esim. vauvan sivuilla.
Pysy poissa keskustelupalstoilta. Ja koko netistä.
Käytä se aika lapseesi ja vaimoosi, tai edes lapseesi.
Takaan, että lopputulos on paras.
Nämä keskustelupalstat saa vain vihaiseksi optimistisemmankin miehen.
Palstoilla saa vain kuvan vittumaisista ja itsekkäistä akoista ja alat etsiä samoja piirteitä vaimostasi. Ja takuulla löydät myös.
Omille pojilleni en suosittele lapsia missään tapauksessa, niin kauan kun Suomi kohtelee miehiä kuten kohtelee.
... on järkevää miesten välistä keskustelua tälläkin palstalla. Itsekin isänä ja huoltajana olen kysellyt toisten isien mielipidettä asioissa mutta kohta sinne tunkee joku nainen sönkkäämään. Minä olen halunnut kuulla miehen mielipiteen enkä naisen. Vois perustaa RIITELY -palstan erikseen.
Hyvät tulevat isät: Onnea odotukselle ja toivotaan kaiken nyt onnistuvan hyvin loppuun asti.
Näinhän se menee, että järkevä jutustelu hukkuu saastaan... Näkisinkin, että olemme tässä parhaillaan osoittamassa, kuinka isät pystyvät keskenään järkevään keskusteluun ja kokemustenvaihtoon! Siitä jakaisin puolikkaan maapallon meille kaikille :)
Keskustelun avaaja otti puheeksi nuo keskenmenot. Meidänkin perheessämme siitä on kokemusta, joskin keskenmeno tapahtui niin alkuvaiheessa (ennen tuon ensimmäisen lapsen alullesaamista), että ainakaan minä en siitä osannut niin järkyttyä. Äidille se toki oli raskaampaa, kuten hyvin ymmärrämme.
Minä arvelenkin, että keskenmenot ovat selvästi yleisempiä kuin moni varsinkaan ensimmäistä lastaan hankkimassa oleva äiti tai isä osaa ajatella. Niistähän ei usein puhuta. Oman perheen raskaus ja odotus julkistetaan läheisillekin vasta, kun alkuvaiheista on jo päästy eteenpäin, on käyty ultrassa jne, jolloin se keskenmenon vaarakin on olennaisesti pienentynyt. Siksi läheiset eivät välttämättä koskaan saa kuulla, että lasta yrittäessä on voinut tulla useampikin keskenmeno.
Tuosta julkistamisesta tulikin mieleeni kysymys: koska teidän mielestänne on korrektia ja paikallaan kertoa tulevasta perheenlisäyksestä esim. omille vanhemmille ja muille perheenjäsenille, entä työkavereille jne.?
Meillä on lähdetty siitä, että ainakaan ennen ensimmäistä ultrakäyntiä ei kerrota kenellekään - sääntö, joka ei toteutunut edes ensimmäisellä kerralla :) Meille nimittäin kävi niin, että lääkäriserkkuni huomasi vaimon "siunatun tilan" ja kysyi vanhemmiltani ihan vilpittömästi, että koskas noiden lapsi syntyy. Vanhempani olivat siihen saakka luulleet, ettemme ole aikeissa hankkia lapsia ollenkaan - minä kun olin ollut siitä niin varma vielä muutama vuosi sitten :)
Ensimmäisellä kerralla keskenmeno tapahtui 6-7 seitsemännellä raskausviikolla. Ennen keskenmenoa asiasta tiesi vain muutama läheinen ystävä, mutta keskenmenon jälkeen asiasta on kerrottu myös lähisukulaisille, äidit, isät, sisarukset. Meillä sinänsä on helppoa pitää raskaus sukulaisilta "salassa", sillä asumme toisella puolella Suomea, joten eipä tuossa aivan joka kuukausikaan tule tavattua.
Ja se on totta, mitä sanoit, että keskenmenot näyttävät olevan aika yleisiä, mutta eipä kai noista tee mieli puhua. Ja naisille se on varmasti vielä enemmän henkilökohtaisempi asia, joten he ottavat sen varmasti kovemmin kuin miehet. Tosin totuuden nimissä pitää tunnustaa, että kyllä se keskenmeno itseänikin harmitti, kun oli jo ehtinyt miettiä asiaa, että isäksi tässä tullaan.
Nykyisestäkin raskaudesta tietää muutamat ystävät, mutta eivät vielä sukulaiset. Paitsi että puhelinkeskusteluista jää hieman sellainen maku, että toisessa päässä aavistellaan jotain. Tiedä häntä. Jostain syystä asiasta tuntuu olevan helpompi jutella ystävien kanssa kuin sukulaisten. Sukulaisille olisi tarkoitus kertoa ultran jälkeen, mutta katsotaan nyt. Jotenkin tämä vain tuntuu varmemmalta nakilta kuin se ensimmäinen.
Tuntuu välillä että valtaosa palstan jutuista keskittyy siihen että "kattokaa prkl että olette ja sen lapsen isä eikä akka ole vieraan kakaraa pukkaamassa...." Tätätkö nykyaika on??
Tähän olen kiinnittänyt itsekin huomiota. Ei vain täällä, vaan joka palstalla on näitä prkl:een vääntäjiä. Tuntuu että agressiot puretaan sivullisiin ihmisiin laukomalla mitä sylki sillä hetkellä suuhun tuo. Asiallisuutta keskusteluihin toivoisin itsekin.