Perikunnat mädättävät taloja

Kuka haluaa ostaa syrjäisen & kuolevan pikkukylän nurkilta kuivanmaan tontin, jolla on pari pystyyn lahonnutta rakennusta?

Kyllä niistä ihan täysin arvottomia tulee. Tosin ei se nyht iso tappio riiteleville jälkeläisille ole.

Näissähän painaa just tunnearvo se, ettei kukaan silti ole valmis laittamaan tikkua ristiin. Eihän sitä nyt mummon/vaarin mökkiä voi vieraalle myydä, kun sieltä on niin mukavia muistoja ja siellä olisi kiva käydä omien lasten / lastenlasten kanssa. Kunhan vaan joku pitäisi paikat kunnossa.... eihän nää haaveilijat itse osaa tai ei ole rahaa moiseen savottaan.

Kukaan ei myöskään halua ostaa muita ulos, joten mökinrähjä jää yhteisomistukseen. Eikä sitä sitten voida myydäkään, kun aina vähintään yksi kuvittelee saavansa siitä kivan kesäpaikan / vaalii näitä ajan kullittamia muistoja. Tai ainakin pitäisi siitä saada 100 000 € kun se on niin ihqu ja/tai ahneus yllättää.

Tosiasiassa vanhukset eivät enää viimeisten 20 vuoden aikana jaksaneet pitää paikkoja kunnossa ja tämän päälle mökki on ollut viimeiset 10 vuotta täysin kylmillään = on käytännössä jo nyt purkuvalmis.

"että arvoa on enää vain tontilla."
Kyllä siinä tapauksessa, että tontilla on asuinrakennus. Ja näinhän yleensä on.
Tässä on sellainen juttu, jonka rakennuslupaa hakeneet kyllä tietävät.
Nimittäin rakennusluvan saa nykyään helposti vain sellaiselle tontille, jossa on ennestään tai on ollut rakennus. Näin varsinkin ranta-alueilla ja vastaavissa paikoissa. Muunlaisille tonteille joudutaan hankalaan menettelyyn haettaessa kaavoittajan suostumusta ennakkoon. Ja tämähän kannattaa tehdä jo ennen tontin hankkimista.

Vieläkö olisit valmis vuokraamaan? Osa vuokrasta askareilla. Maalia kaipaisi seinät.

Nyt ei kannata ostaa pitkään aikaan mitään!Antaa voudin viedä mökit!Oppiipahan velkaset maksamaan velkansa!

Näinpä se meni meilläkin. Puolet pesästä omistava äitimuori oli sitä mieltä, että ei kannata kattoa korjata eikä maaleja uuia, kun "kyllä tämä minun loppuelämäni kestää".
Veljeni ja siskoni kanssa ei päässyt yksimielisyyteen mistään korjauksista ja muistakaan käyttötavoista. Heille kotitalo oli kuitenkin lähes jokaviikkoisessa käytössä oleva kesämökki. Kasvattivat siellä potut, porkkanat ja mansikat ja metsästä keräilivät marjat ja muun metsän viljan. Me kävimme paikalla kerran pari kesässä ja keväällä ja syksyllä istutus- ja raivaustalkoissa.

Ensin mätänivät hyvä hirsiset riihet ja ladot. Sitten navetat ja aita. Nyt on myös itse iso (200m2) hirsitalo niin mätä, että ei kannata enää korjata.

Lopulta kyllästyin omaan piikkiini korjaamiseen ja ehdotuksiin parannuksista ja myin osuuteni muille pesän osakkailla. Ostin rahoilla hyvän mökkipaikan suuren järven kalaisan selän ääreltä. Veistin ja veistätin sinne tarvitsemani rakennukset. Olen tyytyväinen valintaani.

Muori elää edelleen yli 90 kymppisenä (asuu talvet kirkolla) ja valittaa, kun kotitalon lattiat painuu alas ja home haisee, uunia ei uskalla lämmittää ja on niin sotkuista kun hiiret paskoo joka paikan. Pellot ja pihapiirikin puskittuu umpeen. Veli ja sisko porukoineen säestävät päivät pitkät ruosteisen pihakeinun homeisilta patjoilta.
Mitään ei ole saatu aikaiseksi vuosikymmeniin. Kertakaikkisen velttoja narisijoita, vaikka heiltä löytyisi osaamista korjauksiin (lanko poikineen kirvesmiehiä, veli metallimies). Mutta kun ovat auttamattoman saitoja ja laiskoja. Mitään ei saada aikaseksi ellei pomo käske. Ja kun pomo ja maksaja puuttuvat, siinä se.

Huvittavinta asiassa on, että kateilevat minun kesäpaikkaani.
Kuittaan kateilut, että olihan teilläkin hyvä paikka, mutta kun itse pilasitte.

Nyt kun metsätkin (50 hehtaaria) on kaluttu taimikoiksi, ei tilalla tosiaankaan ole kuin maapohjan arvo. Kunnossa pidettynä, parin isohkon kaupungin välimaastossa kun sijaitsee, paikalle oli asumiskelpoisin rakennuksin löytynyt milloin vain ostaja. Esim hevosia pitävät ja metsästystä harrastavat etsivät tuollaisia paikkoja. Juuri erän ystäväni on myymässä perikuntansa maatilaa tällaisille ostajille, joita on useampia jättämässä tarjouksia. Vaikka sijainti on kaupunkeihin nähden paljon huonompi kuin kotitalollani on.

Näitä riittää, mutta aina ei kyse ole halusta korjata, vaan siitä, ettei ole rahaa maksaa rakennusliikkeille siitä.
Kaikki eivät ole timpureita ja muurareita ammatiltaan ja taidoiltaan. Naisihmiselle tulee jo vastaan fyysisetkin voimat.

Itse suren tilannetta, jossa iäkäs isäni (joo, niitä sotalapsia) ei ole halukas tekemään mitään korjauksia ja vastustaa kaikkea. Hänen nimissään kesämökki ja tontti. Kaikki lahoaa käsiin, jep jep.

