Olen antanut itselleni kertoa, että vesi kiehuu tavallisissa kotioloissa noin 100:ssa celciusasteessa. Eli vesihöyry on vähintään sata asteista.
Kun lämmitän saunan 70-asteiseksi ja alkan lapioimaan vettä kiukaalle, niin lämpömittarin viisari tippuu 65:een asteeseen. Mistä se johtuu? Eikö sata asteisen vesihöyryn pitäisi päin vastoin lämmittää mittaria?
Voiko asiaan vaikuttaa se, että lämpömittari on vuolukiveä? Se näyttää toisinaan imevän jonkun verran kosteutta löylystä, joka ilmenee kiven hetkellisenä tummumisena.
Miksi löylyn heitto jäähdyttää?
Sauno ja minä
37
2592
Vastaukset
- +iuiug0g
Kostea ilma kykenee sitomaan enemmän lämpöä. Vaikka lämpömäärä löylynlyönnin takia saunan ilmassa nouseekin, saattaa lämpötila laskea, koska kosteus imee lämpöä ilmasta.
Näin sen ainakin olen ymmärtänyt. Oikokaa viisaammat. - kirjaskorpioni
Sata-asteinen höyry jäähtyy nopeasti ja sitä tiivistyy kaikille pinnoille, myös siihen vuolukiviseen mittarin runkoon. Siitä vesi taas pyrkii uudestaan haihtumaan ja sitoo samalla lämpöä jolloin mittari jäähtyy. Erikoinen ilmiö, jos näin on. Lieneekö oikein päätelty prosessi? Miten se niin nopeasti pystyy jäähdyttämään massiivista mittarikoteloa, että näkyy näyttämässä ? Minulla on tavallinen mittari, eikä sen neula hievahda minnekään löylystä. Vasta sitten tapahtuu jäähtymistä kun tuli kiukaan alla sammuu.
- 16 + 2
>Sata-asteinen höyry jäähtyy nopeasti ja sitä tiivistyy kaikille pinnoille, myös siihen vuolukiviseen mittarin runkoon. Siitä vesi taas pyrkii uudestaan haihtumaan ja sitoo samalla lämpöä jolloin mittari jäähtyy.
Tiivistyessään vesihöyry luovuttaa lämpöä juuri saman määrän kuin uudelleen haihtuessaan, eikä siis jäähdytä lainkaan. Päinvastoin, jos syntyvä vesihöyry on viileämpää kuin tiivistyvä, prosessi lämmittää pintaa. Näin on silloin kun 100 asteinen kiehumalla syntynyt vesihöyry tiivistyy viileämpään pintaan, josta se haihtuu pinnan lämpötilaisena, eli alle 100 asteisena. Jos saunassa on lyöty äskettäin löylyä on ilma täysin kylläistä eikä vettä haihdu muualta lainkaan. Toki kun ilmanvaihto on ensin vaihtanut tarpeeksi ilmaa, niin sen jälkeen voi. Tällöin kokonaisuus siis lämmittää pintaa kuten edellä on kuvattu.
- vbvzgsdgs
Kiukaalle heitetty vesi höyrystyy ja sitoo energiaa kiukaasta. Sitten kohteeseen tiivistyessään luovuttaa tätä energiaa kohteeseen. Tämän seurauksena löylynheitosta tulee se kuumentava tunne. Kuitenkaan, en näkisi tämän olevan syynä tuohon mittarin laskemiseen, koska mittariin vain tuodaan lisää energiaa (oletuksena, että mittari pysyy suurinpiirtein samassa lämmössä kuin ympäristö, eli tuo n. 70 astetta).
- vihtamittari
Jospa se mittari onkin ilmapuntari ,joka mittaa kosteuden samanaikaisesti lämmön kanssa ?
Muistan lapsena tarkkailleeni sekä metallisen, että puisen mittarin käyttäytymistä löylyä heitettäessä. Kummankaan viisari ei reagoinut löylynheittoon. Löylyvedestä syntyvän höyryn tilavuus lienee niin pieni, ettei sata-asteisenakaan juurikaan vaikuta koko saunan lämpötilaan. Uskoisin myös, ettei löylyn kuumentava vaikutus johdu niinkään sen lämpötilasta, vaan sen synnyttämästä ilmavirrasta, joka rikkoo ihmistä ympäröivän ilmakerroksen. Hieman sama asia, kuin jos puhallat iholle saunassa.
Saattaa olla, että havaitsemasi ilmiö johtuu juurikin vuolukivisen mittarin huokoisuudesta. Kiukaalta nousevan höyryn lämpötila laskee äkisti sen seotessa ympäröivään ilmaan, ja tiivistyy nopeasti sumuksi. Tämä sumu tarttuu huokoiseen vuolukiveen, josta se haihtuessaan riistää lämpöä.- lämpömäärä
Lämmittävä vaikutus johtuu ilmankosteuden ja ilman lämpömäärän lisääntymisestä. Kosteasta ilmasta iholle johtuu helpommin lämpöä kuin kuivasta. Samaten kosteus voi jossain olosuhteissa sitoa lämpöä enemmän kuin sitä kiukaasta tulee, jolloin saunan ilman lämpötila jopa laskee.
