olen miettinyt että onko open huutaminen ekaluokkalaisille ihan pakollista tai järkevää?meillä on ekaluokka alkanut ja mennyt niin että nyt on jo kolmas ope kyseessä,ja varmasti nämä 6-7 vuotiaat ovatkin levottomia/arkoja ynm.onhan ensimmäinen luokka hyvinkin jännittävää ja opettelua,ja ei kovinkaan hyvä kun opekin vaihtunut jo kolme kertaa.Mutta nykyinen huutava ope kyllä aiheuttaa vähän pelkoa meidän 6-vuotiaassa.Miten muilla onko huutavia opeja?
huutavat opet?
6v:äiti
242677
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tai itse asiassa en tiedä. Lapset kokevat opettajan komentamisen niin eri tavalla. Epulla ollessaan yksi lapsistamme kehui, miten kiva ope on, kun ei huuda koskaan. Hämmästys olikin suuri, kun tytön kaverin äiti puhui samasta opettajasta ihan toiseen sävyyn. Hänen tyttönsä pelkäsi opettajaa, kun tämä kuulemma huusi aina kauheasti. Kysyin asiaa lapseltani, ja hän sanoi, että kyllä opettaja joutuu varsinkin luokan villejä poikia paljon komentamaan esim. syömään mennessä, mutta ei hän huuda vaan komentaa. Kukaan muukaan lapsistamme ei ole koskaan sanonut muista kuin joistakin kielten opettajista, että he huutavat. Mutta on selvää, että jos eppuluokan opettaja oikeasti huutaa lapsille, niin hän ei vaikuta kovin hyvältä alkuopettajalta. Ja huonosti on asiat, kun eppuluokalla ope vaihtuu tiuhaan. Niin meidänkin yhdellä lapsella kävi ja luokka olikin sitten tosi villi. Vasta viidennellä luokalla heille tuli ope, joka sai heihin kunnon tatsin.
Usein kun opettajalla ei ole taitoja luokan järjestyksessä pitämiseen syytetään oppilaita villeiksi vaikka kyse on väärästä ja puutteellisesta johtamistaidoista useimmissa tapauksissa. Toinen opettaja saa hetkessä villin luokan kuin taikaiskusta rauhoittumaan. Kyse on useimmissa tapauksissa siis opettajan puutteellisesta johtamistaidosta, koska ope ei halua tätä myöntää hän sälyttää vian oppilaiden niskaan.
Huutava ope ei omaa aukoriteettia. Auktoriteetti saadaan kunnioittamalla oppilasta; lapsen täytyy oppia luottamaan opettajaan, luottamusta ei herätetä huutamalla.
kyllä 6 vuotiaisiin taitaa tehota toinen tyyli paremmin.ja luokankin rauhattomuus johtuu varmasti usein vaihtuvasta opettajasta.kurja alku koulun alottamiseen,kun se eka ope on usein se johon kiinnytään ja kunnioitetaan ynm.
Tietoa tästäkin asiasta...
Olen kouluavusta ja olen juuri pienten kanssa päivät. Oletetteko käyneet itse katsomassa huutamista??? Tietenkin ope voi huutaa, mutta.... jos luokassa on yli 20 oppilasta ja jokainen huutaa ja mellestää. Aika vaikeaa on open saada muuten ääntä kuulumaan. Vaikka onhan ne meidän lapset niin kilttejä siellä koulussa etteivät ne mellasta, vai???? Valitettavasti ainakin meidän koulussa ne kilteimmätkin lapset etsivät rajojaan. Avustajana olen itsekkin joutunut korottamaan ääntä. Asiasta olemme keskustelleet monien kanssa, lapset eivät ole ottaneet sitä huutona vaan komennuksena. Ja asia käydään aina läpi jos joudun huutamaan, koska silloin hekin ymmärtävät syyn miksi huusin. Moni pitää siitä että on rajat, mutta jos aina on huutamista open puolelta ei sekään ole hyvä asia. Tiedän että on huutavia opettajiakin. Mutta meidän pitää myös muistaa, että lapsemme ovat erilaisia ja jokainen reagoi asioihin eri tavalla.
