Lastensuojeluilmoituksen tehneet?

Miksi pelkäät ilmoituksen kääntyvän itseä vastaan? Onko sinun luonasi asiat hyvin? Ja mitä uskot että pitäisi toisen vanhemman luona saada selville? Sinulla kuitenkin on jokin pelko tai luulo?

Mistä nämä lapsen ongelmat on lähtöisin?

Lapsella ei ongelmia minun luona. Mutta lähi on saanut lapsen alistettua niin, että pelkää kysyä häneltä ihan normaaleja asioita. Lisäksi selvisi juuri, että lähi haukkuu toista vanhempaa lapselle (ja epäilee, että etä haukkuu häntä).

Pelkona on se, että koska lapsi ei kerro asioista, eikä varmaankaan edes osaa kertoa, niin minua syytelllään sitten perättömästä ilmoituksesta ja joka paikassa pidetään ylireagoivana.

Tietysti nämä eivät ole ainoita huolenaiheita. Lisäksi on esimerkkinä lapsen vaatteiden riittämättömyys ym. ym. Näitä kyllä riittää. Ja aika paljon pystyn myöskin todistamaan sähköpostien perusteella.

Mutta ei nyt vastauksia itse kysymykseen ole tullut..... Odotellaan.

Minkä ikäinen lapsi? 12-vuotiaasta saa itse ilmaista toiveen kummalla vanhemmalla haluaa olla asumassa. Voisiko toivon panna tähän, että lähihuoltajuus vaihtuu heti kun mahdollista. Juttele ensin luottamuksella (käy) lastenvalvojan kanssa asioista, yhdessä mietitte kannattaako tehdä em. ilmoitus vai voiko siitä olla haittaa.

no omalla kohdallani etävanhempi osasi lirkutella kaikki asiat niin että oli se paras ja rakastava vanhempi ja minulta kyseltiin sitten miksi lapset on niin sulkeutuneita eivätkä kerro mitään.millään minun kertomallani ei ollut merkitystä vaan etän kertomat asiat alettiin selvittämään perinpohjin ja unohdettiin se minun tuoma huoli lasten oloista. lopputulema oli sitten että minun luona ei voi asua ja eihän minua ilmeisesti voi tavatakaan enää. tarjosin lapsille omat huoneet,rahaa kun tarvitsivat, vaatteita ja ruokaa ,ihan siis normaalia, mutta erehdyin myös vaatimaan että pitää siivota ja laittaa omat vaatteet kaappiin ja käydä suihkussa joka päivä ja ulkoillakin piti,olin siis liian tiukka ja etän luona vaan oli aina kivaa eikä tarvinnut tehdä mitään.siellä ei ole kun sossun rahat edes synttärikakkua ei saa mutta tosi kivaa on ja hyvin asiat. mutta kun sosiaalityöntekijät tätä kannattaa ja pitävät hyvänä ratkaisuna niin mikäs siinä sitten. eipä auta valittaa kun tässähän on ammattiliset nyt tehneet oikean päätöksen johon vaan tarttee luottaa...

Olen tehnyt lastensuojeluilmoituksen lasten ollessa isänsä luona kun haki lapset kännissä tarhasta. Kyllä lapsilla tarvitsee olla joku lastensuojeluperuste ennen ilmoituksen tekoa, ehkä pelkkä toisen vanhemman mustamaalaus tai vaatteiden vähyys ei riitä lastensuojeluilmoituksen tekemiseen syyksi,,,

Lastensuojeluilmoituksesta voi seurata lasten tilanteen kartoitus eli kotikäynti ja keskustelut lähivanhemman kanssa. Jos jotain huolta havaitaan, voivat ehdottaa perheneuvolakäyntejä. Riippuu varmaan kunnasta, mutta mitään "ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä" ei käytännössä ole olemassakaan eli lastensuojelun keinot ovat vain kiireellinen sijoittaminen tai huostaanotto. Tuskin toivot kumpaakaan eikä tilanteenne vaikuta niin kiireelliseltä.