Kaveri kysyi minulta saunassa vuonna miekka tätä selittäessäni, mitä eroa on lämpömäärällä ja lämpötilalla.
Kysyin, kuinka kauan hän luulisi pystyvänsä olemaan sata-asteisessa saunassa. Kaveri ilmoitti jonkin aikamäärän.
Sen jälkeen kysyin, kuinka kauan kykenet olemaan sata-asteisessa vedessä. Saakeli, sehän kiehuu, oli vastaus. - 10 + 8
> Kiukaalta nousevan höyryn lämpötila laskee äkisti sen seotessa ympäröivään ilmaan, ja tiivistyy nopeasti sumuksi. Tämä sumu tarttuu huokoiseen vuolukiveen, josta se haihtuessaan riistää lämpöä.
No ei. Jos saunassa on sumua on ilma jo täysin kylläistä eikä vesi haihdu vuolukivestä lainkaan. - 8 + 5
lämpömäärä kirjoitti:
Lämmittävä vaikutus johtuu ilmankosteuden ja ilman lämpömäärän lisääntymisestä. Kosteasta ilmasta iholle johtuu helpommin lämpöä kuin kuivasta. Samaten kosteus voi jossain olosuhteissa sitoa lämpöä enemmän kuin sitä kiukaasta tulee, jolloin saunan ilman lämpötila jopa laskee.
Kaveri kysyi minulta saunassa vuonna miekka tätä selittäessäni, mitä eroa on lämpömäärällä ja lämpötilalla.
Kysyin, kuinka kauan hän luulisi pystyvänsä olemaan sata-asteisessa saunassa. Kaveri ilmoitti jonkin aikamäärän.
Sen jälkeen kysyin, kuinka kauan kykenet olemaan sata-asteisessa vedessä. Saakeli, sehän kiehuu, oli vastaus.>Samaten kosteus voi jossain olosuhteissa sitoa lämpöä enemmän kuin sitä kiukaasta tulee, jolloin saunan ilman lämpötila jopa laskee.
No ei todellakaan voi. 100 asteinen tai kuumempi kiukaasta tuleva vesihöyry ei mitenkään voi jäähdyttää yhtään mitään muuta paitsi kiuasta jossa se on muodostunut. Tällöin vesihöyry kuumenee lisää. - 11 + 17
>Löylyvedestä syntyvän höyryn tilavuus lienee niin pieni, ettei sata-asteisenakaan juurikaan vaikuta koko saunan lämpötilaan.
18 grammaa vettä on yksi mooli, joka vie kaasufaasissa 22,4 litran tilavuuden.
Siispä jakamalla selviää, että 800 grammaa vettä vie yhden kuutiometrin tilavuuden.
Tuota enempää useimmat eivät löylyä kerralla heitä ja useimmat 10...25% tuosta eli yhden löylykauhallisen. 100 asteistä vesihöyryä 70 asteiseen ilmaan lisäisi siis lämpötilaa 3 astetta, jos vesihöyryllä olisi sama lämpökapasiteetti kuin ilmalla. Näin ei kuitenkaan ole. Lämpömäärä:
Meinasin tuohon lisätäkin sen, että höyryllä on toki myös korkeampi ominaislämpökapasiteetti kuin ilmalla. Mutta en kuitenkaan usko tuolla olevan suurta merkitystä asiassa. Kiukaasta nouseva vesihöyry on vähintään 100 asteista, eikä se mitenkään voi sitoa itseensä enempää lämpöä, ilman että sen lämpötila nousee. Saunassa tuo höyry tuskin törmää mihinkään, joka nostaisi sen lämpötilaa tuosta. Eli toisin sanoen, väittäisin että tuo "kosteus voi jossain olosuhteissa sitoa lämpöä enemmän kuin sitä kiukaasta tulee" kuulostaa omituiselta. Uskoisin edelleen kuumuudentunteen johtuvan pääosin siitä, että kuuma ilma pääsee iholle löylyn aiheuttaman ilmavirran johdosta, eikä niinkään ilman ominaisuuksien muutoksista. Kehottaisin kokeilemaan tuota puhaltamista saunassa. Mieti miksi löylyn heittäminen toimii myös höyrysaunassa, jossa ilman suhteellinen vesihöyrypitoisuus on jo valmiiksi 100%?
10 8:
Ei löyly koko saunahuoneen ilmaa sumuiseksi muuta. Eikä tilanne ole staattinen. Ensin höyry nousee kiukaalta ja kulkeen katonmyötäisesti ympäri saunaa. Samalla se jäähtyy ja osittain tiivistyy. Ajatukseni mukaan osa tästä törmää lämpömittariin, ja tilanteen mentyä ohi, haihtuu.
11 17:
Vesihöyryn molaarinen lämpökapasiteetti on noin kaksikertaa ilman vastaavaa suurempi. Ottaen vielä huomioon, että kaikki kiukaalle heitetty vesi ei haihdu, vaan päätyy lattialle, löyly ei tosiaan kovin paljon saunan lämpötilaa nosta.- puolueeton1
Tuohon selitykseen liityn minäkin .
- 7 + 3
Johtuu ilman kierrosta. Koko saunan ilmatila ei ole 70 asteista, vaan lähellä lattiaa on huomattavsti kylmempää ja katonrajassa kuumempaa. Heittäessäsi löylyä ilma kiertää siten, että lattialta nousee kylmempää ilmaa mittarille ja jäähdyttää sen.
Jos vaihdat mittarin paikkaa vaakasuunnassa, eli pidät sen samalla korkeudella, huomaat ettei ilmiötä enää esiinny lainkaan.
Omassa saunassani mittarin lämpötila nousee 3...5 astetta kun löylyä heitetään.
Vuolukiven kosteuden muutokset eivät jäähdytä mittaria, mutta jos vuolukivi olisi sisältä kylmempää kuin pinnassa kosteus lisää lämmönjohtavuutta jolloin sisällä oleva kiviaines voisi jäähdyttää ulompaa lähellä lämpömittaria. Tämä on käytännössä niin mitätön efekti että sillä ei juuri käytännön merkitystä ole, ellei vuolukiveä tuoda jostain muualta jo valmiiksi lämpimään saunaan.- 18+9
Tässä aletaan osua oikeaan. Löylynheitto tehostaa ilman kiertoa saunassa eli alhaalta tulee lisää kylmää ilmaa poistoventtiilistä häipyvän kuuman ilman tilalle. Ja toisaalta vesi jäähdyttää kiviä eli hetkellisesti kiukaan kyky lämmittää saunan ilmaa laskee.
Asiaa hipaisten: minulla on tapana käyttää kylmää löylyvettä. Jotkut toiset käyttävät kuumaa. Itselläni on aina se tunne, että kuuman veden heitto kiukaalle tekee löylystä jotenkin tukahduttavampaa, mutta kyseessä täytynee olla pelkkä kuvitelma, sillä ihan yhtä kuumaa sen vesihöyryn pitäisi olla, oli veden lähtölämpötila sitten 15 tai 45. Jaa, mutta vaikuttaahan se veden lämpötila tietysti kiuaskivien jäähtymiseen.
- Nabla1
Kyllä tuo kuuman tunne johtuu ihan siitä, että vesi tiivistyy iholle. Lämmönsiirroissa höyrystyminen ja lauhtuminen ovat yksiä tehokkaimmista lämmönsiirtomekanismeista. Jopa tuhansia kertoja parempia kuin esim. vapaa konvektio. Nopeasti lämpöopin kirjasta kaivetut luvut:
Vapaa konvektio α= 3.5 ... 50 W/m^2K
Pakotettu konvektio, ilma α= 10 ... 500 W/m^2K
Pakotettu konvektio, neste α= 100 ... 5000 W/m^2K
Kiehumiskonvektio, vesi α= 1000 ... 100 000 W/m^2K
Lauhtuminen, höyry α= 500 ... 25 000 W/m^2K
Käytännössä tämä siis meinaa, että vesi kiukaalle nakatessa sitoo valtavat määrät lämpöenergiaa kiukaan kivistä. Jo pelkästään höyrystymislämpö on melkein viisi kertaa sen, minkä verran energiaa tarvitaan veden lämmittämiseen nollasta asteesta sataan asteeseen. Tämä siis meinaa sitä, että kun se vesihöyry sitten tiivistyy ihon pintaan niin se luovuttaa suurimman osan energiastaan, mikä tunnetaan kuumana.
Helppoahan tämä on havaita siten, että menet saunaan kuivana ja viskot pari kauhallista vettä. Ei mene kuin hetki ja iholla onkin jo melkoinen vesikerros. Tyhmimmät vielä voivat testata siten, että pitää kättä saunan kiukaan yllä, kun heittää sitä vettä (varoitus, kokemuksella voin sanoa, että käsi siinä palaa).
Ja kyllä se löylynheitto sitä saunaa viilentää. Ainoa lämmönlähde saunassa on se kiuas, josta sitten kokoajan "varastetaan" lämpöenergiaa veden avulla. Ja kun ihmisen keho nyt sattuu olemaan niin täydellinen kohde, kun lämpöerokin ympäristöön nähden on puolen sataa astetta niin sehän toimii mielellään lauhdutuksen kohteena, jolloin vie oikein hyvin sitä lämpöä pois saunasta.- 1 + 14
>Ja kyllä se löylynheitto sitä saunaa viilentää. Ainoa lämmönlähde saunassa on se kiuas, josta sitten kokoajan "varastetaan" lämpöenergiaa veden avulla. Ja kun ihmisen keho nyt sattuu olemaan niin täydellinen kohde, kun lämpöerokin ympäristöön nähden on puolen sataa astetta niin sehän toimii mielellään lauhdutuksen kohteena, jolloin vie oikein hyvin sitä lämpöä pois saunasta.
Lauhtuessaan iholle vesihöyry ei jäähdytä saunan ilmaa lainkaan, päin vastoin se luovuttaa iholle lämpöä nostaen sen lämpötilaa ja siten vähentää ilmasta iholle siirtyvää lämpötehoa ja siten sauna ei jäähdy niin paljon kuin ilman löylynheittoa.
Höyrystyessään kiukaalta vesi ei myöskäään jäähdytä ilmaa vaan päin vastoin tehostaa lämmön siirtymistä kiukaasta ilmaan.