Meitä lapsia on kaksi, naisia 50 olemme molemmat. Itse ole leski ja sisko sairas, yksi 16v teinityttö.
Mielellämme tekisimme, mutta pelkkä riihen katon uusinta ja korjaus maksoi 2v sitten 7000 euroa.
Oli siihen säästäminen meillä.

Millä sitä työtön ja sairaseläkeläinen yhdessä edes maksaa remonttifirmojen tähtitieteellisiä hintoja tai mökkitalkkarin maksuja. Ei millään! Ei muuten olla kädettömiä, mutta osaaminen rajoittuu pihatöihin ja maalaukseen.

Myykää pois joo - niin, näin voi tehdä, mutta toisaalta jos ei kaipaa luksusta, niin pelkkä tontilla olokin tuo iloa ja rauhaa kaupungin kerrostalokoppeihin. Asumme molemmat pienissä asunnoissa, ei edes parveketta. Yritämme asua mökillä kaikki koulujen lomat, tulemme hyvin toimeen yhdessä.

Ikävä tosiasia on kuitenkin se, että viimeistään perintöverot pakottavat meidät myymään, varakkaat naapurit odottavat haukkoina, koska saavat tonttimme.

Joku edullinen keino teettää korjausremonttia pitäisi olla, kotitalousvähennys on lähinnä naurettava ja leivottu remonttifirmojen hintoihin jo valmiiksi.

Jos on rahaa, mikäs siinä teettää, tai jos on ammatiltaan timpuri tai muurari tai olisi kätevä puoliso. Silloin vain tarvikkeet maksaisivat.

Sama se on noissa saimaan mökeissä. Ostajat kadonneet, kun ei ole palveluita. Useammassa mökissä jo laudat ikkunoissa.

kun pitäisi vihdoin ne jätevesiasiat pistää kuntoon.

Tuol ois isän kotitalo lähellä Haminaa. Sekin on ollut jo vuoskymmenet huonolla hoidolla, sukua vainoavan alkoholismi nimisen sairauden johdosta.
Mitäs sitä kunnossa pitämään? Aikoinaan ollut ihan ilmanen rakentaa ja eikä niille perillisille tartte mitään jättää.

ON JÄRKEÄ

siitä talosta olisit maksanut ehkä kymppitonnin tai kaksi, käytä järkeen, ei perilliset olisi sitä saanut vaan se olisi mennyt 2 vuodessa hoitomaksuihin.

Tietysti olisit ostanut myös tontin ja maksanut vaikkapa 50 000 e, tontti ja talo olisi mennyt hoitomaksuihin 5-8 vuodessa, riippuen kunnasta ja vanhuksen tilasta.

Nyt perilliset saavat rahat tontista.

Kirjoitit myös, omistaja ei tajua mitään, kenellä luulet olevan silloin oikeuden vuokrata, tai myydä. Myynti varsinkin on monimutkainen, aikavievä ja kallis juttu.

Eikö omassa kodissasi ole tämänlaisia asioita puhuttu, ihmettelen.

Taisi ne suuret ikäluokat hyvin pitkälle elää siten että heidän rakentamansa talo on ikuinen eikä tarvitse tehdä mitään. Vaimoni lapsuuden/nuoruuden talo valmistui -70
erään pienen kaupungin arvo alueella. 20 vuotta sitten kävin anopin luona ensimmäistä kertaa ja hämmästyin jo silloin että kaikki alkuperäisessä kunnossa eikä puutalolle tehty mitään muuta kuin maalattu 10 vuotta aikaisemmin. Toista kertaa ei ole koskaan maalattu ja jo 10 vuotta sitten tiedustelin varovaisesti että olisiko syytä tehdä kuntotarkistus mikäli korjaustoimen piteitä tarvitaan. Hän oli ihan ihmeissään että talohan on kunnossa. No kyllä siellä jo silloin oli vuotoja räystäissä ja tallin katoksessa. Ja paljon muutakin korjailtavaa. Ajan myötä on kosteiden tilojen kaakeleita irronnut ja jätetty vain paikoilleen paikkaamaan reikiä. Jo jonkin aikaa olen huomannut erittäin tunkkaisen kosteantuntuisen hajun siellä ja vaimonikin Huomasi sen saman syksyllä. Vaimoni molemmat veljet ovat rakennus inssejä ja toinen heitä saneerannut oman vanhan talonsa peruusteellisesti. Anopin talon eteen eivät ole edes vaivautuneet tutkimaan asiaa..

Tuttu juttu.

Mutta vähän eri näkökulmasta.

Taloja kyllä haluttas ostaa mutta tarjoukset on niin alhaisia että niitä ei myydä,

Jos on varaa ostaa mökki, niin luulisi olevan varaa maksaa niistä oikea hinta vaikka ne onkin maaseudulla.

Tyhjänä olevia rintamiestaloja on maaseutu täynnä. Sikäli kuin olen ymmärtänyt
niitä ei haluta vuokrata sillä halutaan sittenkin säilyttää ne suvussa. Tällähetkellä
vain ei ole varaa niiden kunnolliseen kunnostukseen. Niitä ei myöskään haluta
vuokrata edes kunnossapitoa vastaan. Silloin kun ei itse voida käydä paikassa.
Mikäli näitä sitten vuokrattaisiin, ne pitäisi hoitaa niin hyvään kuntoon ettei vuok-
ralaisilla ole valittamista.
Toisaalta olen kuullut että sekin tulee omistajalle liian kalliiksi .

