Lämmitysjärjestelmän valinnassa on yksinkertaiset periaatteet. Lämmitystavan valintaa pyrkivät ohjaamaan tietysti laitteiden myyjät tai putki-/sähköfirmat. Yksikään ei ole tähän mennessä tosissaan kiinnostunut asiakkaan energiajärjestelmän elinkaaritarpeesta vaan luonnollisesti laite/työn myynnistä. Kun tehdään uusi talo, siinä lämmitysenergian kulutus on vanhoihin taloihin nähden minimaalinen ja lämmitysjärjestelmästä kannattaa tehdä helppo ja ilmastointiin hyvin integroituva.
Kun talo tarvitsee enemmän energiaa lämmitykseen, elinkaariajattelun näkökumasta kannattaa investoida monipuoliseen varaajaan ja vesikiertoiseen lämmön siirtoon. Sen jälkeen on asukkaan omien tahtotilojen ja kykyjen mukaan mahdollista tuottaa energiaa puulla, sähköllä, öljyllä, auringolla tmv. Maalämmitys ja ilmapumput ovat sähkölämmityksen muotoja. Myös puhaltimet ja polttimet (puhumattakaan ilmastoinnista) ovat jatkuvan sähkövirran varassa.
Koska sähköa tarvitaan joka tapauksessa, se on hyvä varalämmön lähde.
Itselleni sopii aktiivisuutta vaativa puulämmitys (lämmityskattila ja uunit), jonka toimintaa seuraa automaattisesti varsin tiheään. Jos on paljon sähkökatkoja, puulämmitys (ei puhaltimia) tarvitsee vain siirtopumpulle, patterikierrolle ja mahdollisille lattialämmityskierroille pumppujen virran eli 1-3 wattia/pumppu. Sen verran saa helposti akkujärjestelmästä tai pikku agrekaatista, kunhan pumput ovat pistokeliitännällä. Tässä vaiheessa meille tulee varaajaan varalle sähkövastus jolla pidetään poissa ollessamme peruslämpö talossa. Laitteiston huoltotarve on pudistusta, hormiston nuohousta, vuotoseurantaa ja yhden lämmönjakoventtiilin puhdistusta parin vuoden välein. Toki pumput saattavat rikkoontua myös, mutta ne on sulkuventtilien välissä helppoja ja kohtuullisen halpoja vaihtaa.
Pitkien poissaolojen aikana pakkaskaudella on tarpeen saada infoa laitteiden toiminnasta. Sen voi hoitaa verkkopalvelujen avulla tai parhaimmillaan luotettavan aputalkkarin avulla.
Kaikki laitteet vaativat huoltoa. Mitä enemmän on tekniikkaa, sitä varmemmin niitä rikkoutuu. Asiakas kuvittelee saavansa kolmenkymmentä vuotta toimivan laitteiston ja kuitenkin sitä aletaan korjata parin vuoden kuluttua asennuksesta.
Kun talo tarvitsee enemmän energiaa lämmitykseen, elinkaariajattelun näkökumasta kannattaa investoida monipuoliseen varaajaan ja vesikiertoiseen lämmön siirtoon. Sen jälkeen on asukkaan omien tahtotilojen ja kykyjen mukaan mahdollista tuottaa energiaa puulla, sähköllä, öljyllä, auringolla tmv. Maalämmitys ja ilmapumput ovat sähkölämmityksen muotoja. Myös puhaltimet ja polttimet (puhumattakaan ilmastoinnista) ovat jatkuvan sähkövirran varassa.
Koska sähköa tarvitaan joka tapauksessa, se on hyvä varalämmön lähde.
Itselleni sopii aktiivisuutta vaativa puulämmitys (lämmityskattila ja uunit), jonka toimintaa seuraa automaattisesti varsin tiheään. Jos on paljon sähkökatkoja, puulämmitys (ei puhaltimia) tarvitsee vain siirtopumpulle, patterikierrolle ja mahdollisille lattialämmityskierroille pumppujen virran eli 1-3 wattia/pumppu. Sen verran saa helposti akkujärjestelmästä tai pikku agrekaatista, kunhan pumput ovat pistokeliitännällä. Tässä vaiheessa meille tulee varaajaan varalle sähkövastus jolla pidetään poissa ollessamme peruslämpö talossa. Laitteiston huoltotarve on pudistusta, hormiston nuohousta, vuotoseurantaa ja yhden lämmönjakoventtiilin puhdistusta parin vuoden välein. Toki pumput saattavat rikkoontua myös, mutta ne on sulkuventtilien välissä helppoja ja kohtuullisen halpoja vaihtaa.
Pitkien poissaolojen aikana pakkaskaudella on tarpeen saada infoa laitteiden toiminnasta. Sen voi hoitaa verkkopalvelujen avulla tai parhaimmillaan luotettavan aputalkkarin avulla.
Kaikki laitteet vaativat huoltoa. Mitä enemmän on tekniikkaa, sitä varmemmin niitä rikkoutuu. Asiakas kuvittelee saavansa kolmenkymmentä vuotta toimivan laitteiston ja kuitenkin sitä aletaan korjata parin vuoden kuluttua asennuksesta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eikös suorasähkö ole se kaikkein yksinkertaisin ja toimivin? Toimii ihan itsekseen ja automaattisesti olit sitten kotona tai lomareissulla, jonka ajaksi voi helposti myös laskea lämpötilaa. Ainoa yhdenpisteen kriittinen vikaantumismahdollisuus on sähkökatko tai pääsulake. Muutoin erittäin luotettava (luotettavin?) eikä mahdollisten pienten vikojen (yksittäiset termarit, yms.) korjauksetkaan maksa maltaita.
Suorasähkö lienee vähän lämmitysenergiaa tarvitsevaan taloon helpoin, huoltovapain ja investoinneiltaan järkevin ratkaisu. Mutta paljon on halvemmalla hankittuja taloja joissa energiaa kuluu runsaasti ja käyttäjä haluaa työllään keventää energiamaksuja --> puu on yleisin omin käsin hankittavista energialähteistä. Varaajan kautta voi hyödyntää monia muitakin energialähteitä. Puulämmitys on jossain määrin myös elämäntapa.
Sähkölämmitykselle ei näy kilpailijaa uusiin taloihin, siihen parilla/kolmella tonnilla vesitakka, niin on energiatodistuskin parasta A-luokkaa ja saa isäntä poltella jos (kun) haluaa!
"Mutta paljon on halvemmalla hankittuja taloja joissa energiaa kuluu runsaasti "
mielestäni ns. "halvemmalla hankittuja taloja" varten on sitten kallis MLP on ihan käypä ratkaisu, sillä voi halvemmalla yrittää pitää rakenteet kuivina ja toivoa, että pumppu kestää.
tämä näin karrikoiden ja poikkeuksia varmasti löytyy ;).