Ainoa asia mitä vesi jäähdyttää on kiuas, ei saunan ilmaa eikä saunojaa. Toki jos kiukaassa ei toho riitä ja sinne kaadetaan koko ajan ämpärikaupalla vettä niin saunan lämpeneminen hidastuu merkittävästi pitemmällä aikavälillä. Normaaliolosuhteissa kiukaan termostaatti katkoo sähkötehoa vähemmän silloin kun löylyä heitetään, joten kyseinen sähköteho saadaan saunaan sen lisäksi mitä olisi saatu ilman löylynheittoa. Tällöin saunan lämpeneminen nopeutuu.
- sekava juttu
"Nabla 1". Kirjoitit: "Kyllä tuo kuuman tunne johtuu ihan siitä, että vesi tiivistyy iholle."
Vedellä on poikkeuksellisen suuri höyrystymislämpö. Kun höyry tiivistyy, saman verran lämpöä sitoutuu veteen. Eikö tiivistyvän veden pitäisi tuntua kylmemmältä? Vai tiivistyykö vesi ensin ja sitten vasta korkea-asteisena tulee iholle?
Kaiketi saunan ilman kostuminen on syynä siihen, että se johtaessaan lämpöä paremmin kehoon kuin kuiva ilma samalla aiheuttaa lämmöntunnetta. Vai onko näin?- Nabla1
Hommahan siis toimii niinpäin, että kaasumaisella vedellä on suuri potentiaali, josta nesteytyessään se luovuttaa ylimääräisen energian (höyrystymislämpömäärän ΔT lämpötilasta aiheutuvan sisäenergian) tiivistyvään kohteeseen. Normaalipaineessa veden lämpötila on välillä 0...100, kun taas kaasu voi jatkaa useampiin satoihin asteisiin. Se on suurin tekijä tässä kuuman tunteessa. Toki löylyä höyttäessä ilman kosteus kasvaa, mikä taas johtaa paremmin lämpöä, sekä aiheuttaa mahdollisesti pientä vetoa, mutta ne ovat vain murto-osa siitä lämmönsiirrosta verrattuna lauhtumiseen. Mikäli lämmöntunne johtuisi vain ja ainoastaan siitä ilman kostumisesta, pitäisi samassa huoneessa kokoajan olla polttava tunne. Kuitenkin lämmöntunnehan kestää vain lyhyen aikaa, mikä aiheutuukin juuri suurimmalta osin siitä veden tiivistymisestä.
Koko homman taustalla on siis lauhtumis-höyrystymis -tapahtuma, jota on jo vuosituhansia käytetty hyväksi . Esim. ennen sähköä pidettiin jääkaapit kylmänä siten, että jääkaapin alla oli astia täynnä vettä, joka höyrystyessään sitoi ympäristöstään energiaa, mikä juurikin otettiin jääkaapista. Saunassa siis toimii sama periaate, mutta energia otetaan niistä kivistä ja tällöin myös energia luovutetaan ihmiskehoon.
@1 14
Tosiaan, vissiin vähän sekavasti tuli ajateltua. Ajattelin enemmänkin, että ihminen sitoo energiaa, ja poistuessaan "vie" sitä saunan energiaa ulos. Näin siis tulisi tuo jäähdytysominaisuus.
Ja tosiaan, vesi parantaa lämmönsiirtoa, kuten sanoit, ja lisäksi vielä höyry mahdollisesti tulistuu prosessissa, mikä edesauttaa siirtoa. - sekava juttu
Nabla1 kirjoitti:
Hommahan siis toimii niinpäin, että kaasumaisella vedellä on suuri potentiaali, josta nesteytyessään se luovuttaa ylimääräisen energian (höyrystymislämpömäärän ΔT lämpötilasta aiheutuvan sisäenergian) tiivistyvään kohteeseen. Normaalipaineessa veden lämpötila on välillä 0...100, kun taas kaasu voi jatkaa useampiin satoihin asteisiin. Se on suurin tekijä tässä kuuman tunteessa. Toki löylyä höyttäessä ilman kosteus kasvaa, mikä taas johtaa paremmin lämpöä, sekä aiheuttaa mahdollisesti pientä vetoa, mutta ne ovat vain murto-osa siitä lämmönsiirrosta verrattuna lauhtumiseen. Mikäli lämmöntunne johtuisi vain ja ainoastaan siitä ilman kostumisesta, pitäisi samassa huoneessa kokoajan olla polttava tunne. Kuitenkin lämmöntunnehan kestää vain lyhyen aikaa, mikä aiheutuukin juuri suurimmalta osin siitä veden tiivistymisestä.
Koko homman taustalla on siis lauhtumis-höyrystymis -tapahtuma, jota on jo vuosituhansia käytetty hyväksi . Esim. ennen sähköä pidettiin jääkaapit kylmänä siten, että jääkaapin alla oli astia täynnä vettä, joka höyrystyessään sitoi ympäristöstään energiaa, mikä juurikin otettiin jääkaapista. Saunassa siis toimii sama periaate, mutta energia otetaan niistä kivistä ja tällöin myös energia luovutetaan ihmiskehoon.