Jos on luokassa paljon oppilaita pitää puhua ISOLLA ÄÄNELLÄ että kaikki kuulee, mutta raivoava huutaminen on merkki siitä että opettajan kannattaa ruveta miettimään opetus- ja johtamistaitojaan. Kannattaa mielessä miettiä mikä saa tilanteet rauhattomiksi ja ENNALTAEHKÄISTÄ tilanteet niin että rauhattomuutta ei pääse esiintymään.
olet opettaja ja käytät metodejasi onnistuneesti. Ja jos et jo kouluta opettajia, niin voisit hakeutua jonnekin koulutuspäiville kertomaan, kuinka luokassa ollaan rauhallisesti, huutamatta.
Onko pointtisi ettei koulussa voi olla huutamatta vai oletko samaa mieltä kanssani? Nimittäin että kyse on johtamistaidoista?
Ehkä pointtini oli se, että asia ei ole niin mustavalkoinen kuin se maallikosta, fiksustakin, kuulostaa.
Kun olen itse saanut uuden luokan, olen usein kuullut oppilailta kommentteja, että olet kuulemma sellainen opettaja, joka ei huuda. Tästä olen tulkinnut, että ehkä tuo huutaminen on jotenkin keskeinen asia oppilaan kokemana. Itse olen kyllä sitä mieltä, että kyllä minä silloin tällöin ääneni korotan ja reilustikin, kun on tarve.
Tilanteet vaihtelevat usein nopeasti luokkatilanteissa. Oppilaita ja luokkia on moneen junaan. Varmasti erinomainen johtamistaito on hyväksi, mutta se ei välttämättä ole jokaiselle oppilaalle tai luokalle ollenkaan oppimisen kannalta tärkein opettajan ominaisuus, toki tärkeä.
On monenlaisia tilanteita, joissa ymmärrän opettajan äänen korottamisen, esim. innostuksen aikaansaama liiallinen meteli; vaarallinen toiminta, joka on saatava heti loppumaan; kai joku reagoi myös suuttuessaan siten, että huutaa(?)...
Joka tapauksessa oppilaat myös kokevat huutamisen erilailla. Ehkäpä epämiellyttävimmältä huutaminen tuntuu, jos se pelottaa, tai se tuntuu epäoikeudenmukaiselta.
Vanhempien on syytä muistaa, että lapsen kertomus on aina lapsen kertomus ja subjektiivinen. Se toki sitä saa ollakin ja lapselle suotakoon kaikki myötätunto. Joskus ehkä kannattaa tarkistaa asiat perusteellisemminkin. Mutta ennenkaikkea mielestäni vanhemman tehtävä on yrittää tasoittaa lapsen mieltä ja laajentaa näkemystä ymmärtämään erilaisia ihmisiä.
On siis eri "taoja" huutaa = korottaa ääntään. On myös eri tilanteita, joissa äänen korottaminen on sallittua tai ymmärrettävää.
Mutta jos opettaja huutaa ja on pelottava, jos huuto on siis tavallaan uhkaavaa, ei se liene tarkoitus.
Millainen opettaja muutoin on? Silläkin on merkitystä.
5.luokkalainen kertoi, että opettaja , nuori mies, oli hermostunut (useammankin kerran) luokan poikiin ja huusi heille pää punaisena. Pojat olivat tehneet jotain vallan typerää ja open "hihat paloi".
Tapahtuman jälkeen opettaja oli jutellut poikien kanssa, käsittääkseni myös koko luokan kanssa paitsi tapahtuneesta, myös siitä omasta huutamisestaan,
Ei oppilaat sitä pahana pitäneet. Ope oli muuten hyvin oikeudenmukainen ja hyvä opettaja.
Toki 11-12-v. on jo iso käsittelemään tämmöisiä asioita.
Ekaluokkalaiset ovat vielä kovin pieniä. Heidän kanssaan ei opettajan kaltainen auktoriteetti voi toimia huutamalla ja karjumalla. Jotain on opella pahasti vialla, jos noin pienille lapsille pitää karjua asiat. Samoin hiljaisuus luokassa on saatava muutenkin, kuin huutamalla itse metelin yli !!!!!
Äänen korottaminen on toki eri asia, mutta eihän senkään tilanteen pidä olla sellainen, että lapsi pelkää ja ope on uhkaava.
Noin pienet lapset ihailevat opettajaa, kunnioittavat, opettaja on suuri auktoriteetti. Huutamalla ja ärjymällä ope vie pohjaa omalta auktoriteetiltään.
sitä mieltä, että pelko estää oppimasta.
