Sattumaa vai tekemisen tulosta?

Sattuipa yhteensattumia, onnistumisia ja vastoinkäymisiä samalle viikolle. Tämä sai miettimään, kuinka paljon tai vähän ihminen lopulta voi omaan elämäänsä vaikuttaa.

Työpaikalla voin vaikuttaa omiin tekemisiin ja lopputuloksiin – osittain.

Yksityiselämässä lapset kasvavat ja rakentavat omaa elämäänsä, irtautuvat hiljalleen kotipesästä ja valmentautuvat oman pesän rakentamiseen. Parisuhde – toisilla tottumuksen jatkumoa, toisilla rakkautta, ystävyyttä ja kiintymystä. Ja sitten on meitä, joille sitä oikeanlaista rinnallakulkijaa ei tunnu olevan olemassakaan; jos toinen kestäisi yhteiseloa kanssani, minä en jaksa häntä tai päinvastoin.

Jokaiseen tekemiseen, tekemättömyyteen ja olemisen hetkeen vaikuttaa itsestämme riippumattomia asioita. Uskon kuitenkin, että voimme vaikuttaa omiin ja läheistemme asioihin omilla valinnoillamme ja esimerkillämme ainakin jonkin verran.

Missä elämäsi osa-alueella koet onnistuneesi? Missä sattumalla on ollut sormensa isosti pelissä?
2086
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Hienoa että kiteytit negatiiviset puolesi:
"jos toinen kestäisi yhteiseloa kanssani, minä en jaksa häntä tai päinvastoin."

Niin meidänkään ei kannata kohdata. Haitta puoleni on, että olen liian täydellinen mies :D

Äänestä
  • Niinpä niin, kaikki asiat saa käännettyä negatiiviseksi, jos niin haluaa =D

    Mitä jos kestämisessä onkin kyse siitä, ettei jaksa katsella alkoholistia? Tai aikansa mieluummin golf-kentällä (tai muissa harrastuksissaan) kuin lastensa, nuortensa ja puolisonsa kanssa viettävää miestä? Tai siitä, että harrastukset, mielenkiinnon kohteet ja arvomaailma eivät sitten lopulta olekaan yhteen sovitettavissa. Toinen tahtoo rakentaa kotia ja toinen matkustaa maailman ympäri. Noin esimerkiksi.

    Syy yhteiselon onnistumiseen tai onnistumattomuuteen on harvoin vain toisen ansio tai vika... yhteiselo on "kahden kauppa".

    Totta turiset, meidän ei todellakaan kannata kohdata. Liian täydellistä ei taida moni kestää... Ei sinuakaan, kun kohtaamisia mietit?

    Epätäydellisyys on paljon inhimillisempää ja rakastettavampaa kuin täydellisyys, tai etenkään itseään täydellisenä pitävä mies. Tai nainenkaan.

    T. Epätäydellinen nainen

    Äänestä

  • old_profile_89781 kirjoitti:

    Niinpä niin, kaikki asiat saa käännettyä negatiiviseksi, jos niin haluaa =D

    Mitä jos kestämisessä onkin kyse siitä, ettei jaksa katsella alkoholistia? Tai aikansa mieluummin golf-kentällä (tai muissa harrastuksissaan) kuin lastensa, nuortensa ja puolisonsa kanssa viettävää miestä? Tai siitä, että harrastukset, mielenkiinnon kohteet ja arvomaailma eivät sitten lopulta olekaan yhteen sovitettavissa. Toinen tahtoo rakentaa kotia ja toinen matkustaa maailman ympäri. Noin esimerkiksi.

    Syy yhteiselon onnistumiseen tai onnistumattomuuteen on harvoin vain toisen ansio tai vika... yhteiselo on "kahden kauppa".

    Totta turiset, meidän ei todellakaan kannata kohdata. Liian täydellistä ei taida moni kestää... Ei sinuakaan, kun kohtaamisia mietit?