@1 14
Tosiaan, vissiin vähän sekavasti tuli ajateltua. Ajattelin enemmänkin, että ihminen sitoo energiaa, ja poistuessaan "vie" sitä saunan energiaa ulos. Näin siis tulisi tuo jäähdytysominaisuus.
Ja tosiaan, vesi parantaa lämmönsiirtoa, kuten sanoit, ja lisäksi vielä höyry mahdollisesti tulistuu prosessissa, mikä edesauttaa siirtoa."Nabla 1", jotenkin tuntuu, että nyt menee pieleen.
Koska vesihöyry tiivistyy vedeksi, ei YLIMÄÄRÄINEN ENERGIA suinkaan siirry ihmiseen, vaan SITOUTUU VETEEN JA PYSYY SIINÄ, koska faasimuutos sitoo energiaa viisinkertaisesti verrattuna lämpötilan laskuun 100 - 0.
Jos löylyhöyryn ja saunanilman seos olisi lämpimämpi kuin 70, se näkyisi mittarissa. Lämpotila laskee siis saunanilman lukemista 70, ihmiskehon lukemiin 37, siis runsaan 30 astetta, Näin veden faasimuutokseen sitoma energiamäärä on n. 15-kertainen verrattuna lämpötilan laskuun tarvittavasta. Sangen pian vesi alkaa pisaroina tippua pois ja vie energian mukanaan.
Eikö ilman kostumisella todellakaan ole suurempaa merkitystä? Energiastahan siirtyy ihmiseen vain n. 15. osa lämpötilan laskiessa. - sekava juttu
sekava juttu kirjoitti:
"Nabla 1", jotenkin tuntuu, että nyt menee pieleen.
Koska vesihöyry tiivistyy vedeksi, ei YLIMÄÄRÄINEN ENERGIA suinkaan siirry ihmiseen, vaan SITOUTUU VETEEN JA PYSYY SIINÄ, koska faasimuutos sitoo energiaa viisinkertaisesti verrattuna lämpötilan laskuun 100 - 0.
Jos löylyhöyryn ja saunanilman seos olisi lämpimämpi kuin 70, se näkyisi mittarissa. Lämpotila laskee siis saunanilman lukemista 70, ihmiskehon lukemiin 37, siis runsaan 30 astetta, Näin veden faasimuutokseen sitoma energiamäärä on n. 15-kertainen verrattuna lämpötilan laskuun tarvittavasta. Sangen pian vesi alkaa pisaroina tippua pois ja vie energian mukanaan.
Eikö ilman kostumisella todellakaan ole suurempaa merkitystä? Energiastahan siirtyy ihmiseen vain n. 15. osa lämpötilan laskiessa.Perun puheeni, minun virhe. Kun vesi muuttuu höyryksi, se OTTAA energiaa, kun höyry muuttuu vedeksi se LUOVUTTAA energiaa, siis n. 15-kertaisesti saunanilman lämpötilasta tultaessa kehon lämpötilaan. Madellen vaivun häpeään ja pyydän armoa.
- 1315
sekava juttu kirjoitti:
"Nabla 1", jotenkin tuntuu, että nyt menee pieleen.
Koska vesihöyry tiivistyy vedeksi, ei YLIMÄÄRÄINEN ENERGIA suinkaan siirry ihmiseen, vaan SITOUTUU VETEEN JA PYSYY SIINÄ, koska faasimuutos sitoo energiaa viisinkertaisesti verrattuna lämpötilan laskuun 100 - 0.
Jos löylyhöyryn ja saunanilman seos olisi lämpimämpi kuin 70, se näkyisi mittarissa. Lämpotila laskee siis saunanilman lukemista 70, ihmiskehon lukemiin 37, siis runsaan 30 astetta, Näin veden faasimuutokseen sitoma energiamäärä on n. 15-kertainen verrattuna lämpötilan laskuun tarvittavasta. Sangen pian vesi alkaa pisaroina tippua pois ja vie energian mukanaan.
Eikö ilman kostumisella todellakaan ole suurempaa merkitystä? Energiastahan siirtyy ihmiseen vain n. 15. osa lämpötilan laskiessa.Puheena oleva ilmiö on monimutkainen eikä varmaan selity yhdellä seikalla. Eräs jota ei vielä ole mainittu on säteilylämpö. Aluksi lämpötila kiukaassa on korkea ja säteilylämmön osuus suuri. Veden heittäminen laskee kiukaanlämpötilaa jolloin säteilylämmön määrä romahtaa.
- Nabla1
1315 kirjoitti:
Puheena oleva ilmiö on monimutkainen eikä varmaan selity yhdellä seikalla. Eräs jota ei vielä ole mainittu on säteilylämpö. Aluksi lämpötila kiukaassa on korkea ja säteilylämmön osuus suuri. Veden heittäminen laskee kiukaanlämpötilaa jolloin säteilylämmön määrä romahtaa.
Jeps, noita muuttujia kyllä kyetään ottamaan useita mukaan, jos sillepäälle halutaan. Se sitten, että onko sillä konkreettista vaikutusta on ihan eri. Mietin itse vain niitä suurimpia tekijöitä. Lämpösäteily kun ei ole hirveän tehokasta matalilla lämpötiloilla.