Olipa tuttua tarinaa! Vanhempieni kultua kotitalomme jäi meille lapsille, jota on 4 kpl. Talo on maalaistalo ja itse tontti peltoineen joen rannalla lähellä järveä, joten kaunis paikka. Vanhempani asuivat kuolemaansa asti talossa ja se oli todella hyvässä kunnossa. Sitten, kun se jäi tyhjilleen, halusin, että pidettäisiin peruslämpö päällä ettei paikat ummehtuisi ja homehtuisi. Muut olivat niin nuukia etteivät suostuneet pitämään lämpöjä päällä. Eivätkä halunneet laittaa myyntiinkään. Niin sitten jo neljässä- viidessä vuodessa huoneissa alkoi tuoksua ummehtuneelta ja varmaan tuli jo homettakin ja, jos taloa nyt lähtisi myymään, niin olisi myytävä purkukuntoisena! Onneksi sain lunastettua itseni ulos perikunnasta eli myin osuuteni sisaruksilleni, mutta itse koko iso talo on jo menetetty, mutta sehän ei enää ole minun harmini!
Eli opetus on se, että pitäisi nuukuudellakin olla rajansa ja perikuntien pitäisi pystyä ajattelemaan järkevästi!

Et sinäkään varmaan luovu "eukostasi" jos et sitä käytä, se lahoaa ja kohta kaatuu ???
Ota nyt järki käteen, et sinä voi määräillä toisen omaisuutta vaikka se antaa talon lahota, taidat yrittää saada edullisesti, kyllä niitä taloja on myynnissä kun menet kiinteistövälittäjien sivuille ja katsot siellä, pitää vaan olla "mania" tuo asenne jo kertoo paljon "maalaisten ja kaupunkilaisten asenne ????

Olen huomannut saman asian. Mieheni kanssa kysyimme ostaa pientilaa ja sen rakennuksia. Aikaisemmin olimme kysyneet saada ostaa siitä pientilasta vahän maata oman tontin jatkoksi. Vastaus oli kielteinen. Perustelu, että maata ei voi myydä, oli, että joku alkaa pitämään siinä lampaita, joskun myöhemmin. Siinä pienentyneessä pinta-alassa ei voisi enää lampaita pitää. Koko tilaa kysyessämme , vastaus oli, että joku toinenkin on kysynyt ja he ovat nuoria, ja tarvitsevat uuden elämän alun ja heillä on eläimiäkin jo olemassa. Omistaja, yksinäinen henkilö, muutti itse pois vajaa 10 vuotta sitten vuokralle, kun sai sillä lailla hankittua sisävessan. Maatilan talossa ei ole sisävessaa. Talo on edelleen tyhjillään, siinä käydään vain kesäisin katsomassa pihaa ja omia tavaroita talon sisällä. Nuoriparikaan ei ole sitä saanut omistukseensa. Talossa ei ole lämmitystä sisällä.
Ilmeisesti perikunta omistaa talon. Haltija aina vetoaa siihen, että siskonpoika saa päättää asian. Talon sisällä on haltijan ja suvun tavaroita. Luulen, että tavarat ovat yksi syy, miksi sinne ei voi kunnolla päästää edes ketään katsomaan. Talo kostuu, kun ei lämmitetä. Varmaan kalusteetini alkavat kärsiä. Tavarat ei mahdu kenellekään asuntoon, ei niitä VOI viedä pois.
On kansantaloudellisesti VÄÄRIN tuhota sukupolvien työ. Rankka työ, joka on tehty hikeä säästämättä. Uusi perhe saisi kodin ja hoitaisi pihan kauniiksi kaikkien katsella.

Perikunnat on niin riitaisia. Sama juttu saariston vanhojen asuinpaikkojen kanssa. Perikunnassa voi olla kymmeniä osuudenomistajia. Kun olet selvittänyt jokaiselta erikseen, suostuuko kaupantekoon, niin sitten se osakas numero kolmekymmentä, joka on asunut viimeiset 20 vuotta Floridassa tjsp. Kieltäytyy. Siihen se sitten tyrehtyi.
Perillisten ajattelua ohjaa kateus, kiukku ja pahansuopaisuus. En itsekään olisi ikinä uskonut todeksi, mutta ihan samoin vaan kävi omassakin suvussani. Vuosikymmenet naureskeltiin vanhempien polvien perintöriitoja. Mutta IHAN samalla tavalla riitaannuttiin itse, kun se hetki koitti.

Itsekkyys :

Tila ontto sekä tyhjä itsekyydellä voidaan tuhota itsemme

Sekä koko - kansa !

Mallit :

Työkansa :)

Maakansa :)

Kun Kylväämme

Puolustaisamme Itsekyyden Siemenen

Alitajunnassa :

Näin Syntyy : J y t k y:)

Pelastus Edelläkävijyyteen

Kaikki mitä annamme saamme takaisin :)

Tietoisuus Parantaa :)

Nöyrtyminen Asia , , , Ymmärrys -Valmiiksi :)

1:Asia Kaikeen rauhallinen Hengitys :)

Terve Päivä Alkaa Mahasta siirry Pakurinkääpään :)

Katse Omaan Peiliin

Kiitos :)

Olen Esimerkki

Sekä Arvostus :)

Tuli vain mieleeni sekin asia, että ehkä sitä ei edes saa myydä. Vaikka omistaja onkin hoitokodissa, eikä tiedä mistään mitään, ei perilliset silti voi asuntoa myydä, koska he eivät asuntoa omista. Perilliset voivat päättää täydellisesti omaisuudesta vasta perinnönjaon jälkeen, sitä ennen ainoastaan jos omistaja on julistettu kyvyttömäksi hoitamaan talouttaan voi perilliset rajoitetusti hoitaa hänen talouttaan. Asunnon myynti vaatii vielä uuden oikeuden päätöksen tuon lisäksi. Eihän kukaan voi vanhempiensakaan omaisuutta myydä, kyllä siitä aina joutuu vankilaan. Ihan sama, vaikka toinen vanhemmista olisi kuolemassa viikon päästä ja olisi tiedossa, että perillinen olisi saamassa kyseisen omaisuuden perinnöksi, ei sitä silti saa myydä.

Et myöskään tainnut edes kysyä perijältä, saako hän ylipäätään vuokrata asuntoa. Jos omistaja on hoitokodissa ja ei tiedä mistään mitään, on hänellä joku joka hoitaa hänen omaisuuttaan, mutta yleensä hän ei ole yksikään perijöistä. Eli yhdelläkään perijöistä ei edes tuossa tapauksessa ole mitään oikeutta myydä tai vuokrata omistajan omaisuutta. Perijät voivat päättää omaisuudesta vasta perinnönjaon jälkeen.

