Törmäsin mielestäni mukavatunnelmaiseen, hyvin tehtyyn yksinpurjehdusvideoon Lso Angelista Havaijille & takasin. Ihan vaan tarjolle jos jotakuta sattuu kiinnostamaan.
https://www.youtube.com/watch?v=28TAdDu5L6U
https://www.youtube.com/watch?v=28TAdDu5L6U
Vastaukset 58
Vanhimmat
Kiitos linkistä, oli harvinaisen hyvin tehty ollakseen yksinpurjehtijan tekemä.
En tiedä oliko AIS:n CPA hälytys pantu yhteen mailiin vain videoinnin takia. Itse olen ylityksiä pitänyt hälytysrajaa kauempana.
Videossa on paljon sellaista, mitä ei pidä tehdä.
Kerropa Sps esimerkkejä mitä sinä yksinpurjehtijana teet tai ajattelet tekeväsi toisin. Rutiinit ja veneet tietysti ovat erilaisia kuten purjehtijatkin ja purjehdusreviirit.
Valtamerellä mies on yksinään vapaa!
Mistä löytyisi tuo filmissä näkyvä kätevä "lappoletku"
Esim HalpaHalli ketjusta ja toimi hyviin.
Tietysti tuollainen automaattinen lappoletku on hyvä ja taitaa maksaa 15-20 euroa, mutta mainiosti perinteiselläkin lapolla pärjää. Tarvitaan muoviletku pieni rätti. Rätti kiedotaan letkun ympärille kanisterin suulle ja puhalletaan rärin läpi kanisteriin lapon käynnistämiseksi (polttoainetta ei pidä imeä). "Hienostuneempi" versio on käyttää toista letkun pätkää puhallusputkena. Rätti on silloinkin hyvä tiiviste puhallusvaiheessa.
Väärin purjehdittu??
Paras lappo on halpa ruttupullopumppu suuntaisventtiili valmiit letkut. Mm Maritim myy ja hintaluokka 10€.
Tästä olen eri mieltä, koska ruttupullopumppu ja suuntaisventtiilit eivät valu täysin tyhjiksi käytön jälkeen kuten pelkkä letku tekee: hankalampi säilyttää valumisen takia.
Pelkässä letkussa on sekin hyvä puoli, että hinta on vähäisempi ja voi vapaasti valita omaan tarkoitukseen sopivan kokoisen. Isompi kaliberi -> nopeampi polttoaineen siirto.
Jos perinteinen pelkkä letku ei kelpaa, videossa nähty "automaattilappo" on hyvä ostos. Muistaakseni Motonetissäkin niitä oli. Nimimerkki Sps, oletko koskaan kokeillut ja vertaillut vai miksi väität ruttupullopumppua parhaaksi?
Löysin videon tuosta nimimerkki "perinteinen lappo" kertomasta puhallusputken käytöstä. Katso, jos niksi ei ollut tuttu!
https://www.youtube.com/watch?v=xpHqraOdMDs
Ruttupullolappo valuu tyhjäksi yhtä tyhjäksi kuin letku ylipäätänsä. Tarvitsee vain nostaa tuloputki nesteestä ja liikutella ruttua muutaman kerran. Hintaero on naurettava argumantti. Suuruusluokka pari polttoainelitraa. Hinta-argumentin puolustajan kannattaa ostaa pelkkä muoviletku ja imeskellä siihen lappo. Säästyy veneilykustannukset?. Ruttupullolapon käyttökokemusta varatankkien tyhjentämisestä päätankkiin on kertynyt n. 40 vuotta, heti siitä lähtien kun ilmestyivät kauppoihin. Jerrykannuissa valtamerellä olen pitänyt 80-160 litraa. Polttoaineen jakelua on sen verran harvassa, että polttoaineen siirtokokemusta on vähintäänkin riittävästi. Teho näillä lapposysteemeillä ei ole kovin kaksinen mutta riittää pikkupursiin.
Motonetista löytyy kahta kokoa:
http://www.motonet.fi/fi/tuote/808714/Super-Lappo-25Lmin
http://www.motonet.fi/fi/tuote/808715/Super-Lappo-13Lmin
Isomman olen todennut toimivaksi.
Virisipä tästä lisäjuoni keskusteluun. Totesit: " pelkkä muoviletku ja imeskellä siihen lappo ". Ymmärsit edelleen väärin!
- Lappoletkua ei pidä imeskellä. Imeskelyssä on riski imaista dieseliä (tai bensaa) suuhunsa. Lappo on helppo käynnistää pienellä ylipaineella, puhalluksella.