- martta00
Nabla1 kirjoitti:
Jeps, noita muuttujia kyllä kyetään ottamaan useita mukaan, jos sillepäälle halutaan. Se sitten, että onko sillä konkreettista vaikutusta on ihan eri. Mietin itse vain niitä suurimpia tekijöitä. Lämpösäteily kun ei ole hirveän tehokasta matalilla lämpötiloilla.
Väärin. Esimerkiksi tavallisessa lämpöpatterissa säteilyn osuus koko lämmitystehosta on noin 50%, vaikka pintalämpötila on vain luokkaa 40 - 50 Celsiusta.
- 18 + 5
martta00 kirjoitti:
Väärin. Esimerkiksi tavallisessa lämpöpatterissa säteilyn osuus koko lämmitystehosta on noin 50%, vaikka pintalämpötila on vain luokkaa 40 - 50 Celsiusta.
Nyt puhuttiin kiukaasta eikä lämpöpatterista.
Jos kiukaasta siirtyisi lämpöä löylynheitossa pienemmällä teholla kuin ilman löylynheittoa, koska kiuas jäähtyessään säteilee vähemmän, niin silloin oletettaisiin myös että lämmönsiirron hidastuessa kiukaasta pois kiuas jäähtyy, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Oikeasti kiuas jäähtyy löylynheitossa, joten sieltä siirtyy löylynheitossa lämpöä pois suuremmalla teholla kuin ilman löylynheittoa. Höyrystymis/lauhtumisprosessi on siis huomattavsti tehokkaampi lämmönsiirtäjä kuin lämmönsiirto säteilemällä kiukaasta pois.
Olennaisempaa on huomioida kiukaan tehon muutos termostaatin toiminnan johdosta kuin säteilylämmönsiirto, kun verrataan löylynheiton vaikutusta tehonsiirtoon. - 1316
18 + 5 kirjoitti:
Nyt puhuttiin kiukaasta eikä lämpöpatterista.
Jos kiukaasta siirtyisi lämpöä löylynheitossa pienemmällä teholla kuin ilman löylynheittoa, koska kiuas jäähtyessään säteilee vähemmän, niin silloin oletettaisiin myös että lämmönsiirron hidastuessa kiukaasta pois kiuas jäähtyy, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Oikeasti kiuas jäähtyy löylynheitossa, joten sieltä siirtyy löylynheitossa lämpöä pois suuremmalla teholla kuin ilman löylynheittoa. Höyrystymis/lauhtumisprosessi on siis huomattavsti tehokkaampi lämmönsiirtäjä kuin lämmönsiirto säteilemällä kiukaasta pois.
Olennaisempaa on huomioida kiukaan tehon muutos termostaatin toiminnan johdosta kuin säteilylämmönsiirto, kun verrataan löylynheiton vaikutusta tehonsiirtoon.Sinä osaat esittää asiasi todella sekavasti. Joskus olen mennyt saunaan jonka kiukaalle ei ole vielä heitetty vettä ja mittari on näyttänyt 130 astetta. Ainoa selitys on käsittääkseni säteilylämpö. Kun heitin löylyä, lämpömittari laski nopeasti sadan asteen tienoille. Kivethän ovat aluksi hyvin kuumat mutta löylynheitossa niiden pintalämpötila laskee.
- 1316
18 + 5 kirjoitti:
Nyt puhuttiin kiukaasta eikä lämpöpatterista.
Jos kiukaasta siirtyisi lämpöä löylynheitossa pienemmällä teholla kuin ilman löylynheittoa, koska kiuas jäähtyessään säteilee vähemmän, niin silloin oletettaisiin myös että lämmönsiirron hidastuessa kiukaasta pois kiuas jäähtyy, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Oikeasti kiuas jäähtyy löylynheitossa, joten sieltä siirtyy löylynheitossa lämpöä pois suuremmalla teholla kuin ilman löylynheittoa. Höyrystymis/lauhtumisprosessi on siis huomattavsti tehokkaampi lämmönsiirtäjä kuin lämmönsiirto säteilemällä kiukaasta pois.
Olennaisempaa on huomioida kiukaan tehon muutos termostaatin toiminnan johdosta kuin säteilylämmönsiirto, kun verrataan löylynheiton vaikutusta tehonsiirtoon.Sinä osaat esittää asiasi todella sekavasti. Joskus olen mennyt saunaan jonka kiukaalle ei ole vielä heitetty vettä ja mittari on näyttänyt 130 astetta. Ainoa selitys on käsittääkseni säteilylämpö. Kun heitin löylyä, lämpömittari laski nopeasti sadan asteen tienoille. Kivethän ovat aluksi hyvin kuumat mutta löylynheitossa niiden pintalämpötila laskee.
- Nabla1
1316 kirjoitti:
Sinä osaat esittää asiasi todella sekavasti. Joskus olen mennyt saunaan jonka kiukaalle ei ole vielä heitetty vettä ja mittari on näyttänyt 130 astetta. Ainoa selitys on käsittääkseni säteilylämpö. Kun heitin löylyä, lämpömittari laski nopeasti sadan asteen tienoille. Kivethän ovat aluksi hyvin kuumat mutta löylynheitossa niiden pintalämpötila laskee.
