Mistä voimia?

Ensiksikin olet rohkea, kun opiskelet! Hienoa!

En tiedä pystynkö sinua auttamaan, mutta kirjoituksesi kosketti minua.
Mietin itse aikuisopiskelua...
Tässä jotain mitä mietin....

Huolehdi itsestäsi ensin.
Syöt säännöllisesti ja hyvin, koita nukkua hyvin, happihyppy ulkoilmassa tekee hyvää. Huolehdi siis omasta voinnista. Lepää rauhassa ja teet mikä hyvältä tuntuu.

Ota itsellesi hemmotteluhetkiä esim hyvä leivos makukahvi, karamellipäivä, saunahetki jne. Aloita aamusi hyvällä aamupalalla ja ota rauha itsellesi jo aamusta. Näitä arjen juhlahetkiä voit itse miettiä.

Elä murehdi eilistä eläkä tulevaa. Keskity tähän hetkeen. Eli opiskellessa opiskelet täysillä. Vapaa-aikana rentoudu täysillä. Kun murehdit niin murehdi asia pois mielestä. Eli elä mieti kokoaikaa murheita. Koita kääntää asia positiiviseksi. Vaikka kuinka ahdistaa, koita rauhoittua ja tsempata itseäsi. Helppoa sanoa, mutta itse olen miettinyt jaksamista viimeisen vuoden aikana ja kuinka siihen voin vaikuttaa itse.

Onkohan sinulla joku hyvä ystävä tai kumppani, johon voisit turvautua. Onko siis turvaverkostoa. Sitä kaipaan itsekin välillä. Voi ja se hyvän ystävän halaus on iso asia.

Voimia sinulle ja tsemppaushalit!
Positiivisesti ajatellen opiskelu loppuu myös joskus ja olet jälleen vahvempi!

Voi kiitos sinullekin nimimerkillä hengenheimolainen234.

Minusta on ihanaa, kun on ihmisiä tukemassa.
On se sitten tuttu ihminen tai vieras.
Ystävällinen sana, tuki ja kannattelu kylvää enemmän kuin se pahasana.
Hyvän on tapana kertaantua.

Minusta pitäisi enemmän tsempata toisiamme.
Itse kaipasin juuri tätä samaa ja saisinkin sitä silloin kun voimiani koeteltiin. Yhteisöllisyys ja toisten ihmisten tuki on iso voimavara, jota voimme antaa/saada.

Hei!En tiedä mitä opiskelet,joten en tietenkään tiedä kuuluuko opiskeluusi näyttöjä.Jos opiskeluusi kuitenkin sattuisi kuulumaan näytöt,niin annan sellaisen kultaakin kallisarvoisemman neuvon että vaikka opiskelut kuinka väsyttäisivät niin mene näyttöihin ja suorita ne läpi vaikka kuinka ei kiinnostaisi.Väliin jätettyjä näyttöjä on myöhemmin todella vaikea lähteä suorittelemaan.Kokemuksen syvä rintaääni kertoo.Tsemppiä sinulle!

Oletko miettinyt, miksi lukeminen ei kiinnosta? Ja miksi et saa aikaiseksi?

Jokaisesta koulusta löytyy opinto-ohjaaja, jonka kanssa voi suunnitella opintoja eteenpäin. Onko Sinulla kursseja tai tenttejä rästissä? Jos kursseja ja tenttejä on jäänyt rästiin, yritä tehdä ne ensin valmiiksi.

Kannattaa tehdä itselle päivä- ja viikko-ohjelma, johon merkitset myös opintoihin käytettävän ajan. Päivärytmi on tärkeä, unirytmi, ruokailut, perhe, ulkoilu, liikunta, lepo, opintoihin ja kotitehtäviin tarvittava aika jne.

Onko sinulla perhettä ja onko perheelle tarpeeksi aikaa? Käytkö töissä opintojen ohella? Töitä ei kannata ottaa liikaa, koska ne vievät aikaa opiskelulta Toisaalta töistä saa rahaa ja motivaatiota opiskeluun.

Voi kiitos kaikista tukevista vastauksista..ja tukemisesta
Joo näyttötutkintoon perustuva koulutus on ja muutama takana ja muutama vielä edessä, mutta puhti vaan loppui ja vatsahaavakin ehkä tulossa kun vatsa reistaiee kovasti.
Näytöt ovat aika raskaita ja jännitän niitä kovasti ja osaamiseni ei tule kunnolla esille, ne jotenkin unohuvat siinä jännitysessä, se ehkä tässä stressaa myös aika paljon. Tai sitten yksinkertaisesti asiat ei vaan jää mieleen vaikka kiinnostaa.
Tarvitsen paljon unta ja usein kun luen voisin jatkaa yömyöhään mutta väsymys iskee ja silmät ei nää. Stressi tulee siitäkin...niin tai näin :)

Yritän nyt löytää sen tsempin taas ja kiitos tukemisista.

Oli kyllä kiva kun tullut asiallisia vastauksia, aina vähän jännittää laittaa tänne mitään.

Jos kaikki tuntuu ylitsepääsemättömältä, voithan hiukan hellittää tahtia ja jatkaa pienen tauon jälkeen?
Mieti kuitenkin mitä olet jo saavuttanut, ja pidä mielessäsi se motivaatio ja kiinnostus, mikä sinut ajoi opiskelemaan. Minulla työn ohella opiskelua yli 2 vuotta takana, vielä vajaat 1,5 vuotta edessä. Välillä tuntuu että ei jaksa, mutta onneksi se menee jonkin ajan kuluttua ohi. Teoriaopinnot ovat olleet vähiten haastavia sairaanhoitajan koulutuksessa, mutta tällä iällä ja työkokemuksella työharjoittelut ovat olleet sitäkin raskaampia.
Ehkä opiskelu ammattikorkeakoulussa on helpompaa, koska ei ole näyttöjä. Olen itsekin ottanut näyttöjä vastaan omassa työssäni lh-opiskelijoilta ja olen sitä mieltä, että näytöt ja lähihoitajan kirjalliset työt rasittavat liikaa, eivätkä tue tarpeeksi itse lähihoitajan työhön.