    Epätäydellisyys on paljon inhimillisempää ja rakastettavampaa kuin täydellisyys, tai etenkään itseään täydellisenä pitävä mies. Tai nainenkaan.

    T. Epätäydellinen nainen

    Heitin täysin överinä vitsin :D

    Todellisuunhan on tarua arkisempaa. Ei täydellisiä olekaan ja mitä se edes tarkoittaa ylipäätään, ei ole auennut.

    Äänestä

  • Pelkäät ottaa elämää kirjoitti:

    Heitin täysin överinä vitsin :D

    Todellisuunhan on tarua arkisempaa. Ei täydellisiä olekaan ja mitä se edes tarkoittaa ylipäätään, ei ole auennut.

    Epätäydellisyyteeni kuuluu myös rajoittunut huumorintaju. Olen onneksi selvinnyt sen kanssa hengissä näinkin vanhaksi. Nuorteni kanssa tekee kyllä joskus tiukkaa ;D

    Täydellisyyttä? Ympyrä tai tähtitaivas. Tai vastasyntynyt lapsi. Kukkakin voi olla hetken täydellinen, sitten se lakastuu. Ihminen ei ole täydellinen, paitsi ehkä narsistit, psykopaatit ja muut mieleltään järkkyneet omasta mielestään.

    Elämän epätäydellisyydessä on kyllä vuosikymmenten saatossa ollut joitain täydellisiä hetkiä. Sellaisia, joista voi ehkä sanoa, että ne ovat olleet täynnä onnea tai ne ovat olleet elämää suurempia, henkeä salpaavia hetkiä.

    Mutta kun nyt kerran kirjoitat, niin vastaapa samalla tosikkomaiseen kysymykseeni: onko sattumalla ollut paljon sananvaltaa elämääsi vai onko nykyisyytesi suunniteltujen tekemisten tulosta?

    Äänestä

  • old_profile_89781 kirjoitti:

    Epätäydellisyyteeni kuuluu myös rajoittunut huumorintaju. Olen onneksi selvinnyt sen kanssa hengissä näinkin vanhaksi. Nuorteni kanssa tekee kyllä joskus tiukkaa ;D

    Täydellisyyttä? Ympyrä tai tähtitaivas. Tai vastasyntynyt lapsi. Kukkakin voi olla hetken täydellinen, sitten se lakastuu. Ihminen ei ole täydellinen, paitsi ehkä narsistit, psykopaatit ja muut mieleltään järkkyneet omasta mielestään.

    Elämän epätäydellisyydessä on kyllä vuosikymmenten saatossa ollut joitain täydellisiä hetkiä. Sellaisia, joista voi ehkä sanoa, että ne ovat olleet täynnä onnea tai ne ovat olleet elämää suurempia, henkeä salpaavia hetkiä.

    Mutta kun nyt kerran kirjoitat, niin vastaapa samalla tosikkomaiseen kysymykseeni: onko sattumalla ollut paljon sananvaltaa elämääsi vai onko nykyisyytesi suunniteltujen tekemisten tulosta?

    Hypin tässä palstoilta palstoille, ja luen uutisiakin välillä, joten palaan tähän rikospaikalle nyt ennen unia.

    Ööh. Tosikkomaisuus ei ole pahe, se voi olla hyvekin ja hyvä suojakuori, joskus.

    Mun elämällä on ehkä ollut tietynlainen perushahmotelma, runko, pohja, mutta pitkälle vieviä suunnitelmia en ole rakennellut. Realistinen täytyy olla. Osaan elää kunkin päivän kerrallaan.

    Mitä katsoo menneeseen ja tähän saakka "valmiiksi" tulleeseen elämään, on sattumilla ollut sananvaltaa joskus enemmän joskus vähemmän. Kun ei rakenna tuulenpesiä, sattumatkin ovat osumia, siis positiivisia. Silti niitä tuulenpesiäkin on näyttäytynyt välillä.