Kyllä ilma voi olla helposti tuon 130 astetta. Muutaman kerran vuodessa itse lämmitän savusaunan ja helposti lämpötila nousee mittarin mukaan yli 160 asteeseen, mikä johtuu ihan siitä, että kiuas vain tuottaa lämpöä niin perkeleesti. Siinä sitten tulien lakatessa lämpö asettuu noin 120 asteeseen, eikä tällöin kyllä ole kyse säteilystä aiheutuneesta lämmöstä vaan ihan ilmasta. Tuollaisissa 130 asteen lämpötiloissa löylynheitto saattaa laskea mittarin lämpötilan tuonne sataan asteeseen, sillä ilmassa oleva sumu ei ole yli sataa astetta eikä höyrystynyt vesikään ole kuin korkeintaan muutamia asteita ylitse sadan.
- 13+4
Nabla1 kirjoitti:
Kyllä ilma voi olla helposti tuon 130 astetta. Muutaman kerran vuodessa itse lämmitän savusaunan ja helposti lämpötila nousee mittarin mukaan yli 160 asteeseen, mikä johtuu ihan siitä, että kiuas vain tuottaa lämpöä niin perkeleesti. Siinä sitten tulien lakatessa lämpö asettuu noin 120 asteeseen, eikä tällöin kyllä ole kyse säteilystä aiheutuneesta lämmöstä vaan ihan ilmasta. Tuollaisissa 130 asteen lämpötiloissa löylynheitto saattaa laskea mittarin lämpötilan tuonne sataan asteeseen, sillä ilmassa oleva sumu ei ole yli sataa astetta eikä höyrystynyt vesikään ole kuin korkeintaan muutamia asteita ylitse sadan.
En tiedä ymmärrätkö fysiikasta paljon mitään mutta voin kertoa että säteilylämmössä pätee ns. T potenssiin 4 laki. Siten, jos kivien pintalämpötila on 500 Kelviniä, on säteilylämmön määrä yli 2,5-kertainen verrattuna siihen että niiden lämpötila on 400 Kelviniä. Eiköhän se säteilylämpö ole merkittävin ilman kuumentaja jos ei ole ilmankiertoa kiukaan läpi. Jos lämpömittari on lähellä kiuasta voi säteilylämpö kuumentaa suoraa kiuasta ja sen lähellä olevaa seinää.
- 16 + 9
13+4 kirjoitti:
En tiedä ymmärrätkö fysiikasta paljon mitään mutta voin kertoa että säteilylämmössä pätee ns. T potenssiin 4 laki. Siten, jos kivien pintalämpötila on 500 Kelviniä, on säteilylämmön määrä yli 2,5-kertainen verrattuna siihen että niiden lämpötila on 400 Kelviniä. Eiköhän se säteilylämpö ole merkittävin ilman kuumentaja jos ei ole ilmankiertoa kiukaan läpi. Jos lämpömittari on lähellä kiuasta voi säteilylämpö kuumentaa suoraa kiuasta ja sen lähellä olevaa seinää.
500 kelvinin lämmössä kivien säteilyteho ulospäin on 2,44 kertainen 400 kelvinin kiviin verrattuna, eli vajaa 2,5 kertainen eikä yli.
Nyt kuitenkin säteilyllä siirtyvä lämpöteho muuttuuenemmän, koska ne kivet absorboivat myös muualta tulevaa lämpösäteilyä, esim 350 kelvinin lämpötilassa olevista seinien yläpinnoista ja katosta. Siitä syystä säteilyllä siirtyvä lämpöteho kasvaisikin 4,48 kertaiseksi, jos kivien ja seinän emissiviteetti olisi sama.
Ilman kuumentajaksi lämpösäteilystä ei kuitenkaan ole. Ilman emissiviteetti on niin alhainen, ettei lämpösäteilyä absorboidu parin metrin matkalla ilmaan juuri lainkaan. Merkittävin ilman kuumentaja on todellisuudessa kiukaan läpi virranneeseen ilmaan siirtyvä lämpö, eli konduktio. Seuraavaksi eniten muista kiukaan pinnoista ilmaan konduktiolla siirtyvä lämpö, ja seuraavaksi muista saunan pinnoista ilmaan konduktiolla siirtyvä lämpö.
Tämä tilanne tietysti muuttuu radikaalisesti löylynheiton aikana, jolloin vesihöyrystä tulee merkittävä konvektiolla lämpöä ilmaan siirtävä tekijä. - hiki hatussa
18 + 5 kirjoitti:
Nyt puhuttiin kiukaasta eikä lämpöpatterista.
Jos kiukaasta siirtyisi lämpöä löylynheitossa pienemmällä teholla kuin ilman löylynheittoa, koska kiuas jäähtyessään säteilee vähemmän, niin silloin oletettaisiin myös että lämmönsiirron hidastuessa kiukaasta pois kiuas jäähtyy, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Oikeasti kiuas jäähtyy löylynheitossa, joten sieltä siirtyy löylynheitossa lämpöä pois suuremmalla teholla kuin ilman löylynheittoa. Höyrystymis/lauhtumisprosessi on siis huomattavsti tehokkaampi lämmönsiirtäjä kuin lämmönsiirto säteilemällä kiukaasta pois.