Kuten tossa jo aijemmin jo huomautettiin, niin liian monet ostajat ja valtion ylinjohto ovat pilanneet talomarkkinat. Kiinteistön myyjistä on tehty lainsuojattomia, joilla on ehtymätön korvausvastuu. Ei auta edes takaisinlunastus halukkuus.

Kuntokartoitukset ja energia todistukset ovat olleet kelvottomia alusta alkaen, ja niiden tarkoituksena on ollut lisätä sekä pyrokratiaa, että virkamiesten määrää. Nämähän eivät suojaa myyjää, vaikka kustannukset niille lankeavatkin.

Valtion johdon toimesta on myös pienet sahat tapettu, jotta kunnollista puutavaraa ei edes ole saatavilla. Edes omasta puutavarasta ei voi tehdä, koska ce merkintä puuttuu. Kuitenkin ce merkintä ei takaa mitään. Itsellänikin löytyy ce hyväksyttyä ulkoverhouspaneelia, josta paistaa päivä läpi. Ei sellaista voi rakentamiseen käyttää, mutta ehkä taantuneet kokoomusherrat ovat saaneet riittävät tarjoilut, pettääkseen taas kerran suomen, sen väestön, ja alhaisimmankin moraalin.

Valtion päästötavoitteet maksatetaan rakentajilla, sekä perheiden terveydellä. Tervettä hengittävää taloa on lähes mahdoton rakentaa suomessa. Varttukaapa vain kun nämä passiivitalojen virheet konkretisoituvat. Siinä 70l tasakatot on pieni haitta.

Siksi terve hengittävä talo riittävän suurella tontilla, on jo terveydellisistä syistä arvokkaampi, kuin koneen voimalla tekohengitetty savivuorattu uudempi muovipussi.

Monilla talonetsijöillä on myös käsitys että ok-talossa asuminen on samanmoista kuin kerrostalossa, jossa ei tarvitse välittää mistään. Kun karu totuus paljastuu, että ok talo vaatii jatkuvaa huoltoa, yritetään saada myyjä korvaamaan oma ymmärtämättömyys.

Olenkin yrittänyt jälkipolvianiakin opastaa, ettei myisi kiinteistöjämme, kun minusta aika jättää. Kaunis hyvinhoidettu vanha talo kun saattaa hyvinkin houkutella vääränlaisia ostajaehdokkaita.

KAVERILLAKIN ON MYYNNISSÄ OIKEIN RAUHALLISELLA PAIKALLA MAATILA MUTTA EIPÄ OLE KIINNOSTUNEITA VUOKRAUSKIN TULISI KYSYMYKSEENHhEINÄVEDELLÄ ON KYSEINEN PAIKKA

Täällä iloisessa itäsuomessa, on OK taloja mistä valita. Tuossakin lähistöllä on 5000 neliön tontilla, täysin asuttavassa kunnossa OK . Tosin ei ihan korvessa, kauppaa apteekkia ja pankkia löytyy kävelymatkan päässa samoin avattuja latuja, sekä kesäisin valaistu pururata.Pyynti reilut 20000.
Tässä esimerkki, eikä ole ainoa. Tervetuloa

Kaikki on myynnissä sopivalla summalla. Pummeille ei anneta taloja sossurahoillasi.

Ei tuolla avaajalla ainakaan ole kovin paljon järkeä.
Mietippä ensin hieman itse vastauksia noihin kysymyksiisi ... jos osaat.

Puolitotuutta?

Kerroitko nyt varmasti kaiken? Kariutuiko homma siihen, mitä tarjosit talosta / vuokraksi?

Eräidenkaltaisten "ostelijoiden" pitäisi nimittäin saada kaikki puoli-ilmaiseksi. Ja etenkin niiltä, joilla on toinen jalka jo puoliksi haudassa... Surullista, mutta näitä parasiittejä on keskuudessamme pilvin pimein :(

kai tuo autiotalo ynnä maaseutu on muuttanut sitten muotoaan kun tyttömyyden ja muuttotappio kunnissa jo taajamissa löytyy näitä autiotaloja.

Kukaan järkevä mies ei moiseen syyllisty !

Naiset eivät pysty myymään taloa ,niin on eripuraista porukkaa

Autio taloja löytyy pilvin pimein,ei niissä voi asua homeessa kaikki paikat

Minullakin on autiotalo ja olen myyskennellyt sitä jo parivuotta ei ole kukaan tullut vakavasti ostattelemaan. Talo on hyvällä paikalla tien (4) vieressä ja lohijokikin vain parinsadanmetrin päässä. Ei se aina ole sitä ettei myytäisi !!

Elossa olevat vanhemmat omistaa talot, siis ei aikuiset lapset, lapsenlapset, miniät sun muut.

Omaisuus kuuluu talon tai tilan omistajille.

Et saa kauppoja aikaseksi kun yrität kusettaa omistajia ja ostaa arvokohteita pilkkahinnalla. Maasta ei ole mitään järkeä luopua halvalla.

TALOA JONKA OMISTAA esim VANHAINKODISSA OLEVA VANHUS, SITÄ EI VOI MYYDÄ KUIN VANHUS ITSE TAI VALTAKIRJALLA JÄLKIPOLVI. TAI MYÖHEMMIN PERIKUNTA-
SIKSI NE LAHOAA...
kORJASIN SELLAISEN.. TULI HIENO... TSEMPPIÄ..

se nyt on aivan sama kaupunkilainen tai maalainen who cares yhdessähän niitä mädätetään pysytään topicissa eikä ruveta jauhaa mistää kaupunkilaiset vs maalaiset paskasta se on vaan väärä asenne! perikunnat on varjoja viileessä ei mitää interestiä mihinkää suuntaan ja onhan noita puitakin tullu hakattua tonteilta joilla voisi vielä elämää olla uus tai vanha talo riippuu rakentajista hoidosta ynnä muusta minkä takia ne sitten lahoo MYÖS ne uudemmat

Suvun mökkejä ja tontteja ei sais myydä. Mulle varmaan jää joskus perinnöksi talo ja maita maaseudulla ja isän/suvun toivomus on ettei niitä sais myydä mihinkään. Enkä haluais suvun vihojakaan niskoilleni.

