Onkohan tässä nyt käynyt niin, että kaupoille on tullut korkealta taholta ohjeet, että dyykkaajat pitää yrittää listiä ''laillisin keinoin''? Nimittäin kuulin kaveriltani joka työskentelee pikkukaupassa, että työntekijöitä on määrätty pitämään esim. liha ja maitotuotteita lämpimässä ennen roskiinheittoa, siis viim. käyttöpäivän jälkeen. Ei kai tuohon mitään muuta syytä voi olla, kuin että kaupat kärsivät kauhesta dyykkauksesta ja nämä kauheat köyhät ihmiset pitää tuhota maailmasta.
Kaupat haluavat murhata dyykkaajat?
sdoijgf
1056
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei kannattaisi uskoa kaikkea mitä nää kaverit kertoo.
Ei niin, mutta se kannattaisi noteerata, että roskiksesta dyykatyt kamat ovat roskiskamaa. Roskissafkat saattavat siis hyvinkin olla kelpaamattomia elintarvikkeina käytettäviksi ja, jos ruokamyrkytys niistä iskee, ei ainakaan kannata ryhtyä syyttelemään kamoja roskiin heitellyttä putiikkia ja penäämään siltä vahingonkorvauksia.
Muuten epäilen, että ap:n "tieto" on kaupunkilegendaa. Millä ruokakaupalla on ihan oikeasti aikaa, intressiä ja tarvetta ryhtyä väen väkisin ja nopeutetusti pilaannuttamaan safkoja, jotka jo ovat muutenkin pilaantumassa saman tien?
Ja joo, tiedän, että ruokakauppojen roskiksia lukitaan mm. dyykkareiden estoiksi. Mutta onhan käynyt niinkin, että roskalaatikoihin avaimet saanut naapuriston etnoravintola on käynyt roskiksesta dyykkaamassa ravintolansa raaka-aineita. Voi olla, että tämä takavuosien turkulaisetnorafla oli poikkeustapaus, mutta oliko tuo nyt niin kamalaa. Varmaan ne roskiksesta dyykatyt kiinankaalit, paprikat, sipulit, valkosipulit ja kevätsipulit maistuivat ihan maukkailta etnoraflan Nasi Gorengissa, Kantonin kanassa, Pekingin ankassa tai missä tahansa muussa Aasian keittiön tuotteessa.
Mitäpä, jos otettaisiin kaikin puolin rauhallisesti? Dyykattaisin roskiksista vain sellaisia tuotteita, joilla ei ole "viimeistä käyttöpäivää" vaan vain "parasta ennen" -päiväys. Ja näin merkattuja tuotteita, esim. kanamunia, kypsytettyjä juustoja, viljatuotteita ja säilykkeitä voi huoletta käyttää jopa kuukausia "parasta ennen" -päiväyksen jälkeen.
"Muuten epäilen, että ap:n "tieto" on kaupunkilegendaa."
Itse epäilen sinun epäilyksiäsi. Tristram Stuart kirjassaan Waste kirjoittaa, että eräskin kauppaketju briteissä sotkee poisheitetyt voileivät yms johonkin iljettävään tahnaan. Ilmeisesti tehdäkseen kiusaa dyykkaus"asiakkaille".
Monet näistä "asiakkaista" ovat vähävaraisia joten ketjun toiminta on täysin järjetöntä, kun näistä ei ikinä kuitenkaan tulisi normiasiakkaita.
tosi se on. sen tietää roskikseen vietävien tuotteiden päivämääristä.
tiedetään milloin viimeistään tuote poistetaan hyllystä ja verrataan sitä päivään jolloin tuote viedään roskikseen. päätelmä on, että roskikseen vietäviä tuotteita pidetään jopa päiviä jossain lämpimässä kaupan tilassa.
