kellua omassa huonoudessani rauhassa. En tarvitse hyväksyntääsi enkä ihailuasi. Tiedän olevani juuri niin surkea, kuin väität. Siispä: pysy kaukana minusta ja ole onnellinen, ettet ole millään lailla sotkeutunut verkkoihini.
Minä en jaksa. Miksi et vain jättäisi minua rauhaan?
Haluaisin
7166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se etten osaa luovuttaa kun kerran aloitan jotain
Ehkä on aika oppia? Pakkomielteet eivät kanna.
pakkomielle? Mistä?
Jos elää ihailusta niin aika köyhää on elämä. Ryhdistäydy ap, äläkä vain surkuttele itseäsi.
En todellisuudessa surkuttele. Hän ei tunne minua, enkä muuten tunne itsekään aina itseäni. Surettaa hänen puolestaan, ettei hän näe totuutta: hän halveksii muissa sitä, mikä on todellisuudessa hänessä itsessään. Minä pärjään itseni kanssa siksi, etten koskaan ole toivonut hänelle pahaa enkä tietoisesti loukannut häntä, mutta hän ei voi sanoa samaa itsestään. Se on hänen ansansa, en minä.
Aika ikävä tuollainen ihminen, joka nostaa itsensä toisten yläpuolelle ja on vielä ilkeileväkin. Otan osaa ap.
Eikö olekin :)