Olennaisempaa on huomioida kiukaan tehon muutos termostaatin toiminnan johdosta kuin säteilylämmönsiirto, kun verrataan löylynheiton vaikutusta tehonsiirtoon.Kiukaan ulkokuoressakin on jatkuvaa lämpöä,jos sitä ei jäähdytetä roiskimalla siiheen vettä .Saunan sisäseinissäkin on lämpöä , lauteissa myökin . Kuiva kuumuus ei tunnu missään .Kosteassa kuumuudessa elänyt 18 vuotta .
- Laskee,
Paljon vastauksia, mutta erästä näkökohtaa en haivainnut esilletuoduksi.
Kun kiukaalle heitetään vettä, vain osa siitä kaasuuntuu.
Kiinnitä huomiota tässä käyttämääni terminologiaan. Vesikaasu, jota arkikielessä usein kutsutaan vesihöyryksi, on siis kaasumaista vettä, hajutonta, mautonta ja näkymätöntä.
Sitä höyryä, jonka kiehuvasta vesikattilasta tai kuumasta kahvikupillisesta näkee nousevan, kutsun tässä sumuksi. Se ei ole vesikaasua, vaan ilmassa olevia pieniä vesipisaroita.
Kun kiukaalle heitetään vettä, vain osa siitä kaasuuntuu, osa pirskoutuu sumuksi.
Missä suhteessa kaasua ja sumua muodostuu, riippuu monesta tekijästä, kuten kiuaskivien alkuperäisestä lämpötilasta, ominaislämpökapasiteetista ja lämmönjohtavuudesta, sekä löylyveden määrästä ja lämpötilasta.
Vesikaasu nostaa saunan lämpötilaa sen ollessa alle sadassa asteessa. Tiivistyessään kaasu luovutta lämpöä.
Sumu puolestaan laskee saunan lämpötilaa lämpötilan ollessa kastepisteen yläpuolella (kuten se normaalisti saunassa on). Tällöin ilmassa olevien vesipisaroiden haihtuminen sitoo lämpöä, ja ilma jäähtyy.
Tämä kokonaisuus on niin monimutkainen, että vain kokeellisesti selviää, mitä tapahtuu. Mm. saunan ilmankosteus ennen löylynheittoa vaikuttaa asiaan siten, että mitä kosteampi ilma, sitä helpommin löylynheitto nostaa lämpötilaa,- höyry vs kaasu
Vesikaasulla ja vesihöyryllä on sellainen ero että höyryn voi nesteyttää isotermisesti puristamala, vesikaasua ei voi. Termien ero liittyy siis veden kriittiseen pisteeseen, eikä suinkaan niin että toinen on yleiskielinen ja toinen täsmällinen teknistieteellinen ilmaisu. Normaalista saunasta et siis vesikaasua löydä lainkaan.
- Nabla1
Vesihöyry ja vesikaasuhan ovat kaksi eri asiaa. Vesihöyry on juurikin tätä kaasumaisessa olomuodessa olevaa vettä. Sumu taas on sitä nestepisaroiden keskittymä kaasussa, kuten mainitsit. Vesikaasuhan taas sitten on veden ja hiiliyhdisteen aiheuttama reaktio, jossa muodostuu vetyä että hiilimonoksidia / -dioksidia, eli aivan eristä asiasta kyse.
"Vesikaasu nostaa saunan lämpötilaa sen ollessa alle sadassa asteessa."
Pakko nostaa vielä yksi asia esille. Eli heikompi tehoisessa tai tietyllä tavalla muotoillussa kiukaassa vesi helposti höyrystyessään myös tulistuu, johtuen siitä, että vesi pääsee "syvemmälle" kiuaskiviin sen sijaan, että heti kiukaan yläpäässä höyrystyisi.Tällöin höyrystynyt vesi pystyy vielä sitomaan kaasuna lämpöä kivistä noustessaan. Tämä nouseva höyry pystyy siis lämpenemään yli sataan asteeseen, minkä vuoksi kykenee lämmittämään saunaa sen ollessa yli sata astetta. - Carbon -Monoxside
Ilmoitit juuri häkäkaasun tunnusmerkit .Kyllä vesihöyryn näkee ihan silmillä katsoen .
- Laskee,
Kiitos, hyvä oikaisu Nabla1:ltä. Siis vesikaasulla tarkoitin, kuten ehkä kontekstista selvisi, kaasumaista vettä - en siis energiateollisuudessa käytettävää vesikaasua.
- Anonyymi
Märkälämpötila on alempi kuin perinteisesti mitattava lämpötila.
- Anonyymi
Kannattiko 10-vuotta myöhässä tehdä nosto tämän takia?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.303601Kukka ampu taas Kokkolassa?
T. olisi hetkeä aiemmin lähtenyt johonkin. Naapuri kai tekijä J.K., ei paljasjalkainen Kokkolalainen, vaan n. 100km pääs91648Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?1131493Milli-helenalla ongelmia
Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell2241310Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.137944Kun näen sinut
tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain34913Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.
Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht243905- 60889
Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni
Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ66864Löydänköhän koskaan
Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲98839