osa kaupoista on myös ohjeistanut sotkemaan kaikki roskikseen heitettävä ruoka avaamalla osa sotkevista ja pilaantuvista tuotteista. tuotepakkauksiin tehdään myös reikiä ja viiltoja.
miksi valmistajia ja kauppoja ei laiteta vastuuseen ruoan ja pakkausmateriaalien haaskaamisesta?
jätelain mukaan kaikkia raaka-aineita on säästettävä, pakkausmateriaalia ja ruokaa ei saa tuottaa jätteeksi.
lain mukaan jäte olisi myös ensisijaisesti yritettävä saada käyttöön ja vasta sitten materiaalikierrätykseen, energian tuottamiseen tai kompostointiin.
Valmistajat ja kauppa eivät noudata mitään näistäkään lain määräyksistä.
Jätelaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110646
Tavallaan ymmärrän kauppaketjujen toimintaa sen puoleen, että jos kaikki dyykkaisivat eikä kukaan ostaisi, ne eivät tekisi voittoa.
Kuitenkin dyykkaus on ollut aina aika marginaalista toimintaa. Siten kauppaketjut voisivat yhtä hyvin olla kiusaamatta ihmisiä jotka käyttäisivät hyväksi jätteet, joille kaupalla ei ole enää käyttöä.
Kauppaketjut ostavat ja heittävät pois elintarvikkeita erä kerrallaan. Siten kun erä nr 2 tulee, jäljellä olevat yksiköt erästä nr 1 heitetään kerralla menemään. Tällain kauppojen on helpompi pitää varasto hallinnassa. Tämä myös johtaa valtavaan haaskaukseen.
Logistinen pulma kauppaketjuille ei ole ihan helppo.
Ruokaa tuotetaan liikaa kulutukseen nähden täällä Suomessa, tai sitä tuodaan tänne liikaa. Minusta on huomattavasti parempi, että ruoka jostakin kaupasta loppuu kesken ennemmin kuin sitä on liikaa ja osa joudutaan heittämään pois.
Meillä menee jätemyllyyn aina kaikki eli sieltä ei kukaan saa mitään. Olemme maksaneet ne ja miksi pitäisi jakaa ilmaiseksi mitään kun niin hyvät toimeentulotuetkin suomessa. Jos olisi jossain afrikassa niin jakaisimme kaikki pois.
et sinä hävikkiä maksa. hävikin maksaa kuluttaja joka ostaa tuotteita kaupastasi.
joissakin tuotteissa hävikistä vastaa tuotteen valmistaja, silloinkin kaiken maksaa valmistajan tuotteita ostava kuluttaja.
jos olisit kauppias, niin tiedät hyvin eläväsi asiakkaidesi rahoilla ja yhteiskunnan pohjattomilla tuilla (maataloustuet, teollisuuden tuet esim), joista kauppakin hyötyy.
afrikassa nälänhätä on muute harvinaisuus. maatalous ja elintarviketeollisuus ovat siellä jättimäistä toimintaa. aliravitsemus vaivaa osaa afrikkalaisista, mutta vain siitä syystä etteivät afrikkalaiset halua syödä kasviksia vaan pelkkää lihaa ja upporasvapaistettuja leipomotuotteita.
hyvät toimeentulotuetkin suomessa.
No ei ole. Koittappa ite elää pelkällä toimeentulotuella.
Mä taas en ymmärrä rikkaita jotka valittaa korkeista veroista. Kuitenkin rahaa jää verojen maskun jälkeenkin niin paljon, että on kaupasta varaa ostaa kärry täyteen ruokaa ja heittää siitä puolet roskiin.
Mitä sitten teksitte ylimääräisellä rahalla jos ette maksaisi veroja. Tuskin mitään. Se raha loijuisi teillä käyttämättömänä pankkitilillä jos olisitte Roope Ankkoja ja tai jos olisitte kroisos pennosia ositeisitte kaikkia turhaa krääsää joka jonkun ajan päästä löytyisi hylättynä roskiksesta!