- Lappoletku voi letkun läpimitasta riippuen olla nopeampi kuin ruttopullolappo (kirjoitit: “Teho näillä lapposysteemeillä ei ole kovin kaksinen mutta riittää pikkupursiin”).
- Hintaerolla ei tietenkään ole merkitystä, jos ajattelit keskusteltavan veneilykustannusten säästöstä.
- Et vieläkään vastannut, miksi “ruttupullolappo” (lappopumppu) olisi parempi kuin automaattilappo.
Motonetin hintoja:
Lappopumppu 2,90€, lappopumppu tynnyreihin 18l/min 7,90€, Superlappo 13 l/min 9,90€, Superlappo 25 l/min 14,90€
http://www.motonet.fi/fi/kategoria/673/700276/Tynnyrilappopumput-yms
PVC-muoviletkujen metrihintoja en etsinyt.
Varsinkaan kaukopurjehduksilla ei ole aina mahdollisuutta tankata suoraan veneeseen, vaan polttoaine pitää kuljettaa jerrykannuilla (ja jollalla).
Kanistereita ja lappoa tarvitaan kyllä kotisatamassakin tai telakoidun veneen tankkaamisessa.
Itse en jaksa muistaa, että muovisia lappopumppuja olisi ollut kaupoissa 40 vuotta sitten.
Ruttupullopumppu:
http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Tyokalut-ja-korjaamon-varustus/Oljyt-ja-rasvat/Pumppu-20365/
Huomasithan, että sen tehoksi ilmoitettiin 0,6 litraa/min. Hintakin oli euron kalliimpi kuin motonetin vastaavalla. Pumputtoman automaattilapon teho on joko 13 tai 25 litraa/min mallista riippuen.
Olen käyttänyt noita ruttupullopumppuja moneen. Se 0,6 litraa minuutissa tarkoittaa ainoastaan pumppaunopeutta käsikäytössä, jos esim. pumppaat piilssistä pilssivettä vain ylöspäin. Lapon käynnistyttyä löpöä valuu tankista putken ja letkun täydeltä, eli moninkertaisesti. Tämä edellyttää tietysti että imupää on ylempänä kuin ulostuottava pää, kuten kaikissa muissakin lappoletkuissa.
Videossa kiinnitti huomiota tuuliperäsin joka näytti ohjaavan heikossakin myötäisessä - toisaalta paluumatkan pätkässä oli samanlainen tilanne jossa vilahti näkyviin tuuliperäsimen lapa ylhäällä vedestä. Mentiinkö sittenkin autopilotilla?
Mikähän mahtoi olla kamera, joka välillä oli hinattu mastoon ja välillä uitettiin syvällä veneen alla...
Hyvin tehty videodokumentti omasta reissusta. Ei ollut kamera eikä editorikaan ensimmäistä kertaa käytössä. Oikein mukava fiilis jäi katsojalle ja olihan siinä monenlaista mielenkiintoista tietoa ja vinkkiä.
Mutta mikä viehättää pitkän matkan yksinpurjehduksessa, sitä jäin miettimään. Mitäs tämän palstan konkaripurjehtijat sanoo siihen?
Joku on joskus pukenut sen fiiliksen sanoiksi vertaamalla sitä avaruusmatkaan.
Tuuliperäsin ohjaa huonosti, jos suhteellinen tuuli on heikkoi. Se ei ohjaa ollenkaan, jos AWS on lähellä nollaa. Siksi sähköisellä autopilotilla on pakko mennä, jos on kevyt myötis - ellei halua ohjata käsin.
Tuuliperäsimissä on kyllä eroja. Itselläni kokemusta kahdesta erilaisesta. Heikossa myötäisessä Monitor tuntuu toimivan hiukan paremmin (kun siihen vaihdetaan kevyen tuule tuulilapa) kuin Hydrovane.
Kamera on useimmiten GoPro
Oliko Gagarin myös purhehtija?
Ehkä, mutta uudempi nyt voisi olla ricoh wg-m1
Esim. scandinavianphoto.fi:ssä tuon Ricohin hinta (242€) on selvästi halvempi kuin GoPron mallien (400€ hintaluokassa, mutta malleja on monta - ehkä aivan uusiakin).
Onko itselläsi käyttäjäkokemusta action-kameroista?
Voisi olla kiva dokumentoida oman veneen manööveritöppäyksiä tai muuta jälkeenpäin hauskaa/opettavaista katseltavaa.
