Voisiko joku kertoa TODELLISIA toteutumia pientalon lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen kuluvasta määrästä (kWh...litraa.../vuosi). Eli onko joukossa paljain jaloin kulkevia talollisia jotka eivät puuta polttele.
Teen suht paljon lämmitykseen liittyvää markkinointiviestintä materiaalia ja joudun tämän tästä "arpomaan" karkean luvun lämmitysenergian tarpeeksi pientaloissa - ja aina vähän kylmää kun sitä oikeaa lukuahan ei ole.
Olen kyllä selvittänyt motivan, vtt:n ja korkeakoulujen käyttämiä lukuja sekä toisaalta niitä teoreettisia matalaenergiatalolukuja.
... mutkumutku.
Itse käytän lukua 100-120 kWh/m2/vuosi ... jos
-etelä suomi
-rakennusmääräysten mukainen (tavanomainen)talo
-21 C sisällä
-ei tulisijaa tms.
-2,5 metriä huonekorkeutta
...Vanhempiin taloihin lisään karkeasti 10%/10 vuotta (=esim 1970/130-160 kWh/m2)
-Lämmön talteenottovehkeestä miinustan 5-15%, riippuen laitteen tekniikasta.
KRITIIKKIÄ OTETAAN ILOLLA VASTAAN.
Olen ymmärtänyt että lämmityskauden ulkolämpötilan keskiarvoissa saattaa olla yli 20% eroja vuositasolla (astepäiväluku). Edelliset vuodet on ollut tilastojen mukaan poikkeevan leutoja.
No...kaikki edellinen siksi että minun mielestäni lämmitysjärjestelmien välistä vertailua ei voi järkevästi tehdä, jos kulutusta ei osata realistisesti arvioida.
Teen suht paljon lämmitykseen liittyvää markkinointiviestintä materiaalia ja joudun tämän tästä "arpomaan" karkean luvun lämmitysenergian tarpeeksi pientaloissa - ja aina vähän kylmää kun sitä oikeaa lukuahan ei ole.
Olen kyllä selvittänyt motivan, vtt:n ja korkeakoulujen käyttämiä lukuja sekä toisaalta niitä teoreettisia matalaenergiatalolukuja.
... mutkumutku.
Itse käytän lukua 100-120 kWh/m2/vuosi ... jos
-etelä suomi
-rakennusmääräysten mukainen (tavanomainen)talo
-21 C sisällä
-ei tulisijaa tms.
-2,5 metriä huonekorkeutta
...Vanhempiin taloihin lisään karkeasti 10%/10 vuotta (=esim 1970/130-160 kWh/m2)
-Lämmön talteenottovehkeestä miinustan 5-15%, riippuen laitteen tekniikasta.
KRITIIKKIÄ OTETAAN ILOLLA VASTAAN.
Olen ymmärtänyt että lämmityskauden ulkolämpötilan keskiarvoissa saattaa olla yli 20% eroja vuositasolla (astepäiväluku). Edelliset vuodet on ollut tilastojen mukaan poikkeevan leutoja.
No...kaikki edellinen siksi että minun mielestäni lämmitysjärjestelmien välistä vertailua ei voi järkevästi tehdä, jos kulutusta ei osata realistisesti arvioida.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olet oleellisen tiedon jäljillä.
Puun polton vaikutusta energian kulutukseen voidaan myös arvioida luokkaa 1000 kWh/poltettu puu kuutio.
Hankalaa on taas arvioida talousähkön osuutta kokonaiskulutuksessa, vaihteluväli taitaa olla jossain 3000-9000 kWh:n vuosikulutuksen välillä.
Nyt vaan kaikki reippaasti mukaan galluppiin.
Vielä noista neliöistä pitäisi mielestäni ilmoittajan päättää onko kyseessä huoneisto- tai kerrosala ja sisältääkö ala puolilämpimiä tiloja.
Parhaan todellisia toteutumia saat aikaiseksi mennä todellisten pientalon omistavan henkilön juttusille. Ja mahdollisimman monen, jolloin ei ole tarvis "arpoa" mitään.
Käyttämäsi suureet mm. mihin "katkaiset etelä-suomen?, pientalot Suomessa toki ovat "olevinaan" samanlaisia, mutta eiköhän toimitussisältö ole aina yksilöllinen?, samoin lämmitystavalla on merkitystä; "huolimaton tuhlaa ja huolellinen säästää" Ja molemmilla on hyvä olla. Myöskin "ilmaisen enrgian osuus"? Samoin hiukan pieneltä kuulostaa lto-laitteiden vähennyksesi, kas siinäkin on merkitystä miten käytetään ja miten huolletaan.