Mitä haluat ilmoituksella saavuttaa? Olit jo ollut yhteyksissä useaan tahoon, ja lapsesta ei oltu havaittu mitään eli ei ole ollut ongelmia/oireilua. Olet aika yksin huoliesi kanssa. Valitettavasti yhteiskunnassamme ei osata tai haluta puuttua tällaisiin tilanteisiin, olen itse ollut juuri samassa tilanteessa. Voit joko suoraan lähestyä eksääsi s-postilla kertoen huolistasi ja käydä itse perheneuvolassa purkamassa huoliasi ja keskustelemassa siitä, että miten voit lasta tukea. Sekin on jo paljon, että sinä pystyt puhumaan lapsesi kanssa näistä vaikeista asioista ja auttaa häntä sillä tavoin.

Paljon vain ilmoituksia exästä ja lapsista Lastensuojeluun niin saa lasten asiat täysin päin helevettiä ja itselle kihelmöivän hyvän olon, onhan se kivaa sentään olla oikea mestari sotkemaan vielä lastenkin asiat kun oma elämä on kurjan tuntuista, mitä sitä nyt aikuinen ihminen yksinään kärsimään kun siihen voi lapsetkin vetää mukaan ja samalla kostaa sille exälle.

Suosittelen Aikuisten tukiryhmää tms sopivaa terapiamuotoa, mutta jätä omat lapsesi tuon katkeruuden ulkopuolelle.

Minä tein lastensuojeluilmoituksen lapsista sen jälkeen kun olin yli vuosi sitten hakemassa nuorimmaista (silloin 8v) isältään ja tänä alkoi uhkailemaan umpi tunnelissa minua. Yritti käydä päälle. Vanhin lapsista tuli väliin (silloin 15v). Soitin poliisitkin, mutta pitkien etäisyyksistä johtuen asia ratkesi ennen poliisin tuloa paikalle. Tosin puhelinyhteydessä olimme poliisien kanssa kahdesti sinä aikana. Meillä vielä silloin tosi riitaisa ositus meneillään ja asiat kesken. Meillä kolme lasta joista kaksi vanhinta asuu isällään. Tunnen, etten ole saanut lastensuojelusta tarvitsemaani apua enkä tukea. Isä ryyppää (kuulemma nykyään vähentänyt, mutta viiden vuoden ajan juonut, ei sitä niin vain lopeteta) jopa lapset ja isä ovat sen myöntäneet ja heillä ei ole aina ruokaa kaapissa, mutta isän luona on eläimet ja vanhimmalle kulkuneuvo millä liikkua, jotka lapsille tärkeitä ja haluavat olla siellä. Vanhimmat lapset ovat tyytyväisiä (näin minulle ilmoitetaan) kun saavat olla isällään, joka ei myönnä eikä kiellä mihinkään asiaan. Eli oikein murkkujen unelmapaikka.... Tässä nyt mietinkin, että luovunko huoltajuudesta kahteen vanhempaan, kun he tekevät isällään mitä mahdottomampia asioita ja minäkin olen vastuussa vaikka en näe enkä kuule vanhempia lapsia lähes ollenkaan. Syyttävät minua erosta, josta tulee kesällä kaksi vuotta. Lapsilla on ongelmia koulussa ja yleensä minä istun niissä palavereissa selvittämässä asioita, mihin menen aika ulkopuolisen oloisena, kun en tiedä asioiden kulusta tai tapahtumista. Isä ei ole paikalla. Isän kanssa emme pysty keskustelemaan lasten asioista vaan kaikki "kiertää" lastensuojelun kautta, koska vain siellä palavereissa me vanhemmat "keskustelemme" keskenään. Isä on saanut tehdä vaikka mitä uskomattomia asioita, eikä lastensuojelu puutu niihin sen kummemmin...sanovat isälle, joka toki myöntäilee heille, mutta tekee kuitenkin ihan muuta. Viime kesänä isä jätti vanhimmat lapset kotiin yksin viikoksi ja lähti ulkomaille just juhannuksen aikaan. Minulle sanoi, että hänen vanhempansa tulevat samaan taloon (kaksi auntoa) ja katsoo lasten perään. Eivät tulleen. Viimeksi eilen olin lastensuojelussa keskustelemassa ja he sanoivat suoraan, etteivät voi tehdä tilanteelle mitään, koska MITÄÄN EI OLE SATTUNUT!!!