Näin varmasti onkin.
Virtausnopeus riippuu enemmän letkun sisämitasta kuin letkun pituudesta. Tuo automaattilapon ("Superlappo") 25 litraa minuutissa viittaa paksuun letkuun ja olisi aika hyvä nopeus jerrykannujen tyhjennyksissä, mutta hyvin riittäisi satunnaiseen venekäyttöön se pienempikin 13 l/min "Superlappo".
Tässä on esittely ja mielipiteitä uudesta ricoh wg m1:stä
http://www.dpreview.com/articles/3195758132/ricoh-surfs-into-action-camera-market-with-wg-m1
GoPro on ollut jatkuva testivoittaja aikaisemmissa vertailuissa ja myös siitä näkyi olevan uusi malli tulossa.
Jos nyt ostaisin, en ainakaan vielä tiedä miksi actio-kamerani pitäisi olla Ricoh eikä GoPro.
facepalm
Lapon nopeus liittyy letkun halkaisijaan ja nesteiden korkeuseroon. Ruttupullolappoja on ollut 70-luvulta ja tällä hetkellä ainakin kahta kokoa. Yllä mainittu 06l/min ei käytännössä pidä likimainkaan paikkaansa. 22 litran jerryn tyhjentäminen tuolla virtauksella kestäisi 37 minuuttia. Ilmeisesti ette ole koskaan käyttänyt koska 36 minuuttua olisi parempi arvaus.
Kas kun pilkut jäivät pois!. Siis 0,6l/min on väärä tieto lapon nopeudesta. Jerrykannu tyhjenee muutamassa minuutissa eikä 37:ssä
Pienemmässä 13l/min lapossa on 12mm letku, isommassa 25l/min 19mm. Minä ottaisin polttoaineen siirtämiseen sen isomman ellei puhuta minkään moottorisahan tai moposkootterin tankkaamisesta. Isompi mahtuu kuitenkin helposti mihin vaan kanisteriin ja tankkiin.
0,6 litraa minuutissa tulee käsin ruttuosaa pumppaamalla joka vasta käynnistää lappoilmiön kunhan letku pää pidetään alhaalla. Sitten virtaa runsaasti ihan itsestään.
Käytän yhtä ruttupullopumppua löpön tankkaamiseen kanistereista veneen polttoainetankkiin lapolla, ja toista käytän pilssin pohjalle jäävän veden imemiseen ämpäriin koska pilssipumppu ei tyhjennä pilssiä täysin. Pilssin tyhjennyksessä ei voi käyttää lappoilmiötä vaan pumpataan vain tuota ruttuosaa puristellen.
"Lapon nopeus liittyy letkun halkaisijaan ja nesteiden korkeuseroon."
Se kai on selvä, että lappotekun läpimitta vaikuttaa ratkaisevasti siihen nopeuteen jolla jerrykannu tyhjenee polttoainetankkiin.
Lappo ei tietenkään toimi, jos nestepintojen korkeusero on nolla.
En ymmärrä, mitä Sps tarkoitti lapon nopeuden liittymisellä nesteiden korkeuseron. Sitäkö, että pitkä lappoletku tyhjentäisi jerrykannun nopeammin kuin lyhyt? Vai sitä, että kanisteri pitää nostaa esim. pari metriä korkeammalle, jotta se tyhjeneisi vauhdikkaammin??
Lappo käynnistyy heti, kun lappoletkussa on sen verran nestettä (dieseliä tässä tapauksessa), että sen pinta on alempana kuin kanisterissa olevan nesteen pinta. Käytännössä diesel tyhjenee jerrykannusta samalla nopeudella kunnes lappo hörppää ilmaa. Sillä ei ole merkitystä, miten syvällä kannen alla veneen polttoainetankki on.
Sps:n väitteen mukaan lapponopeus kasvaisi, jos nostaisin jerrykannun vaikkapa metriä korkeammalle. Miten on, voiko joku perustella Sps:n väitteen?
Viininlappoajana näin väittäisin. Isompi korkeusero lisää vauhtia. Kysy vaikka vesivoimalaihmisiltä...
Ei ole vielä kokemusta kumpaisestakaan. Liekö etu vai haitta, mutta Ricoh on vesitiivis sinällään eikä tarvitse erillistä purkkia. Muuten ominaisuudet jotensakin toisiaan vastaavat. Tietysti GoPro 4 uutuutta odotetaan kuin kuuta nousevaa...
