Hei!
Oltiin juuri mieheni kanssa sopineet, että jätetään ehkäisy pois ja tehdään ( yritetään...) vauva, kunnes muistu mieleen mieheni kutsunnat keväällä....
Hän joutui 3 vuotta sitte jättään armeijan kesken koska lääkärintarkastuksessa hänellä ilmeni sydämen sivuääniä... Nyt hänellä helmikuussa uudestaan lääkäriin meno ja saattaa kesällä olla edessä armeijaan lähtö.
Tämä taas merkkaa sitä et ehkäisy uudestaan käyttöön ainakin vuodeksi ( tai ainakin helmikuuhun...)
Oon kamalan pettyny... 3 kuukautta olen vaan oottanu tätä päivää et aletaan yrittään ja sitte tämä!!
Mun puolesta oltais voitu ny "tekemään" mutta mieheni haluaa olla mukana odotuksessa.. Ja ymmärrän sen täysin ja oishan se rankkaaki olla yksin ison mahan kans.....
Ei auta ku oottaa....
Oltiin juuri mieheni kanssa sopineet, että jätetään ehkäisy pois ja tehdään ( yritetään...) vauva, kunnes muistu mieleen mieheni kutsunnat keväällä....
Hän joutui 3 vuotta sitte jättään armeijan kesken koska lääkärintarkastuksessa hänellä ilmeni sydämen sivuääniä... Nyt hänellä helmikuussa uudestaan lääkäriin meno ja saattaa kesällä olla edessä armeijaan lähtö.
Tämä taas merkkaa sitä et ehkäisy uudestaan käyttöön ainakin vuodeksi ( tai ainakin helmikuuhun...)
Oon kamalan pettyny... 3 kuukautta olen vaan oottanu tätä päivää et aletaan yrittään ja sitte tämä!!
Mun puolesta oltais voitu ny "tekemään" mutta mieheni haluaa olla mukana odotuksessa.. Ja ymmärrän sen täysin ja oishan se rankkaaki olla yksin ison mahan kans.....
Ei auta ku oottaa....
Vastaukset 2
Vanhimmat
...olet saanut hyvän miehen, joka välittää sinusta ja tulevasta lapsestanne, koska halua olla luonasi ja tukenasi raskausajan. Toisin oli minulla. Aloin odottamaan esikoistamme, menimme naimisiin ja kaksi kuukautta häiden jälkeen mies palasi entisen vaimonsa luo. Raskauteni oli vaikea johtuen perussairauksista, jotka minulla oli ja joiden takia jouduimme pitkään miettimään ryhtyäkö koko asiaan. Lopputulos kuitenkin palkitsi "vaivan", terve tyttö, joka täytti äskettäin vuoden. Mutta jatkuva suru ja tuntemus siitä, että olen puolikas, koska lapsen isä jätti meidät. Saas nähdä milloin pääsen katkeran tunteen yli ja voin täysin nauttia elämästäni ja lapsestani.
Jos biologinen kellosi ei vielä tikitä hurjasti niin kannattaa odotella...minä olin yli 40v kun tulin raskaaksi tämän ensimmäisen ja viimeisen kerran.
Niiiiiiiiiin=))