Perikunnan kannattaa verotuksellisista syistä mädättää tai muuten antaa luonnon tuhota talo niin ei voroa mee niin paljon.

Luulen, että suurimmassa osassa tapauksia kyse on rakennuksista, joihin ollaan kiintyneitä. Usein kyse on esim. vanhuksen lapsuudenkodista tai rakkaasta itse rakennetusta vaatimattomasta kesämökistä. Vanhus ei välttämättä ymmärrä, että rakennukselle olisi parasta, että se olisi käytössä ja sitä kunnostettaisi pikkuhiljaa, sillä se rakas talo tuhoutuu käyttämättömänä.

Usein vanhuksen lapset tajuavat tämän, mutta kun heillä ei ole omistusoikeutta, niin eipä heillä myöskään ole oikeutta lähteä myymään mökkiä.

Itse olen etsinyt nimenomaan surkeassa kunnossa olevaa mökkipahasta, joka olisi edes jollakin tavalla lähellä järveä, vaikkei olisikaan ihan järven rannassa, jotta olisi itselleni ja lapsilleni joku kesäpaikka. Ongelmana on vain se, että kun asuntolainaa on jo entuudestaan eikä pankki pirulainen anna juurikaan lainaa.

Vaikka ostaisin jonkun 20 000 euron mökin, niin rahaa menee vesi- ja viemärijärjestelmän uusimiseen, joka voi olla kalliimpaa kuin itse mökin arvo. Minulla ei ainakaan olisi sellaisia rahoja. Rahaa olisi vain pienten remonttien tekemiseen itse pikku hiljaa enkä mökistä edes haluaisikaan mitään luksuskakkoskotia, kunhan nyt vain olisi joku paikka luonnon helmassa, jossa voisi marjastaa, sienestää ja onkia.

Korjausten teettäminen ulkopuolisilla on tehty Suomessa niin kalliiksi, ettei tavallisella ihmisellä ole siihen ikinä varaa.

Jos virallinen omistaja on vielä iäkäs, miksi ne lapset tai lapsenlapset siihen uhraisi rahojaan, ei se ole heidän omaisuuttaan.

Riitaisa perikunta on taas oma lukunsa, monesti yksi sisaruksista on varakas besserisseri ja pompottaa muita. Mutta aina voi myydä osuutensa pois, siitä sitä pääsee ja samalla koko suvusta.

Ei taida olla helppoa ratkaisua missään ja kun työttömyys vielä nousee koko ajan. Vielä vähemmän liikkuu ostajia taloilla ja kiinteistöillä ja remontteja lykätään. Ei ihmisillä ole ylimääräistä rahaa.

Paha on perikunnan elävän perintöä mennä myymään. Jos omistaja on tästä maailmasta mitään tietämätön kiinteistön myyminen ei ole ihan yksinkertainen juttu. Voittepa itse kokeilla

Ostan ensi syksynä edullisen hirsirunkoisen mummonmökin/maatilan Keski-Suomesta jota ei ole pilattu remontilla .. Peltikatto saa olla ja toimivat uunit täytyisi olla, mukavuuksia ei välttämättä

Yksi syy voi olla se kun omistaja on hoitokodissa ja ei oikeustoimikelpoinen.Eläke menee hoitopaikan maksuihin ja tili on tyhjä. Kiinteä omaisuus ei vaikuta asiaan. Siis mökki tai asunto-osake. Jos mökki myydään niin rahat on hoitokodissa olevan ei siis tulevan perikunnan. Kun tilillä on taas rahaa niin tuet pienenee ja myynnistä saadut rahat valuu kunnanmaksuihin.
-Meillä on Mummon yksiö jo pitkään ollut tyhjillään. Käydään sielä joskus ehkä kesällä kun ollaan lomalla.
Kuka sitä mökkiä sitten korjaisi jos ei tiedä miten sille käy. Joku haluaa myydä ja saada rahat. Toinen taas säilyttää ja viettää sukujuhlia.

Se on se tunnepuoli, kun ei voi mitata järkevästi rahassa. Itse eräältä perikunnalta puolisoni kanssa olisimme halunneet ostaa 1980-luvun alusta saakka tyhjillään olleen pientilan. Kiinteistöstä pyydettiin kahdelta kiinteistönvälittäjältä arvio perustuen maapohjaan ja rakennuksiin. Perikunnalle tarjottiin 1,5 kertainen summa kyseiseen arvioon nähden, koska sijainti olisi ollut meille sopiva ja kaksi vuotta sitten kiinteistöjen hinnat eivät vielä olleet laskeneet. Perikunnan toinen jäsen ilmoitti, että ei myy sillä hinnalla. Lapsena oli niin mukava käydä siellä, kun täti teki hyvää mehua pihan pensaiden marjoista. Siis pensaista, jotka olivat vuosikymmeniä sitten jo kuolleet vesaikon keskelle ja hänen tätinsäkin kuollut kymmenen vuotta ennen talon tyhjilleen jäämistä, siis 1970-luvun alussa. Olisi kuulemma ollut saatava yli 6-kertainen summa kiinteistövälittäjien käypä arvo -hintaan nähden, tai siis ilmoitti summan ja laskennallisesti se oli siis 6-kertainen.

No kyseisellä perikunnan jäsenen hinta-ajatuksella olisi sitten saanut pari vuotta vanhoja ja kunnossa olevia omakotitaloja kuntakeskuksesta, joten totesimme, että antaapi olla. Ehkä kyseisen henkilön lapset sitten joskus tuskailevat, mitä tekevät sillä, kun on siitä verot ainakin maksettava ja jos kunnan rakennustarkastus antaa korjaus- tai siivouskehotuksen, niin ainakin pintaremontti ja tontin raivaus.