Pumppasin Bilteman ruttupullopumpulla ämpäriin ja sanoisin noin että ruttua puristelemalla tulee pari litraa minuutissa ja lapolla yli kymmenen litraa minuutissa.
Tässä vertailtavaksi ranskalaisnuorukaisen yksinpurjehduvideo. Ei aina kovin kivaa eikä helppoakaan!
https://www.youtube.com/watch?v=iZxPrZAZeXY
Joo, nuori mies oli ottanut kovasti isomman haasteen kuin vanhempi seilori. Hyvä että selvisi hengissä.
Tässä huikea suoritus kaikkine vaikeuksineen:
http://youtu.be/1QkZN35RZfU
Ant Stewardin veneen tyypistä kiinnostuneet voivat katsoa yksityiskohtia täältä: http://www.dixdesign.com/steward.htm
Kaveri oli tehnyt paljon modifikaatiota saadakseen veneensä avomerikelpoiseksi.
Sivun alussa on paljon puhuva sitaatti: "jos pidätte minua hulluna, tapaisittepa äitini"
Nuorukaiset tietysti etsivät jännitystä ja siitähän noissa videoissa kerrotaan. Keskustelun aloittaja valitsi Christian Williamsin yksinpurjehjdusvideon ehkä siksi, että siinä on enemmän käytännön oppia tavallisille purjehtijoille kuin extreemiä seikkailua.
Sama C.W. on näköjään pannut youtubeen muutakin materiaalia, mm. oppimiaan asioita Sailomat tuuliperäsimen käytöstä.
https://www.youtube.com/watch?v=_gEJ3RJYiYc
Yksinpurjehtijan 19 -jalkaisessa avoveneessä ei ollut moottoria lainkaan, ja merikartat tuhoutuivat jo lähdössä joten oli tultava toimeen koulukirjan maailmankartalla, ympäri mentiin monta kertaa ja masto meni poikki useamman kerran joten mastonrippeistä kootulla hätämastolla jouduttiin purjehtimaan tuhansia maileja. Keitin menetettiin ja joutui syömään raakaa kalaa josta seurasi myrkytys. Kaiken lisäksi hän kärsi vielä synnynnäisestä hengitysteitä ja kasvoja turvottavasta vaarallisesta sairaudesta.
Ei kai tällaisen kaikkeen varautuvan ja hyväkuntoisen seilorin reissu ketään kiinnostaisikaan , pitäis olla vähintään raittiiksi yrittävä julkkis...
Mielestäni suomenkielessä avovene viittaa yleensä kannettomaan veneeseen ja etenkin sellaiseen, joka ei ole itsetyhjentyvä. Avovene ei mielestäni meidän kielessämme tarkoita kannellista ja avomerikelpoista venettä, jollainen nuoren kipparin modifioima 19-jalkainen pursi varmaankin oli.
Ant Stewardin "avoveneessä" oli iso itsetyhjentyvä avotila ja laipioilla varustettu keulakansi. Laipiot olivat vedenpitävät. Vene oli rakennettu uppoamattomaksi täyttämällä osa laipioiden välisestä tilasta kelluttavalla materiaalilla.
Veneen AVS (angle of vanishing stability) oli n. 120° eli samaa luokkaa kuin monissa kilpapursissa. Veneessä oli kutteririki.
Angioneuroottisesta ödemasta voi lukea netistä, jos nuorukaisen sairauden luonne kiinnostaa.
Lisääkö se "sankaruutta", jos luodaan kuva meikäläisestä avoveneestä ja korostetaan vaarallista sairautta? Reipas ja neuvokas nuorukainen Ant tietenkin oli, mutta onko tarina innostava esimerkki muiden nuorten seurattavaksi?
>>Keskustelun aloittaja valitsi Christian Williamsin yksinpurjehjdusvideon ehkä siksi...
Jokainen näkee videoissa mitä haluaa. Minua viehätti CW:n videossa ennenkaikkea se, että se oli hyvin tehty. Siinä oli selkeä tarina ja oli mietitty mitä kuvataan ja mitä puhutaan. Ja leikattukin. Videota jaksoi katsoa, toisin kuin valtaosaa näistä purjehdusvideoista, joissa on mitä sattuu kuvaa ja mitä sattuu höpinöitä.
CW:n videossa oli tavoitettu oikea purjehtimisen tunnelma. Näin keskitalvella se lämmitti ja antoi uskoa siihen, että vielä joku päivä vedet aukeavat täällä pohjolassakin.