Mitä tulee mainitsemaasi astepäivälukuun, se on historiaa, nykyään käytetään parempaa nimeä: Lämmöntarveluku. Miten lasket, normeeratun vai toteutuneen lämmöntarveluvun mukaan, kas silläkin on merkityksensä.
Miksi "arviotua" pitäisi vertailla, kun toteuneita kulutuksiakin löytyy?
Vanha hirsitalo, missä ei ensimmäisenä vuotena poltettu puuta lämmitykseen lainkaan ja muina vaan jonkin verran ennen tätä talvea. Taloussähkön (valitettavasti mukaanlukien käyttövesi) sain pois kun laskin kesäkauden kulutuksen ja suhteutin koko vuoteen. 180 neliötä lämmitettävää alaa kahdessa kerroksessa vie suorasähkö / vesikiertosysteemillä aika tarkkaan 20000 kWh eli 111.11 kWh / m2. En osaa arvioida lämpimän käyttöveden määrää. Kesällä sitä ei kyllä paljon mene eli ei tuo luku tuosta paljon isone. Ainakin tässä tapauksessa 10% per 10 v. on liikaa; talo on 70 vuotta vanha. Sijainti on Pohjois-Savossa.
-60 luvula tehty talo.
-98 uusittu öljylämmitys.
Pinta-ala 190,josta puolilämmitä 20.
Huippuimuri
Öljyn kulutus kolmen vuoden ajalta 9230 ltr.
Miten voi olla noin pieni öljynkulutus noin isossa talossa? Edellinen talo oli öljyllä ja 240/280 m2 ja 6000 litraa vuodessa riitti just kun välillä lämmitti puilla. Se oli vielä tosi hyväkuntoinen tiilitalo, tosin aika vanhalla tekniikalla, mutta aina alan liikkeellä säädettynä. Vieraita kävi paljon ja saunottiin, mutta silti. Ei kai käyttöveteen niin paljon uppoa. Hyvä talo sinulla.
on se kulutus kuitenkin yli 3000L/vuosi. jos sinulla on mennyt 6000 litraa se on tosi paljon. meillä menee kolmen perheen rivitalossa vm.-82 noin 5000 litraa ja ollaan kaikki lapsiperheitä eli vettäkin on käytetty. talossa yht.320m2
No heräsin. Huh, onneksi ei enää asuta siinä talossa. On siinä sitten varmaan aikamoinen vaikutus kattilan ja polttimen iällä tai kunnolla. Oli se kyllä minustakin melko paljon. Säiliö oli 5 kuutiota ja ei riittänyt mitenkään koko vuodeksi. Tuollainen kolme tuhatta kuulostaa jo kohtuulliselta ja itse asiassa aika edulliselta näilläkin öljyn hinnoilla.
Sijainti Mikkelin pohjoispuolella.
Ei tulisijoja.
Asuitko nykyisessä talossa ennen öljykattilaremonttia? Jos asuit niin muistatko miten kulutus muuttui rempan jälkeen. Meillä öljylämmitystalo oli etelässä; nyt asumme mekin Mikkelin pohjoispuolella.
Emme asuneet,eikä tullut kysyttyäkään edelliseltä omistajalta.Kolmen vuoden kulutuksen ilmoitin,koska tänä kesänä sattui "jako" kohdalleen,aina kun ei ole tullut otettua säiliötä täyteen.
Keväällä laitoin mittarin,jolla seuraan päivittäistä kulutusta,kuten myäs seuraan veden ja sähkönkin.(Hupsuttelua?)Toukokuun 14 alkaen on mennyt 1150 litraa.
Tuohon kolmeen vuoteen on sattunut yli -30 asteen pakkastalvia pari kpl,viime talvi oli leudompi.
Ei ollenkaan hupsuttelua. Minä seurailen sähkön menekkiä oma tekemällä Access hommalla; päivitän sinne vaan hinnat kun muuttuu ja se kertoo kulutuksen miltä väliltä vaan kWh:na tai euroina. Teen koko ajan ohjelmaan lisäyksiä ja kohta se on valmis kiinteistönhoitosofta. Moni sanoo kohta ettei kannata ja ollaan molemmat hupsuja, mutta ihan kiva verrata lukemia edellisiin vuosiin kun jotain muutosta tapahtuu. Välillä tosin menee kuukausi kun isken uusia lukemia, mutta yleensä kerran tai pari viikossa. Viimeiseltä seurantaväliltä on siis suurin osa varmaan käyttöveden lämmitystä. Ei teillä kyllä lämpöä harakoille mene. Minä vaan ihmettelen miten sähkönkulutus on kasvanut vaikka on vielä näin "lämmin".
Epäilyksenä sähkönkulutuksesi kasvuun esitän tuulisia kelejä,jotka viime aikoina ovat vaivanneet seutua.Meillä navakampi pohjoistuuli vaikuttaa öljynkulutusta lisäävästi n.2 ltr/vrk.
Meillä menee lämmitykseen sähkökaapeleilla veden lämmitys mukaan luettuna 112 kWh/m2 (214 m2, 4-5 hlö). Ilmanvainto on LTO-koneella. Siinä on normaali-ilmanvaihto aamuisin, puoleltapäivin ja iltaisin. Muulloin pienempi ilmanvaihto.
Kotitaloussähkön osuus on noin 6000 kWh vuodessa. Kai siitä 20% tulee lämmityksen hyväksi. Puita poltellaan saunan pesässä ja takassa 2-3 m3, enempi osa takassa.
Arioperusteesi vaikuttaa maltilliselta keskimääräiseen taloon. Sen tueksi tarvitsisit oikeita kohteita oikeilla kulutustiedoilla. Ja vielä niin, että rakenteitten ja IV:n teoreettiset lämpöhäviöt olisi laskettu näkyville.
Uusien normien mukaisen talon kulutustietoja ei taida vielä olla saatavilla.
Jostain luin sellaisen olevan 75 kWh/m2 vuodessa.
Sen lisäksi muistaakseni tulee vielä lämmin käyttövesi.
Paljain jaloin ollaan lämpimässä OKT:ssa ;-) Nytkin, vaikka pakkasta on ulkona -15. Harvoin poltetaan puuta (ei kannata juuri näissä laskelmissa huomioida). Lämmintä on yleensä sisällä 21,5-22,5 astetta. Meitä on 2 henkeä taloudessamme. Sähköllä lämmitetään sekä vesi, että alakerran lattiat ja yläkerran katto. Kokonaiskulutus on tasoa 150 KWh/m2/vuosi. Siinä on mukana valaistus jne... joten arvaamasi 125 KWh/m2/vuosi lienee aika lähellä totuutta tuon lämmittämisen osalta.
Vastaukset ovat olleet kiitettävän hyviä ja fiksuja (lisää toivotaan), joten täsmennän (jälleen kritisoitavaksi) muutaman asian alkuperäiseen.
Etelä-Suomen alueella olen ajatellut lähinnä J:kylän alapuolista suomineidon osaa - ja sielläkin rannikolla on todennäköisesti 5-10% lämpimämpää kuin sisämaassa. Maarianhaminan ja Ivalon välillä lienee kait noin 50% ero lämmitysenergian tarpeessa.
Huone- , huoneisto- ,kerros- ja bruttoala eivät mitkään ymmärtääkseni välttämättä kerro talon LÄMMITETTÄVIÄ neliöitä - kuutioista puhumattakaan.
Se LTO:n osuus on mulle hiuka mystiikkaa, koska käsittääkseni noin 1/3 talon lämmöstä karkaa ilmanvaihdosta - ja edelleen siitä 1/3:sta (ilmanvaihto) käsittääkseni n. 1/3 on niinsanottua vuotoilmaa, joka ei siis kulje LTO:n kautta. ?
Se 75 kWh on käsittääkseni hyvin TEOREETTINEN luku tai sitten se sekoitetaan lukuun, jossa lämpöpumppu, LTO yms. on jo pienentänyt lämmitysenergian tarvetta.
Esittämäni/käyttämäni luvut luonnollisesti sisältävät oletuksen huoneistosähkön, auringon yms. vaikutuksesta.
EN PYRI - ENKÄ OSAAKKAAN tehdä tästä sen syvällisempää tiedettä, mutta tosi mukavaa olisi saada lisää kommentteja lämmityksen kulutukseen ihan oikeilta "taloilta". :-)
Talo Tampereen kupeessa, neliöitä n.120
rakennusaine 230mm pyöröhirsi,välikatossa 350mm villa ei muuta eristettä.
Lattiassa kelluva betonilaatta, jossa vesikierto putket, ilmastointi "vapaasti" hengittävä.
Taloudessa 2 henkilöä.
Polttoöljyn kulutus 07.1996-07.2004 n.14200l eli n.1775l/vuosi.
Sähkönkulutus samalta ajalta n.23000KW eli n.2875KW/vuosi.
Varaavaa takkaa käytetty n.1-2 kertaa kuukaudessa kovimmilla pakkasilla.
Lämpötilansäätö automatiikalla n.20-23C eri huoneissa.
Hyvin toimii!!