No totesimme, että lahotkoon sinne! Ostimme omakotitalon toisaalta ilman edes remonttihuolia.

Voi ristus teijän ihmettelijöien kanssa. Kyllä opitte sitä mukaan ymmärtämään kaikkia kusisia tilanteita kun itse niihin tahtomattanne jourutten. Voisin vaikka antaa oman osuuteni pois, jos vain jollain konstin voisin ja pääsisin mokomista murheenkryyneistä ja vastuusta. Miljoona erilaista tapausta, jotka ovat toinen toistaan kinkkisempiä. Kyllä se on yhteiskunnan laatimat säädökset, jotka vaikeuttavat ihmiselämiä.
Se on ensiksi se leski, jolla on se ikuinen asumisoikeus siellä yhteisessä kodossa. Ja, jos se koto sattuu oleen vaikka 10 asuinhuoneen "kylmä" maatila, niin romahtaa ja homehtuu kaikki asuinhuoneet ja tilan rakennukset. Leski jos ei ole suostuvainen lähtemään ja elää vielä 10-30 vuotta siellä, irotettavaa rahaa ei ole. Omaisuuden saamapuoli muuttuu kuluiksi ajan myötä. Tässä vaan yksi esimerkki.

Kuuleppas ny kaupunkilainen ! Kuinkas monta autiotaloa haluat ostaa ? Ihan oikeasti . Niitä on myytävinä hyvin runsaasti joten aloituksesi lie sieltä ja syvältä .

Ei teillä rahattomilla reppanoilla ole varaa kuin käytettyyn telttaan, jos edes siihenkään !!

KYSELEPPÄ KYMENLAAKSOSTA....siellä moni haluaisi myydä mutta kukaan ei osta....

elimäki, anjala , sippola hyvää seutua.... kysele suoraan paikkakunnien kaupoista, kioskeista, huoltoasemilta...antavat vinkkejä

Koillissavossa esim kaavi on tarjolla useita määräaloja tontteja joissakin kohtuukuntoiset mökitkin.

eikä ole hinnalla pilattu,alk.20 000egee mahtavvia sieni kalastus ja marjastus paikkoja ja luonnonrauhaa.

Palvelujakin löytyy kyliltä kyselkääpä siltä suunnalta.

Kyse voi olla siitä että talo on vanha, homeinen tms.huonossa kunnossa.
Pitäisi mielestäni myydä tontti jonka talo on purkukuntoinen. Myyjät voivat pelätä käräjiä ja isoja korvauksia jos talosta jälkeenpän semmoista ilmenee.

Tiekkö tääkin on 'jonkuntoisenongelma', älä turhaan himoitse toisen omaisuutta :)

Vanhemmillani on äidin kototupa vielä omistuksessa, "kuivanmaanmökki", joki vähän kauempana mutta omaa rantaa siinä on muutaman kymmenen metriä. Tämä tupa on toki jo lahoamisvalmis, ei parane ovenpieleen nojata, ettei katto tipahda niskaan.

10 vuotta sitten aateltiin, että näytetään sille pienelle tuvalle vähän kaivinkonetta ja rakennetaan siihen kiva kesäpaikka. Sellainen hyvinvarusteltu isompi "kesämökki". Ja vuokrataan se pitempiaikaisesti jollekin burn-outista kärsivälle insinöörikaupunkilaiselle joka voi sitten ottaa minipossun ja hevosen ja kasvattaa porkkanoita ja kuoputtaa kukkapenkkiä.

Ajatus oli mun mielestä hirveän hyvä, mutta eipä siitä mitään tullut. Tokko sitä kukaan olisi vuokrannutkaan, vaikka keskustaan oli matkaa alta 10 km.

Typerintä on, että taustalla on usein tunnesyyt. "Ei raskita sitä isän / isoisän omin käsin rakentamaa taloa vieraalle myydä." Ja käytännössä annetaan sen isän / isoisän työn lahota käyttökelvottomaksi, vaikka myymällä se, mökki tai talo voisi saada parhaimmillaan vuosisadan lisäaikaa.

Itse myös etsin kesämökkiä tuossa 2000-luvun vaihteessa. Kriteeri oli 1,5 tunnin ajomatka Helsingistä ja tältäkin alueelta löytyi useita perikunnan tärviölle päästämää mökkiä. Ja nämä olivat niitä jotka oli pistetty myyntiin. En viitsinyt ostaa mökkiä, josta ei tiennyt onko siitä johonkin vai pelkkä purkamiskustannus, kun eivät ne tuolla alueella ihan ilmaisia olleet. Lopulta löytyi yksi vielä pelastettavissa oleva hirsimökki. Siinäkin rantasaunasta piti uusia sekä katto että lattia - rakennettu metrin päähän rannasta, johon enää ei lupaa saisi.

Toivottavasti perintöverolakia ei muuteta, sillä Vanhasen ja kumppaneiden ehdottama perintöveron poisto ja sen korvaaminen myyntivoiton verolla kannustaa entistä enemmän perintömökkien pystyynmädättämiseen. Nehän olisivat täysin "ilmaisia" niin kauan kun ovat perikunnalla, mutta verottaja veisi muhkean siivun jos möisi.

Mutta kaikki me joilla mökki on: kerrotaan perillisillemme ajoissa, että jos te ette tätä halua minun jälkeeni käyttää, niin myykää jollekin joka haluaa.

Oletteko tulleet ajatelleeksi, että sen perikunnan osakkaatkin saattavat tarvita sitä mökkiä, vaikka siellä harvakseltaan käydäänkin. Osa perikunnan osakkaista voi asua kaupungissa ja osa maalla, joten mitään jaottelua ei kannata yleistää.