Kaikki tuo on tietysti hyvin henkilökohtaista ja paljolti makuasiaa. :)
Opeista ja muusta puheen ollen:
Minusta CW:llä näyttää olevan liian pitkä turvaköysi - päästää kipparin menemään laidan yli. Mitä mieltä muut ovat?
Tuon sambaesityksen kohdalla sitä katselin, oli aika pitkä vyyhti kädessä. Onneksi pysyi kannella, muuten olisi jäänyt hinaukseen:-(
Olisiko pitänyt kirjoittaa englanniksi, tuo ei tapahtunut suomeksi.
Ei kai asiallinen huomautus voinut loukata? Avoveneestä isoilla vesillä tulee mieleen Pekka Pirin ja Matti Pullin seikkailuretki avoimella Busterilla perämoottorilla Suomesta Islantiin (v.1994). Siinä veneessä ei ollut kajuuttaa, jossa olisi voinut laittaa ruokaa ja nukkua. Oli reissu tietysti paljon lyhyempikin kuin 19-jalkaisen veneen purjehdus pallon ympäri.
Oliko tossa Ant Stewardin 19 jalan veneessäkään kajuuttaa, vai oliko kannen alus täynnä säilykkeitä, riisiä, juomavettä, tarvikkeita ja kellukketta? Nukkumispaikkahan oli avotilassa.
Tässä toinen 19-jalkaisen veneen pallonkierto
https://www.youtube.com/watch?v=h167pT8u_Cg
14-jalkainen
https://www.youtube.com/watch?v=8vbAWrfUPBk
Sven Yrvindillä on vielä 74-vuotiaanakin halu purjehtia omatekoisella veneellä valtamerillä. Yrvind ei puhu 10-jalkaisesta purjeveneestä vaan “purjehduskapselista”. Kapselilta hänen kymmenes purjepaattinsa näyttääkin.
https://hamnenplay.solidtango.com/video/sven-yrvind-bygget-av-tremetersbat-gar-framat-572
Dixdesignin sivuilla todetaan, että Ant Stewardin vene oli TLC19 veneen muunnos BOC-veneiden esikuvan mukaiseksi. (Stewardilla oli kilpapurjehdustausta). TLC19:ssa oli alunperin neljä nukkumapaikkaa kannen alla ja istumakorkeus. Valtameripurjehdusta varten TLC19:n kansi oli muutettu flush deck-kanneksi, mutta ei kantta suinkaan poistettu! Veneen merikelpoisuutta oli parannettu eikä heikennetty.
Vai olenko ymmärtänyt englaninkileisen tekstin jotenkin väärin?
http://www.dixdesign.com/tlc19.htm
“Below decks she has comfortable sitting headroom with plenty of hip room over all berths. The companion hatch is in two sections, of which the aft section can be slid forward by itself or the two can slide together. This allows the interior to be opened up in good weather, also giving standing head room to the galley.”
“Ant's boat has a heavily cambered foredeck and side decks at gunwhale level, giving a far greater range of stability. Draft was increased to 2m (6'6") and bullhorns were added to the bow to help keep the bow up when it tries to bury. The rig is a high aspect double spreader fractional arrangement with double non-overlapping roller furlers and a track for asymetrical spinnakers on the bullhorns. These mods were all of Ant's own design and show his strong racing background and the influence of the BOC boats. In fact his boat, with its plumb bow, flush deck and raked transom looks like a mini BOC boat.”
Joutuessaan kivikkoon Seychelleillä alumiiniköli katkesi, mutta kölipultit ja pohjalevy pysyivät kiinni pohjassa joten vene ei uponnut vaan ajautui autioon rantaan.
"Olisiko pitänyt kirjoittaa englanniksi,…"
Ei Ant Stewardin vene ollut “open boat” edes englanniksi, jos noudatetaan Marine Safety Councilin määritelmää. Sen mukaan avoveneessä on vähän tai ei ollenkaan ylärakennetta, joka johtaa veden laidan yli. Avoveneessä vesi valuu pilssiin.
http://www.uscg.mil/pvs/docs/Stability/Which is your T-Boat.pdf
Mahtavan hieno matkakertomus!
Tunsi olevansa itsekin kansipoikana kannella tuntien tuulen iholla.
Rauhallinen kippari jonka gastina olisikin varmasti mukava seilata.
Siis with single handed skipper and "Theloniuksen" matkassa .. LA to Hawaii and back!
Mutta Isla de Providensia on paras paikka jossa olen ollut..
Arvatkaa missä..?
Mikä tekee sen paremmaksi kuin muut asutut korallisaaret