Ristiriitaisia tilanteita luokassa tulee mm. kun opettaja hermostuu oppilaalle, joka ei kunnioita toisia ihmisiä = ei välitä noudattaa yhteisiä sääntöjä tms., eikä halua totella, ei välitä komentamisesta tai hermostumisestakaan. Nyt kun opettaja suuttuu, niin kiltit (=tavalliset) oppilaat olisivat jo aikoja sitten lopettaneet epätoivotun käytöksen ja säikähtävät tilannetta ja mahdollisesti yrittävät olla entistä kunnollisempia (vaikka ei edes tarvitsisi), ettei opettaja suutu...
No taisi olla aika epäselvää, mutta tiivistettynä: Oppilaat joiden pitäisi kuunnella, eivät kuuntele ja oppilaat, joiden ei tarvitsisi kuunnella, kuuntelevat. Viesti vahvistuu siis väärässä suunnassa.
Ja vielä, että eihän sitä huutamalla kovin kauaa edes opeteta. Mielenterveys siinä menee myös opettajalta, jos lapsiltakin. Mutta opettajakaan ei ole mikään kone, joka on aina säädetty oikeaan tilaan.
Väitän, että paljon enemmän on huonokäytöksisiä ja eri syistä pahoinvoivia lapsia kuin todella "huutavia" opettajia.
noh.toki ymmärrän että lapset kokevat asioita eritavalla.mutta kuten jo kerroinkin on lapsellani opettaja vaihtunut jo hyvin usein.Joten luulisin lapsen asian olevan täysin totta,koska muista opettajista ei huuto kertomuksia ole tullutkaan(ja kommentti jos 20 lasta huutaa luokassa on opettajankin huudettava)niin varmasti!´mutta onko koulunkäynti/opetus ynm täysin hallinnassa jos varsinkin vielä pienet koululaiset noin huutaisivat?ja riehuisivat?minusta ei ole!
kirjoituksesi oli hyvä!ja nimenomaisesti yhdyn samaan.eli ekaluokkalaiset ihailee ja kunnioittaa opettajaa,ja huutamalla huudon päälle ei paljoa saavuteta!
juuri opettajan vaihtuessa pienillä koululaisilla säännöt hämärtyvät monella ja tilanteet voivat olla joskus hallitsemattomia metelin osalta. esimerkiksi taideaineiden opetus tällaiselle "säännöttömäksi" päässeelle luokalle voi olla kokeneellekin konkarille kauhea koettelemus.
Tilanne on kurja kaikkien kannalta: pienet lapset eivät ole sisäistäneet koulun systeemiä ja se näkyy usein levottomuutena, jopa kaoottisuuteen asti. Koulunkäynti ei varmasti ole hallinnassa. Mutta ei hätää. Aika tekee yleensä tehtävänsa ja oppilaat oppivat, samoin opettajakin.
Yleensä paras tuki tilanteen korjautumiselle olisi yhteistyö vanhempien ja opettajan kanssa. Jos haluat lapsesi tilanteen korjaantuvan, niin ota yhteys opettajaan ja keskustele huolestasi ja kysele miten luokka/lapsesi on käyttäytynyt. Sen jälkeen juttelet lapsesi kanssa uudestaan ja keksitte arkipäivän keinoja, mitä tehdä, jos pelottaa.
vaan osaa käyttäytyä tosi epäkunnioittavasti, jos opettaja on vaihtunut usein ja tunnesidettä ei ole päässyt syntymään. Ja varsinkin, jos kotona kauhistellaan tilannetta ja epäillään opettajaa suureen ääneen.
nyky vanhemmat jo osaavat ja tietävät ettei ääneen kotona kauhistelut ole lapselle hyväksi.
Hiukan yleistäen uskoisin myös, että nykyopettajat ymmärtävät, että oppilaille ei kannata huutaa.
Minulla oli aikoinaan miesopettaja. Hän ei kuuden vuoden aikan huutanut yhtään kertaa, eikä sanonut kenellekään pahasti, ei kenellekään. Tunnilla kuitenkin kaikki istui hiljaa ja kuunteli.
Hänellä oli muita keinoja esim. jos hän opetuksen aikana huomasi kuiskaamista hän ei sanonut mitään vaan jatkoi puhumistaan asiastaan, tosin hän siirtyi kuiskaajien viereen opettamaan.