    En todellakaan lähde suunnittelemaan liian kauaskantoisia tai sitten suunnitelmille pitää olla ikään kuin takuut, paremmat kuin Urpilaisen Kreikasta saamat.

    Liian tasaista ei ole ollut eikä tarvitsekaan, tasaisuus turruttaa.

    Äänestä

Moro!

Ikävä kuulla että se rinnallaolo ei kestänyt... ruttaus sulle täältä, nuo ovat raskaita valintoja.

Mä laittaisin työjaon silleen, että sattuma on tuonut tarjontaa eteeni ja niistä olen ihan itte ja omin kätösin poiminut valintani :)

Sun kirjoituksesi sai mut tarkastelemaan jokaista isoa käännöstä elämässäni, ja täytyy vähän H.Moilasena todeta että olenkohan yhtään valintaa tietoisesti itse itselleni kaivanut esille? Ei, sattuma ne on kaikki laittanut esille...

Tämä on järkyttävää valaistusta, koska olen pieni kontrollifriikki mitä elämääni tulee. Painun ulos ja hautaan itseäni hankeen. Mikä on tietoinen valinta, jee! Ei kun siis ei. Sattumahan tuon hangen yöllä toi. Möks.

Äänestä
  • Hei

    Se on jo vanha juttu. Rinnallakulkeminen päättyi jo lähes vuosi sitten pitkän, pari vuotta kestäneen kipuilun jälkeen. Ystävyys kuitenkin säilyi, ja pidämme edelleen harvakseltaan yhteyttä.

    Työurani/ammatinvalintani oli täysin sattuman tulosta. Alalla pysyminen ja osaamisen syventäminen opiskelemalla lienevät olleet omaa valintaa.

    Hyvin muotoiltu toi, että sattuma tuo eteen vaihtoehdot, joista itse valitsee. Valinnan sitten tekee joko tietoon, yleiseen mielipiteeseen tai muuhun järkisyyhyn vedoten tai puhtaasti musta tuntuu -tunteeseen nojautuen. Eikös?

    Itsestä riippumattomista syistä olen "roikkunut löyhässä hirressä" jo pitkälle toista vuotta. Edelleen asian tiimoilta nousee esiin ylläreitä... Tästä välillä ahdistusta tuottavasta ja ajoittain myös yöunet karkottavasta asiasta en huutele täällä, enkä muuallakaan... Pyrin ajattelemaan sitä vain silloin, kun on ihan pakko. Muuten lamaantuisin, eikä siinä taas ole mitään järkeä. Kun asia joskus saa jonkin sortin päätöksen (siihenkään ei itsellä mahdollisuuksia vaikuttaa), kirjoitan aiheesta kolumnin tai romaanin... ehkä.

    Ja nyt pois sieltä hangesta sätkimästä! Kontrollifriikki syyttää epäonnistuneista valinnoista itseään, jatkossa voit laittaa ne kaikki sattuman piikkiin. Kun ei ole osoittanut parempia vaihtoehtoja, mistä valita 8)

    Äänestä

Lapio käteen ja luomaan.
Niin Luojakin loi maailman.
Teki tosi urakan muuten, seitsemässä päivässä.
Ja niin näki päivänvalon 7-päivää lehti.

Äänestä

Itse kukin elämänsä säätää, johon sattuma lyö parhaansa mukaan kapuloita rattaisiin.

Äänestä
  • Säädetty säädyllisyys tukahduttaa ihmisarvot. Ei kannata säätää.

    Äänestä

  • Elämä on avolehti. kirjoitti:

    Säädetty säädyllisyys tukahduttaa ihmisarvot. Ei kannata säätää.

    Ei sen kukaan uskoisi porkkana mitä lie. Kannattaahan.