Loppujen lopuksi perikunnanhan se murhe ON talon kohtalosta, eikä sivullisen.
Ei kaikki perikunnat ole riitaisia.

joopajuu kaupunkilaiset on niin kauheita valittajia, parempi kuin pysyvät kaupungissa(paska haisee,valmetit pörisee,koirat alkaa haista paskalle,näkyy moottori kelkan jälkiä,ym)

Ensinnäkään ei ole mitään asetelmaa maalaiset vastaan kaupunkilaiset, koska usein nämä perikuntien omistamat vanhat talot on kaupungissa asuvien omistuksessa ja osa perikuntien osakkaista ei edes ole koskaan käynnyt ko. paikkaa katsomassa.

Monasti nämä perikunnat ovat aika suuria ja usein perikunnassa on jos useampikin perikunta, että käytännössä vuokraaminen on mahdotonta. Osa perillisistä asuu ulkomailla jne.

Jos perikunnassa on vielä joku osakas, jolla on edunvalvoja, on tilanne vielä mutkikkaampi. Ja kun osakkaita on paljon, ei ketään kiinnosta alkaa vuokraamaan, koska korkeammastakaan vuokrasta ei ole yksittäiselle osakkaalle juuri mitään hyötyä, usein kulut ovat suuremmat (matkakulut vuokrasopimusten allekirjoitukseen, valtakirjojen ym. sähläykseen), että helpompi jättää vuokraamatta, myynti tysää samaan syyhyn kauppahinnasta saatava hyöty/osakas ei juuri jaksa kiinnostaa kaupungissa hyvällä palkalla olevaa, jos tiedossa on mittava ruljanssi paperitöiden muodossa.

Jokainen voi miettiä omalle kohdalleen tilannetta, jossa on osakkaana perikunnassa osuudella 1/180, että paljonko sen osuuden eteen kannattaa ajella jos joku vuokraisi mummon mökin vaikkapa 4000€ vuodeksi (joka on jo huikea hinta ilman mukavuuksia olevasta mökistä), siitä oma osuutesi on 22€ vuokrana, niin lähdetkö tuon rahan vuoksi ajelemaan monta sataa kilometriä taikka tulemaan Suomeen jonakin tiettynä päivänä. Tuskin lotkautat korviasi moiselle vuokraukselle.

Vanha röttelö tontilla on vain rasite.

eii me sinulle ilmaiseksi,ei sitä ilman anneta vaikka huono aika onkin.
eikös tuolla ite pitäne käydä,niin ja siinähän tuo mätänee vaikka ei kukaan käviskää.
mitä se kaupunkilainen sillä mökillä,eikös siellä kaupungissa ole kaikki palvelut laidaltaan?
vanhoja taloja nyt ilman myymään,tee uusi niin saat paremman

Mitä sinä toisten ihmisten omaisuudesta kitiset, hoida oma elämäsi!

Olisko kyse siitä, että se jolla on elinikäinen hallintaoikeus, on se ainoa joka voi vuokrata- eikä ainoa omistaja välttämättä ole edes yksi perillinen- joten hommaan pitäisi olla monen kirjallinen lupa. Leski saa tuoton, jos vuokraus onnistuu.

Itse olen yhden tällaisen kuolinpesän osakas, jossa pystyyn lahoava talo- mutta leski ei anna käyttää, ei käytä itsekään- joten...
Monet tällaisista taloista omaavat jo niin paljon puutteita, ihan perusasioissa, ettei elämä mitenkään romanttista ole niissä- on viemäröintiongelmia, vesiongelmia. Lämmitysongelmia jos hormit vaurioituneet.
Kesällä tällaisissakin voi jotenkin asustella, jos vesikatto pitää, ja sitä vettä elämän eliksiiriä jotenkin saa- Sähköjäkään monessakaan ränsistyvässä perikunnan mökissä ei ole. Aika sissi, jos talvipakkaset näissä kestää terveenä.

Kulkuyhteydet on toinen syy.

Katsotaan asiaa tuon maalaiskylän kannalta. Maatilan tuotantorakennusten rakentaminen ja laajennus vaatii hyväksynnän naapureilta ja jos joku kylässä haluaa kaataa tuon asian, on se tuossa kylässä pari viikkoa vuodessa majaileva kaupunkilainen, joka "torppaa"sen.

Sitten perikunta vielä ihmettelee jäte-maksuja ja kiinteistöveroja , eikä vieläkään myydä .

Minä haluaisin asua "autiossa talossa". Voihan niitä remppailla jos haluaa. Yleensä ne autiot talot on niin kiinnostavalla paikalla, metsässä luonnonläheisyydessä. Olen sellaisia etsiskellyt, ja joskus patikoimassa käytyäni löytänyt, mutta kun ei tiedä kenen ne edes on.

ai et tiedä mikset mene maanmittaustoimistoon ja tee kyselyä
itsellä kanssa pikku taajamassa keskisuomessa tontti n 2000 neliötä kaava alueella ja huonokuntoinen talo ei sitö voi myydä kaupunkilaisella edes purkutalona kun kuitenkin sitten itkee ja vetää käräjille kun paljastuu yllätyksiä
meinasin purkaa sen pois mutta voisin myydä kokonaisenakin mutta tiedä sitten

Paljonko pyydät jos ostaisin? Eikä mitään väliä missä kunnossa se on. :)

Ehkä tarjouksesi ovat vain ihan surkeita. Ei mitään kannata myydä puoli ilmaiseksi pois tai vuokrata ihan surkealla hinnalla.

Vuokraan en itse kyllä rupeaisi kun ei se kämpän kunto siitä asumisesta parane. Mieluummin käyn autiotalossani muutaman kerran kesässä yöpymässä ja talvella muutaman kerran.

pistä email osoite nin katotaan

On epäkohteliasta tehdä ostotarjous talosta, joka ei ole edes myytävänä. Ihan sama kuin jos menisi avioparilta kysymään, voisivatko he erota tai saisiko vaimolta pillua.

Ei näissä ole tosiaan mitään asetelmaa kaupunkilaiset vs. maalaiset, vaan ihan tosiasiat. Myynti ei onnistu, jos on mummolle, vaarille taikka jollekin sisaruksista jätetty asumisoikeus ko. kiinteistöön rasitteeksi, vaikka kukaan ei sitä asumisoikeutta käyttäisikään.