Elikkä MIETI tarkasti teetkö ilmoitusta vai ei. Apua sieltä ei tule....ehkä sitten kun on jo liian myöhäistä...

Minä olen tehnyt ja se oli elämäni pahin virhe. Luulin saavani apua ja tukea. Tosiasiassa siitä alkoi painajaismainen ajojahti, jossa elämäämme kytättiin joka suunnasta.

Lastensuojelussa ei ymmärretä tasavertaista kohtelua,ei ole sisäistetty lapsen oikeuksia,annetaan yksinkertaisesti jonkun vaikuttaa heihin niin paljon että he alkavat käytännössä suojelemaan tätä ketä heihin on vaikuttanut. Se on merkillistä kun heille kerrotut ovat perättömiä lausumia viranomaisessa, rikoksia siis,niin he ei kuule sitä jota se lausunto koskee. Aina pitää muistaa että lasten asioissa valehtelu kertoo siitä että ei sovellu huoltajaksi. Huoltajan os pystyttävä tekemään lapsen edun mukaisia päätöksiä. Sama valehtelu pitäis huolestuttaa, koska sen taakse jää helposti lapsi kärsimään ja vieraantumaan. Eihän lasu edes tiedä kuinka vakavaa vahinkoo saa vieraannuttaminen aikaan koko lapsen loppuelämäks. Mä väitän että jos lähettäistutkiin vaikka lastensuojekun asiakaskirjoja, niin sadasta ei löydy montaa oikein ja täysin lakien mukaan tehtyä.

Jos aloittaja on aito, niin ymmärrän täysin miltä hänestä tuntuu. Ei sitä turhaan viranomaisia opeteta tunnistamaan tyyppiä joka heitä manipuloi. Jos tietää varmaksi noin jo käyneen, niin on pakko olla varovainen ja perusteellinen. Minä kopioin näille sivuille laki24.fi sivulta löytämäni kirjoituksen. Tai sen paremman osan siitä. Hyvin pystyn kuvittelemaan kuinka sillä kirjoittajalla on valmiiksi asenne myös sitä tilannetta varten, että häneen kohdistuu suun sulkevia toimia. Se on riskinottoa. Hänellä on kaikki pelissä,

Tämä on ongelma joka ei selity sukupuolella. Selittävä tekijä on lähivanhemmuus. Siksi toivon että pysytään siinä huolessa lapsesta, eikä ohjata näin tärkeässä asiassa mitään pois siitä,just esim.haukkumalla isää tai äitiä.

Tähän selittelyyn ja toisen vanhemman nollaamiseen olisi yksi hyvä ehdotus,mistä lähteä liikkeelle: kun nyt voit olla varma että viestisi, joihin tuo vanhempi pääsee käsiksi, luetaan nimenomaan sillä silmälläpitäen mitä pahaa siitä voidaan päätellä. Demonisoidaan. Se on helppoa ja toimisi kenen viesteihin tahansa. Paitsi että tuo toinen ei edes vastaa lasten asioissa. Noihin yksittäisiin viestihiuoliin pitäisi vastata lähettänällä keskusteluketju lasulle, tulisi perspektiiviä. Mutfa senkin voi demonisoida jos ne ovat viestejä juuri lapsille. Niinpä, lukekaa niitä ketjuja sillä silmällä että mitä hyvää sieltä löytyy lapsia ajatellen. Pakottakaa itsenne siihen,koska hyvällä rakennetaan lapsille maailma jota kelpaa kulkea,lopulta ihan yksinkin ja omana itsenään.