    Äänestä

Uskon että elämäni täällä ei ole ollenkaan sattumaa vaan Luojalla on ollut alusta alkaen tarkoitus luodessaan minut. Ihmiselle on annettu kuitenkin oma tahto, valinnan vapaus elää oman valintansa mukaan tai etsiä sitä Jumalan suunnitelmaa.
Paljon olen sotkenut minulle tarkoitettua alkuperäistä suunnitelmaa omien valintojeni vuoksi ja olen saanut myös kärsiä sen mukaisesti.
On sitten paljon asioita, joita tapahtuu vain, joita en voi itse ennakoida ja aavistaa: terveys on vain osittain omassa vallassani ja en ole voinut valita geenejäni, lapsuuden olosuhteita, ym.
Saan olla itselleni armollinen. Joka päivä voi avata kuin uuden päiväkirjalehden ja pyytää Jumalan voima ja armoa elää parasta mahdollista elämää. Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta voi oppia myös virheistään.

Äänestä
  • Olen joskus miettinyt uskosta kumpuavia vastauksia valmiista polusta ja/tai kohtalosta. Siitä, että kaikki olisi ennalta suunniteltu ja suureen kirjaan kirjoitettu. Mutta kun olen nähnyt paljon sitä pahaa, mitä esimerkiksi pienille viattomille lapsille tapahtuu, on pyhäkouluaikainen uskoni (ja uskontonikin) muovautunut toisenlaiseksi.

    Tiedän, että ihmisen on lohdullista uskoa johonkin, Ja silloin, kun usko antaa voimaa elää, ja antaa vastauksia vaikeisiin kysymyksiin, sehän on vain hyvä asia. Niinhän sen on tarkoituskin olla.

    Kaunista talvea reppuriika

    t. SeijaSini

    Äänestä

Kaikissa asioissa on puolensa, hyvät ja huonot ja me itse päätämme kumpaa puolta painotamme. Opettelen olemaan myönteinen. Se ei tarkoita, että kieltäsi ongelmien tai vastoinkäymisten olemassa oloa vaan sitä, että näkee myös mahdollisuuksia ja oppii.

Hyviä sattumia on sitä enemmän, mitä enemmän tarttuu tilaisuuksiin ja mahdollisuuksiin. Itse olen elänyt suht rohkeasti mm. työelämässä on jo kolmas ammattiura meneillään ja yhä opiskelen, jonka kautta avautuu taas uusia mahdollisuuksia, Olen siis tähän työuraani voinut vaikuttaa paljonkin. Töissäkin uskallan pitää puoleni sellaisissa asioissa, joissa tarvis. Jaksamisestani pidän huolta, en tee liikaa töitä ehkä ole marttyyri luonteeltani.

Avioliittoni on pitkä, reippaasti yli 30 vuotta. Puolison ominaisuudet ja käyttäytyminen ärsyttää usein mutta tuotakin on itsessäni harjaannuttanut; puoliso voi ja saa olla se, mikä on, jos joku ärsyttää se on omien ajatusteni tulosta. Hellyyttä ja huolenpitoa saan yllin kyllin ja opettelen sitä myös antamaan. Tässäkin siis voi vaikuttaa todella paljon siihen, millainen parisuhde on.

Mikäs sitten olisi sattumaa - kai se, että tapasimme mieheni kanssa, muuta ihan puhdasta sattumaa en nyt tältä istumalta keksi. Ja oliko tapaamisemme sattumaa - emme olisi tavanneet ellemme kumpikin olisi sinä iltana lähteneet ulos juhlimaan.

Onkohan se niin, että kotona istumalla ja odottamalla, ei sattumakaan tule kehiin?

Äänestä
  • Vain näkemällä mistä valita, on mahdollisuus valita - näinhän se on. Jos katsomme vain sisäänpäin tai pysyttelemme kotipesässä, ei mikään, ei edes sattuma, voi tuoda asioita valittavaksemme.

