Leijailen sun luoksesi mun omani, kulkijani. Suklaapuodille opastan ja pahan sulta piilotan. Miten tiedät musta kaiken, vaikka katsot mua ensi kertaa? Yksi pieni elämä, suuri valo sisällä. Katson hiljaa nukkuvaa, katson lohdun kantajaa. Pidän aina lähellä, kuljen matkan vierellä, sillä saattajani on vastasyntynyt. Kun multaan vanhan erämaan, ajattoman, lohduttavan. Palaan kerran uudestaan, älä jää mua suremaan. Vihdoin tiedän susta kaiken, enkä pelkää päästää irti. Yksi pieni elämä, suuri valo sisällä. Katson hiljaa nukkuvaa, katson lohdun kantajaa. Pidän aina lähellä, kuljen matkan vierellä, sillä saattajani on vastasyntynyt. Yksi pieni elämä, suuri valo sisällä. Katson hiljaa nukkuvaa, katson lohdun kantajaa. Pidän aina lähellä, kuljen matkan vierellä, sillä saattajani on vastasyntynyt. Yksi pieni elämä, tähtipölyn kudelma. Vaikka tuhannesti kaadut, ei sua voi haavoittaa. Yksi pieni elämä, suuri valo sisällä. Katson hiljaa nukkuvaa, katson lohdun kantajaa. Pidän aina lähellä, kuljen matkan vierellä, sillä saattajani on vastasyntynyt. Yksi pieni elämä, suuri valo sisällä. Katson hiljaa nukkuvaa, katson lohdun kantajaa. Sylissä ja sisällä, pidän aina lähellä, sillä saattajani on vastasyntynyt. Silloin kun lohdunkantajaa kaivataan, astutaan esiin valmiina antamaan aina vaan, pyyteettömästi. Vierellä kuljetaan. Pahan portit mielellään suljetaan. Ei kukaan pärjää yksin täällä, ei kukaan haluu yksin jäädä. Siks seistään ryhdikkäänä selkä vasten selkää, toistemme puolella, ei enää tartte pelkää.
LOHTU
lohtuna luonasi
0109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.