Minä soitin itse neuvolaan ja tehtiin sitten lasu-ilmoitus.
Löin 4v tyttöäni. Keinot loppuivat, olen loppuun palanut kotiäiti. Mielenterveys on ollut välillä huonolla tolalla. Koin, että minä en enää pärjää. En enää jaksanut aina vain temppuilevaa lasta. Minulta kait puuttuu se auktoriteetti.
Noh, seuraavana päivänä tuli pari tyyppiä tarkistamaan kodin ja toteamaan, että ollaan hyvä perhe, äiti vaan on väsynyt kaikkeen. Seuraava tapaamisaika meni kuukauden päähän. Sitä tässä vielä odotellaan. Toistaiseksi ei mitään "apua" tilanteeseen olla saatu. Mutta oli hyvä herättävä hetki pistää perheessä tärkeysjärjestykset uusiksi. Eli perheen isä mukaan kodin ja lasten hoitoon, ettei kaikki kaadu minun nískaan.
Joka tapauksessa.. lasu ei ole huono asia. Lasten parasta tässä vain ajatellaan.
En missään vaiheessa kuvittele/pelkää menettäväni lapsiani. Vaan toivon/uskon, että meidän perhe saa apua tässä hommassa. Miten äiti eli minä saa välillä levätä eikä huku työkuorman alle.
Jatkuvasti minulle toitotetaan, että olen vahva ja rakastava vanhempi ja rohkea kun hain itse apua tilanteeseen. Yritän uskoa näin vaikka tekemäni vääryys niin pirun pahalta tuntuukin.
Voimia kaikille tilanteessa pyristeleville <3

Meistä tehty perättömiä lasuja. Sossut enää ede reagoi. Ilkeitä kateellisia vihamiehiä meillä,mutta ei ne voita mitään . Aivan helposti todistettavissa perättömiksi nuo lasut. Sossu uskoi,kun sanoin kyllä tietäväni niiden tekijän.

Meistä tehty perätömiä lasuja,itse hain apua aikonaan kun oli lapset pieniä,minua varoitetiin että lapset huostaan otetaan niin siinä kävikin mutta omat lapset tekivä pienistä ilmotuksen kostaekseen minulle ja isälle nyt lapset on poissa lastensuojelu viellä rankaisee minua kun en suostu tukemaan lapsia hankalassa tilanteessa tarkoitaa sittä että pitää hyväksyä lasten ryöstö! nyt en olle saanut tavata 4.kk kotona lapsia eikä lapset saa soitaa kotia,kaverit on hylätty ja sisarukset,mummolle ei saa mennä ei mitään puhuta äidistä siellä.kun soitan lapsille niin lapset ovat vaitonaisia ja pelokaan oloisia, missä on perheitten tukeminen ? espoo ja kotka niin miten saisi lapset edes jouluna kotia? kun ei olle kyse että olisin koskaan pahoinpidelyt lapsiani! vaan kosto kosto tämäkö on yhteiskunna käytäntö? en suositele lapsentekoa tähä maahan sairasta .pelko omien lasten puolesta on kova .taistelkaa omien puolesta 10 lasta tein ja kaikkia rakastan.

Lastensuojelu ja perhetyön sovittelut on aivan turhia instansseja, jotka pitäisi lopettaa verorahojen tuhlauksena ja puolueellisena, tasa-arvoa loukkaavana organisaationa. Lasteni vieraannuttaja äiti on manipuloinnin mestari. Syyttää isää kaikista sellaisista asioista, joita itse tekee. Olen ollut yhteydessä molempiin, lastensuojeluun ja perheneuvontaan. Ei mitään apuja kummastakaan, koska lasten äiti osaa valehdella ja puhua mustankin valkoiseksi. "Selvitä Käräjäoikeuden kautta asiaa, en nyt osaa tarkkaan sanoa, minne sinne pitää ottaa yhteyttä."

Lapsiaan rakastavan ja heistä oikeasti välittävän isän kohtalo on karu feministisessä sosiaali- ja terveystoimessa. Voin nyt suoraan sanoa hyvin omintunnoin kaikkien alojen kokemusasiantuntijana: Toivon, että tämä yhteiskunta kohta kaatuu, jonka jälkeen päästään taas keskittymään siihen, mikä on olennaista. Ei verorahoja voi tällaiseen turhuuteen tuhlata, jossa perheitä rikotaan ja lapsia vieraannutetaan vanhemmistaan.