Jos perikunnassa on monta osakasta, on myös monta mielipidettä ja jaettava potti ei ole per osakas mitenkään suuri, ei myynti taikka vuokraus kiinnosta juuri ketään. Lisäksi voi olla pahojakin riitoja perillisten kesken, joten mikään ei luista, on vain pattitilanne.

Ihan esimerkkinä; isäni on osakkaana ja hänen edes menneen veljensä lapset 1/12 osalla eräässä "pesässä", jossa alkujaan on ollut 12 osakasta, mutta yhtään alkuperäistä osakasta tuosta "pesästä" ei ole enään hengissä, vaan kaikki ovat perineet osansa, kuten isänikin veljensä kanssa aikoinaan. Maata tuolla pesällä on hulppeat 0,25ha ja sen arvo lienee enimmilläänkin 800-1000€, muuta arvoa tuolla kiinteistöllä ei ole.
Yhden kerran tuota "pesän" kiinteistöä oltiin jo myymässä, että siitä olis vain päästy eroon, pidettiin yksi kokous jossa päätettiin kiinteistön myynnistä eniten tarjoavalle. Toisessa kokouksessa oli tarkoitus myydä korkeimman tarjouksen tehneelle ja kaikilla kokouksessa läsnäolijoilla oli mukanaan erilaisia valtakirjoja kauppakirjan allekirjoittamista varten. Vaan kuinkas sitten kävikään, aivan viime hetkellä yksi osakas ilmoittikin, ettei hän myy osuuttaan ja kaikki päättyi siihen. Oli kuulkaa miestappo lähellä siinä tilanteessa, kun tuo osakas aukaisi viimein suunsa ja sai sanottua, ettei hän myy osuuttaan. Tämän tilaisuuden jälkeen kukaan ei ole enään puhunut mitään tuon kiinteistön myynnistä, eikä varmaan puhu. Kukaan ei tuosta kiinteistöstä maksa niin paljoa, että ketään osakasta kiinnostaisi alkaa järjestämään uusia kokouksia myyntiä varten. Se kiinteistö jää sinne metsän keskelle ikuisiksi ajoiksi, ellei jotain tietä rakenneta joskus valtion toimesta siihen kohdalle ja pakkolunasteta sitten valtiolle.

miksei kodittomia sijoiteta näihin tyhjiin taloihin?

Paljonko maksaisitte? Tila Kainuussa 50 ha 70- luvulla tehty tiilitalo ( kuin vasta tehty), kahden järven välissä ja toisen järven rannalla hirsimökki, rantasaunoineen.. Tarjouksia?

Olis tarvetta saara taas lisää töotä, kun entiset vähenee. Vielä riottää töitä toistaiseksi. Korsut eivät kiinnosta ketään, joten niitä saa,,kun myyvät velkojensa katteina.

Joskus aikoinaan on tehty kovasti töitä, että on saatu hankittua oma talo. No, sitten vuoskymmenet vierivät ja aika jätti. Sitten tulee joku sukulaispoika ja perii talon. Sillä on sitten päihde- ja peliongelmaa sen verran, että hää laittaa lyhyessä ajassa kaiken menemään taivaan tuuliin.

Juuri noin minun anopilla. Ok-talo Kemissä ja eivät ole käynneet siellä vissiin 35-vuoteen. Minä ja hänen lapsensa puhuneet monet kerrat että myy pois. Vaikka jo kaupunki kasvanut niin että tontista jo tarjottu hyviä hintoja rakennusyhtiöiltä kun alue muuttunut halutuksi. Sauna kaatui jo 90-luvulla ja talo niin huonossa kunnossa että kun toinen pojista kävi siellä remppaamassa 12 vuotta sitten jätti kesken kun toivotonta oli. Juu ei anoppi sitä voi myydä kun kun kerran oma on ja siellä joskus asuttu.

Myyminen on tehty lähes "rikolliseksi".
Millä sitä uskaltaa edes vanhaa mökkiä myydä, kun ostaja haastaa kauppapäivästä 9v ja 11kk kuluttua oikeuteen ja syyttää "rakennusvirheitä ja homeesta"?
Edes kaupan purku ei silloin auta, eikä se, että uusi ostaja olisi itse täysin syypää näihin vuosien kuluttua ilmeneviin vikoihin.

Lainsäätäjä on varmasti ajatellut hyvää ja yrittänyt estää ns. huijarikaupat. Laista on vaan tullut toisin päin myyjää syrjivä ja ihan järjetön.
Joku 3-6kk max katumisaika kaupoille ja aina oikeus sitten purkaa kauppa. Jos ostaja ei näe, mitä ostaa ja kuntotarkasturaportti tyydytä molempia osapuolia, mitä niillä kuntotarkastuksilla ja tarkastajilla sitten edes tehdään. Ihan turha A4 sitten.

Itsellä on kokemusta perikunnan omistamasta mummonökistä muuttotappiokunnassa Itä-Suomessa, kulut juoksee koko ajan, on tiemaksua, jätehuoltomaksua, vakuutukset ja sähkönperusmaksu, joka Itä-Suomessa on Suomen kallein n.300€/vuosi käytit sähköä, tai et. Mökissä on vesijohdot, sisävessa, sähköliittymä, sisäsauna, verotusarvo on 5000€. Ainut hyvä puoli tuossa on se, että mökin yhteyteen kuuluu metsäala, jonka turvin mökin saa myytyä, metsäyhtiöt "ostavat" talon metsän mukana, ilmeisesti tarjoavat myyntiin, ellei mene kaupaksi purkavat sen.

minilla oli samanlainen harminpesä, min koko tilan sijoitusyhtiölle.

Valamon luostarin maisemissa on 2 taloa myynnisssä, entinen pankki mm.

Itä-SUomi tyhjenee, nyt elokuu ja mökit tyhjinä...juu.

Jos omistaja itse ei pysty tekemään päätöksiä- ei hänen tuleva perillisensä niitä voi tehdä.