Tämä oli yksi monista konsteista. Hän koskaan menettänyt kasvojaan vaan aina oli tasaisen rauhallinen. Hänen luokassaan oli rauhallinen ja turvallinen opiskella.
Kun hänellä oli asiaa ( toruttavaa) hän sanoi rauhallisella äänellä että nouskaapa kaikki seisomaan. Sitten hän sanoi mitä oli sanottavaa ja mitä meidän ei esim saa tehdä, ilman raivoa, ilman uhkailua. Asia oli sillä selvä, kukaan ei pettänyt hänen luottamustaaan, sillä koimme että hän luottaa meihin ja meissä olevaan hyvään. Jos hän olisi kiristänyt uhkaillut tai huutanut olisi jotain särkynyt sisällä ja viha olisi saanut vallan sydämmissämme. Se tie olisi johtanut koston tielle.
Opettajan maine oli kiirinyt korviimme jo ennenkuin aloitettiin yläaste. Tiukka täti.
Ensimmäisellä tunnilla jo selvisi, miten käyttäydytään, ei tarvinnut huutaa, tällä opettajalla vaan OLI se auktoriteetti. Piti istua hiljaa ja osallistua opetukseen. Ja siitä huolimatta ope kerrankin kun jollakin oli flunssa ja yskitti, sanoi että "mene vaan käytävään juomaan vähän vettä, täällä minun tunneillani saa tehdä mitä haluaa". Eli mitä vaan sai tehdä kun yritti (ja kuitenkin oli häiritsemättä muita).
20 oppilasta oli kaivanut reikiä puupulpetteihin 80-luvun alussa. Takarivin pojilla oli jo reikä läpi asti, pelasivat jotain kuulapeliä, ja meillä keskirivin tytöilläkin raaputus mallin mukaan hyvällä alulla. Silloin ope repesi. Jouduttiin kaikki jälki-istunnossa paikaamaan ja maalaamaan pulpetit. Itse vielä suttasin uudet farkkuni maaliin, josta tuli kotona extrahuuto (en tietenkään kehdannut sanoa, miksi oli tehty maalaustöitä koululla, kunnei edes erikseen ilmoitettu...)
ala-asteella minulla oli hyvin tunteellinen naisopettaja joka repesi itkemään useasti päivässä.
On eri asia jos opettaja joutuu korottamaan ääntään saadakseen luokan hiljaiseksi. Joskus se on välttämätöntä. Hiljainen ääni ei silloin kuulu oppilaiden korviin. Mutta on opettajia, jotka käyttävät vasltaansa huutamalla oppilaille. Oppilaan ei tarvitse tehdä paljon mitään kun jo tulee huutoa opettajan suusta. Silloin oppilas on todella suojaton. Nämä opettajat ovat väärällä alalla.
Se opettaja siellä koulussa on lastasi varten. Jos lastasi pelottaa opettajan huutaminen, niin ota ihmeessä yhteyttä opettajaan keskustellaksesi asiasta.
Kaikki ei ihan aina ole sitä, miltä se kuulostaa (lapsen kertomana), mutta jos opettaja siellä tosiaan huutaa niin että lapsia pelottaa, niin kuka sen huudon lopettaa ellei lasten vanhemmat?
Opettajien haukkuminen selän takana tai huonojen kokemusten kerääminen ei edistä lapsen, opettajan eikä vanhempien asioita.
Aikuistukaa lasten vanhemmat!
Tehkää kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä totta, älkääkä jättäkö sitä omalta osaltanne pelkäksi sanahelinäksi.
Ala-asteellelle mennessäni sain ensimmäiseksi opettajan, joka ei muuta osannutkaan kuin sen huutamisen ja hermostumisen.
Yhtenä käsityö tuntina tehtiin jotain ns. pehmolelua ja se tuotti minulle suurta tuskaa, olin ehkä muutaman kerran kysynyt jo opettajalta apua enkä vieläkään osannut kunnes menin taas kysymään.
Opettaja huusi suoraan naamani edessä, että Yritä nyt hemmetti kuunnella, ja itkuhan siinä silloin ekaluokkalaisena tuli ensimmäiseksi,
tuo opettaja hermostui pienistä asioista, kuten jos reittimellä teki paperiin vahingossa 4 reikää.
Muuten se osasi olla kiva jne.