    Sen olen minäkin huomannut, että peruspositiivinen asenne tuo mahdollisuuksia eteen. Ja nyt puhun työelämästä. Askel kerrallaan olen päässyt toivomaani suuntaan ilman kyynärpäitä tai kenellekään ylimääräisiä lirkuttelematta.

    Onnea ja sitkeyttä vaatii tuollainen avioliitto. Ja sitäkin, ettei kumpikaan puoliso ole lopulta ihan mahdoton. Mahdottoman kanssa ei voi elää... Pysyäkseen toimivana parisuhde vaatii kahta halua ja tahtoa, niin vaimon kuin miehen.

    Tapaamisessanne sattumaa, kumpikin päätitte lähteä ulos ja menitte samaan paikkaan. Tämän sattuman suuruutta vahvistaa tai pienentää se, olisiko ollut paljonkin vaihtoehtoja, minne mennä iltaansa viettämään.

    Äänestä

Kyllä ne isot asiat näyttää menevän sattumien kautta.
Niin hyvät kun huonotkin. Ensin vaan tulee joskus ajatelleeksi, että noin tulee tapahtumaan. Sitten aikojen kuluttua sitä vaan huomaa, että noin siinä sitten kävi, monen sattumusten ja mutkan jälkeen.
Kauppajutuissa olen jollain lailla onnistunut sattuman kautta, niin ostoissa kuin myynneissä. Enempi ollut kyllä oston puolella..
Naisasioita ei parane ihmeemmin ajatella, sitä pian huomaa, että näin siinä sitten kävi., ei muuta kun levittele käsiäs ja hauko henkees.
Ei niistäkään, siis naisista kokemukset huonoja ole olleet, ristiriitasia kuitennii, mutta eise ihme ole, kun naisista on kyse,

Äänestä
  • Uskon sattumaan, tapahtumat ovat seuraamuksia valinnoista kohtalon oikkuja, satut oikeaan tai väärään aikaan ollessasi tai jos et ollu, niin olisiko jäänyt tapahtumatta tai tapahtunut. Asiat ovat kytköksissä toisiinsa.
    Aviopuolison löytyminen on esimerkki, jos olit oikeaan aikaan määrätyssä paikassa ja tuleva siippasi sattui kans olemaan niin löysitte toisenne, muussa tapauksessa ette olisi koskaan tavanneet.
    Esimerkkejä on muunlaisiakin.

    Äänestä

  • vierailija jostain kirjoitti:

    Uskon sattumaan, tapahtumat ovat seuraamuksia valinnoista kohtalon oikkuja, satut oikeaan tai väärään aikaan ollessasi tai jos et ollu, niin olisiko jäänyt tapahtumatta tai tapahtunut. Asiat ovat kytköksissä toisiinsa.
    Aviopuolison löytyminen on esimerkki, jos olit oikeaan aikaan määrätyssä paikassa ja tuleva siippasi sattui kans olemaan niin löysitte toisenne, muussa tapauksessa ette olisi koskaan tavanneet.
    Esimerkkejä on muunlaisiakin.

    Ne sattumat vaikuttaa kansakunnan kohtaloon hyvin paljon.
    Ei tarvitse maailmalla olla kummoinenkaan tapahtuma, niin on suuri merkitys, sattuuko se ennen vaaleja vai vaalien jälkeen.
    Hyvistä tapahtumista ihminen ottaa kunnian herkästi itselleen, ja huonot on vaan huonoa tuuria. Voi se olla toisinkin päin, ja aika usein onkin.

    Äänestä

  • Toinen tässä ketjussa, kun päätyy siihen, että isot asiat ovatkin lopulta olleet enemmän sattumaa kuin oman johdonmukaisen toiminnan tulosta. (Hmp.f tuolla ketjun alussa jo tätä hämmästeli)

    Omalla kohdalla ollut sattumaa sekä hyviä ja huonoja valintoja. Ja viimeisenä tähän rinnalle noussut asioita, jotka vaikuttavat omaan eloon, mutta eivät kuitenkaan ole millään tavalla oman tekemisen tai tekemättä jättämisen tulosta. Kuin kolmas ulottuvuus, missä sattumakin jää jalkoihin. Vaikea selittää... kuin olisi sivustakatsojana omassa elämässään.

    Parin valinnassa tai ehkä pitäisi puhua kohtaamisessa sattuma on ehkä paljonkin mukana. Miten kaksi ihmistä sattuu samaan aikaan samaan paikkaan ja vielä siinä moodissa, että nyt olisin valmis kohtaamaan sen herra tai neiti oikean.

    Elämä on... sattumusten summa?

    Äänestä

Uskon eläväni sellaista elämää kuin on tarkoitettukin. Uskon ajatuksen voimaan ja siihen, että joskus voimme ajatella itseämme vastaan ymmärtämättä mistä kokonaisuudessa on omalla kohdalla kyse- tai sitten sen tajuaa vasta vuosien kuluttua miksi jokin asia tapahtui tai mitä varten minä päätinkin, mitä päätinkään.

Tarttuminen tilaisuuksiin on sitä samaa tarkoituksenmukaisuutta. Eri juttu, miten tilaisuuksiin haluaa suhtautua. Näkeekö mahdollisuuden vai esteen. Tässä tulee oma persoona avuksi tai haitaksi, mutta mielestäni hankalatkin esteet on tarkoitettu voitettavaksi tai kierrettäväksi. Oma elämänkokemus neuvoo, koska taistelu on järkevää ja koska on fiksua vain luovuttaa.

Elän ja teen intuition varassa paljon asioita, mikä on lisännyt luottamusta asioiden tarkoituksenmukaisuuteen. Järki on hyvä olla vastapainona, mutta siihen en halua nojata pelkästään. Järki on vienyt minulta liian monta hyvää tilaisuutta tai mahdollisuutta elämässäni, joten olen opetellut systemaattisesti eroon järkevyydestä. Hölmö ei tarvitse olla ja vouhkata ympäriinsä, mutta vaisto on ollut paras oppaani.

Mitä tulee ihmissuhteisiin, niin minkä taakseen jättää, se todellakin kannattaa, sillä niin raivaa tilaa uusille ihmissuhteille. On minusta kiinni tutustunko uusiin ihmisiin. En ikinä ajattele niin, että muiden pitäisi tutustua minuun. Näin niitä kontakteja syntyy parhaiten ja jotkut todella antoisia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ex-seijasini kirjoitti:

Sattuipa yhteensattumia, onnistumisia ja vastoinkäymisiä samalle viikolle. Tämä sai miettimään, kuinka paljon tai vähän ihminen lopulta voi omaan elämäänsä vaikuttaa.

Työpaikalla voin vaikuttaa omiin tekemisiin ja lopputuloksiin – osittain.

Yksityiselämässä lapset kasvavat ja rakentavat omaa elämäänsä, irtautuvat hiljalleen kotipesästä ja valmentautuvat oman pesän rakentamiseen. Parisuhde – toisilla tottumuksen jatkumoa, toisilla rakkautta, ystävyyttä ja kiintymystä. Ja sitten on meitä, joille sitä oikeanlaista rinnallakulkijaa ei tunnu olevan olemassakaan; jos toinen kestäisi yhteiseloa kanssani, minä en jaksa häntä tai päinvastoin.

Jokaiseen tekemiseen, tekemättömyyteen ja olemisen hetkeen vaikuttaa itsestämme riippumattomia asioita. Uskon kuitenkin, että voimme vaikuttaa omiin ja läheistemme asioihin omilla valinnoillamme ja esimerkillämme ainakin jonkin verran.

Missä elämäsi osa-alueella koet onnistuneesi? Missä sattumalla on ollut sormensa isosti pelissä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu