Mikäs herra tämä KUIVALAINEN on, joka tekee valituksia siitä, että Lauritsalan alakoulua ei saa purkaa?
Tekisi mieli sanoa vaikka mitä, mutta jätänpä nyt sanomatta. Sen verran sanon, että herra Kuivalainen voisi mennä sinne Lauritsalan kouluun opiskelemaan, jotta ymmärtäisi miten opettajat, oppilaat ym. ovat helisemässä tilapulan takia.
Tämä kaikki vaikuttaa myös päiväkodin toimintaan. Herra Kuivalainen voisi mennä päiväkotiin ja käydä ryhmien kanssa Lauritsalatalolla syömässä ym.
Tekisi mieli sanoa vaikka mitä, mutta jätänpä nyt sanomatta. Sen verran sanon, että herra Kuivalainen voisi mennä sinne Lauritsalan kouluun opiskelemaan, jotta ymmärtäisi miten opettajat, oppilaat ym. ovat helisemässä tilapulan takia.
Tämä kaikki vaikuttaa myös päiväkodin toimintaan. Herra Kuivalainen voisi mennä päiväkotiin ja käydä ryhmien kanssa Lauritsalatalolla syömässä ym.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lueppas päivän lehti. Siinä sanotaan nimenomaan että valitus on tehty kaavoituksen toteutustapaa vastaan.
On kestämätöntä että tehdään suojelupäätöksiä, jotka sitten voidaan purkaa tuosta vain. Onko tällöin millään minkään suojelulla enää mitään virkaa?
Se on ihmeellistä että ko. koulu on saanut alunperin jonkin suojelupäätöksen. Sitä ei mielestäni olisi pitänyt antaa.
Mutta siinä olen tuon valittajan kanssa samaa mieltä, että ei näitä päätöksiä voi rukata mielin määrin edestakaisin.
Esim. Raittiustoimiston entisen puumörskän saisi purkaa ja rakentaa tilalle jotain kaupunkikuvaan sopivampaa. Mutta kun on tämä suojelupäätös...
Eipä se paljon auta uusien koulujen rakentaminen ellei rakennusvaihetta seurata tarkasti. Ei kastuneita rakenteita piiloon, parin vuoden kuluttua ovat taas homeessa ja parakkia tuodaan väistötiloiksi.
Lauritsalan 50-luvulla valmistunut paikalla muurattu tiilirakennus oli hyvin alunperin rakennuttu.
Rakennuksen hoito ja korjaus on ilmeisesti laiminlyöty aikanaan säästöihin vedoten.
Huonosti tehty uudisrakentaminen ja korjaaminen eivät auta ellei rakentamisen ongelmiin puututa.
Jouko Kuivalainen on mielestäni oikealla asialla. Täytyy huolellisesti selvittää todellisilla rakentamisen ammattilaisilla koulun nykyinen kunto ennen kuin purkutuomio pannaan täytäntöön.
Mikäli rakennukset eivät nykyisin todellakaan kestä kymmentäkään vuotta homehtumatta olisikin järkevää tehdä niistä parakkeja, tulisi halvemmaksi veronmaksajille.
Lappeenrannassa on tapana tehdä julkiset työt vähintään kahteen kertaan.
Esimerkiksi vesijohtojen uusimiset tapahtuvat niin että ensin avataan katu ja kaivetaan putkille monttu. rakentaminen aloitetaan syksyllä myöhään että saadaan paikalle lämpöpuhaltimet pitämään monttua sulana. Kun putket on sitten saatu muutaman kuukauden kuluttua vedettyä ja monttu täytetty ja katu asvaltoitu huomataankin ettei olekaan tehty sadevesikaivoja taikka ne ovat väärässä korkeudessa ja jääneet asvaltin alle. Ei muuta kuin purkamaan asvaltti ja kaivamaan kohteet auki. Jossain kohtaa huomataan ettei olla uusia putkia muistettukaan yhdistää talon putkilinjaan joten taas kaivinkoneet paikalle ja katu auki.
Tämän tyyppistä tohelointia on ympäri kaupunkia. Esimerkiksi Mustolassa pari vuotta sitten valmistui vesijohto- ja viemärien uusinta. Pitkäkadulla remppaa tehtiin 3 eri vuotena ennen kuin tuli valmista.
Muutaman sadan metrin kadunpätkällä revittiin ja täytettiin katua, tuhansia litroja kallista polttoainetta kulutettiin kaivantojen sulattamiseen.
Jos joku yksityinen firma olisi ollut maksajana olisi se ollut konkurssissa jo ensimmäisen vuoden jälkeen, mutta kun kysymys on kaupungin veronmaksajien omistamasta firmasta niin vastuunkantajia huonosta työn suunnittelusta ja toteutuksesta ei löydy.
Tämä koskee julkista rakentamista laajemminkin tässä kaupungissa.
Tehdään sutta ja sekundaa niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin.