Pari(ttelu)tanssi

Hm.
Mikäköhän mahtaa olla roolini tässä suhteessa. Tavatessamme tivasit, että nämä ovat vain kaverilliset kahvit. Seuraavana päivänä jo lahettelit minulle kuvia rinnoistasi, mikä on mielestäni aika paljon kaverilta. Puhumattakaan siitä suudelmasta, jonka annoit ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Olin ehkä lievästi sanottuna hämmentynyt. En tiedä pidinkö sinusta silloin vielä niin paljon. Olit kovin erillainen, kuin mitä olin ajatellut etsiväni.
Parin päivän jälkeen ensitapaamisestamme tulin luoksesi yöksi ja harrastimme seksiä. Teeskentelin orgasmin. En tiedä miksi.

Tapailimme viikottan, mutta hoit, että minusta ei tule tyttökaveriasi. En ole sitä tyyppiä mitä haet. Sinäkään et tainnut vielekään mielestäni olla, mutta aloin pitämään sinusta. Kerta toisensa jälkeen muutuit silmissäni kauniimmaksi. Vielä tässä kohtaa näppyläsi, joita sinulla on tapana repiä pistivät silmiini ja aamupalalla koin oloni vaivaantuneeksi. Olin luonasi, kuin vieraassa maassa. En tiennyt mitä minun pitäisi sanoa. Et koskaan puhu ruokapöydässä. Selailen vaivaantuneesti puhelintani yritteässäni keksiä aihetta, josta saisin sinut innostumaan.

Parin viikon jälkeen, kysyt tahtoisinko seurustella kanssasi. Olin epävarma, mutta en näyttänyt sitä sinulle. Et näe meillä tulevaisuutta ja muistutat minua jatkuvasti siitä, miten suhteemme on mahdoton yhtälö. Kerrot, miten me emme aio edetä ja samalla kiirehdit eteenpäin. Kerrot, että meidän täytyy edetä hitaasti ja samalla tahdot, että tapaan vanhenpasi. Tahdot, että näen ystäväsi. Tahdot, että olen mukana jokaisessa osa-alueessasi elämääsi.

Olen ollut pihalla alusta asti. Toisina päivinä olet yhtä hymyä, naurua ja iloa. Suukottelet kasvojani ja kutsut kauniilla nimillä. Joinakin päivinä olen kuin ilmaa. Joinakin päivinä on, kuin sinua ei voisi vähempää kiinnostaa. Välillä tuntuu, että sinua kiinnostaa vain, kun kaipaat seksiä. Toisinaan taas tuntuu, kuin saattaisit ihan oikeasti pitää minusta.
Viet minua ulos syömään, ostat lahjoja ja tahdot mennä kanssani matkalle. En aina ihan ymmättä tunteittesi syvyyttä. En saa otetta niistä. En saa otetta sinusta.

Kun jätin sinut, et lakannut kutsumasta minua kauniilla nimillä. Suunnittelit silti yhteisiä asioita ja näkemistä. Kun menin kahville toisen kanssa, olit raivona mustasukkaisuudesta. Olit mustasukkainen. Se yllätti minut täysin. En ollut tullut ajatelleeksikaan, että tuntisit minua kohtaan niin paljon, että et voisi sietää ajatusta minusta jonkun toisen syleilyssä. Itkit, suutuit ja itkit lisää. En ymmärrä miksi et koskaan näyttänyt tunteitasi, kun olin sinun. Miksi et kertonut välittäväsi, vaan muistutit vain siitä, miten tulevaisuutemme on tuomittu.

Näimme. Syleilimme. Pitelimme ja olin yötä. Katsoin sinua silmiin koko sen ajan, kun otin sinut. Ja itkin. Tällä kertaa en siksi, että olisin pihalla ja turhautunut seurassasi. Toisin et tiedä minun itkeneen luonasi öisin, kun en saa unta. Itkin omaa neuvottomuuttani siitä, että en osaa tulkita sinua ja että ihastumiseni sinuun raastaa minua kaikessa epävarmuudessaan.
Kun näin sinut taas, olit niin kaunis. En ymmärrä missä kohtaa se tapahtui. Jossain kohtaa sinusta vain tuli kauneinta, mitä olen nähnyt.

Otit minut takaisin, mutta työnsit samalla kauemmas mitä olen ikinä ollut. Et tahdo enään nähdä, kuin harvoin. Viestisi ovat lyhyitä ja kylmiä. Kaikki tunne joka sinussa oli sen jälkeen, kun jätin sinut katosi jälleen. En ymmärrä minne piilotat sen. Nyt tahdot vain nähdä, kun sinua panettaa.

Tunnen edelleen oloni vaivaantuneeksi aamiaispöydässä.

Sain juuri kuvan tisseistäsi. Yritän nähdä sykkiikö niiden sisällä sydän. Olen varma, että se on siellä jossain.
Aion löytää sen ja syödä sen.