Jos aikoo kirjoitella kommentteja täältä ikuisuuteen, niin elonpäivät käyvät lopulta soikeiksi ja elämän ryppylanka rispaantuu.
Elämänmuotoja löytyy Linnunradan takaakin.
Ei se kaikki ole näyttöpäätteen sisällä.
Elämänmuotoja löytyy Linnunradan takaakin.
Ei se kaikki ole näyttöpäätteen sisällä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ryppylanka on ratkennut ja paskaa tulvii palstalle ämpärikaupalla.
Ryyppylanka vai
Ryppy.
Ryyppyputki täällä on aina päällä ollut noilla nimeltä tunnetuilla tuoteliaimmilla häiriköillä.
Voi voi, minä käyn useinkin linnunradan toisella puolella. Niinkin kaukana, että saa hakemella hakea, missä se meidän linnunrata mahtaa olla. Sieltä alan zoomaamaan. Kun vihdoin löydän tämän linnunradan, niin alkaa uusi etsiminen meidän planeetasta. Sen kun löydän, niin taas etsimään sieltä Eurooppa nimistä maanosaa, Ruotsi nimistä maata, Tukholma nimistä kaupunkia. Sen liepeiltä meidän kylää, kotikatuani ja tätä taloa, jonka keittiössä joku ytykkä tiirailee juomalasia valoa vasten ettei siinä ole harmaita läikkiä. Tai nipottaa jotain muuta kummallista. Ja sitten alkaa naurattamaan.
Google map siellä määkin
Ilman Googel mappia minä käväisen kaukana ulkoavaruudessa hymyilemässä sille, minkälaisia asioita pikku ihminen täällä maailmankaikkeuden pölyhiukkastakin pienemmällä planeetalla pitää niin kamalan tärkeinä; onko kulmakarvat nypitty oikein...
Onhan meitä kuolemattomiakin täällä varmaan useampiakin.
Me ehdimme toimia monissa kuvioissa ja voimme tarjota teillekin kuolemattomia kirjoituksiamme. Me teemme, mitä tahdomme. Jotkut joutuvat näköjään vain kadehtimaan ja esittämään typeriä arvioita oman tasonsa mukaisesti. - Toiset toimii, toiset arvostelee ja ilkeilee, kun eivät muuhun kykene!!!!!
Mistä pitäisi olla kateellinen?
Olisiko heidän viisaudestaan. Vielä kun tietäisi kenen.
Ei tietenkään yhtään mistään, mutta nuo ilkeät toisia kirjoittajia arvostelevat näyttävät tekevän niin. Eivät luultavasti osaa tai halua keskustella asiasta. Olen samaa mieltä em. kirjoittajan kanssa.
Pidä huolta omasta ryppylangastasi, etteivät kalsarisi tuhriudu!
Meinasin jumiutua suihkuun. Oi että kun oli ihanaa vaan mojua kuuman (oikein kuuman) veden soljuskellessa kehon ympärillä. Nostin väkisin itteni pois ja nyt tulin hetkeksi palstalle. Turbaanipäisenä.
On ikävää lukea kirjoituksia, joissa hoetaan muille, että hanki elämä jne..
Tokko nyt ihmiset koko ajan on vahtaamassa näyttöä. Mistä sitä tietää, mitä muut touhuaa kommenttinsa jälkeen. Jatkaa kenties keskeneräistä hommaansa ja välillä kurkistaa koneelle, onko esim. kommenttiin vastattu.
Olkoot kukin palstalla niin paljon, kuin lystää. Minä en seuraile naapureitteni touhuja, en kiinnitä huomiota kuinka kauan joku palstalla on, en sekaantuile ylipäätään mihinkään. Sen verran uteliaton olen.
Jahka saan turbaanin sisällä olevat hiukset selvitettyä ja kuivattua, läden Linnunradan taakse. Äitee sieltä jo soitteli ja patisteli tulemaan PIAN, HETI.
Ruokaakin tarttis mahaan ahtaa. Onneksi voin lämmittää eilistä murkinaa.
Eipä ole jumiutuminen minun ongelmani.
Ikuisuuteni tietenkin lyhenee, kuten kaikilla muillakin.
Kun minä kohtaan loppuni, kohtaa joku syntymänsä.
Palstalla jokainen nytkähtää eteen-päin kerran vuodessa.
60 palstallekin monet kaipaavat niin, joko alempaa, tai ylempää.
Koska kirjoittavat tänne moitteitaan vähän väliä.
Eläväinen näyttää olevan heidänkin lankansa.
H.
Aloittajalle voi suoda lohtua. Kyllä se kuolema kunkin vapauttaa, kenen mistäkin. Onhan se tämä elämä ollut aika rietas ratas ja ehkä kuitenkin on parempi, ettei näinkään vanhana kaikkea kaikesta kerro, lopulta kenellekään. Oli kumminkin onni, että poikasena osin uskoin ukkoja, jotka vakuuttivat, että kaikki on, poika katsottava, jotta on, mitä kiikkustuolissa muistella. Antasivatpa vaan jo olla rauhassa, mutta ei...