Heinolan väkiluku väheni Väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan viime vuonna 272:lla. 31.12.2013 heinolalaisia oli 19.984 ja 31.12.2014 enää vain 19.717. Vähennystä vuoden aikana 272.
Miten väkiluvun väheneminen vaikuttaa huoltosuhteeseen? Tilastokeskuksen ennusteen mukaan taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde tulevat kasvamaan voimakkaasti (Päijät-Hämeessä) yli 65-vuotiaiden väestöosuuden kasvaessa voimakkaasti. Yli 65-vuotiaiden osuus tulee olemaan noin neljännes väestöstä vuoteen 2025. Heinolassa huoltosuhde, eli yli 65-vuotiaiden (ns. passiiviväestö) osuus asukkaista tulee kasvamaan vieläkin nopeammin, lasten ja eläkeläisten määrän ylittäessä työikäisten määrän.
Onko Heinolassa selvitetty suurta muuttovirtaa, miten se vaikuttaa huoltosuhteeseen ja miten palvelutarjontaa pitäisi suunnitella huoltosuhteen muuttuessa?
TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS
Työpaikkaomavaraisuus vaikuttaa muuttoliikkeeseen. Moni muuttaa työn perässä ja useat myös esimerkiksi huonojen kouluolojen vuoksi kuten homekoulut.
Työpaikkaomavaraisuus kuvaa Heinolassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta työlliseen työvoimaan nähden. Kaupungilla on työssä yht. 1357 viranhaltijoita ja työsopimussuhteisia, eikä lukumäärä ole vähentynyt väen vähentyessä, joten hallintomenot ovat Heinolassa suuret. Miten ovat vähentyneet muut kuin kaupungin omat työntekijämäärät? Uusia yrityksiä ei poislähteneiden tilalle ole saatu ja keskustassa liikehuoneistot tyhjenevät. Joitakin "kirpputoreja" lukuunottamatta.
Mikä on Heinolan työpaikkaomavaraisuusaste? Pitäisikö työllisyysryhmän selvittää työpaikkaomavaraisuuden muuttuminen ja miten esimerkiksi elinkeinotoimen perustaminen vaikuttaa työpaikkaomavaraisuuteen?
Onko Heinolan asukastoimikunta lopetettu ja miten muuttovirtaa käännetään Heinolaan päin, ei Heinolasta poispäin? Kuntien yhdistämisiä tullaan tekemään muun muassa työpaikkaomavaraisuuden, huoltosuhteen ja asukaslukujen perusteella? Pitäisikö Heinolan ryhtyä neuvottelemaan ajoissa kuntaliitoksesta ja varmistamaan Heinolalle sopivia ehtoja?
Salpausselän kuntajakoselvitystä tehdään Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan osalta, yhteensä noin 154.000 asukasta.
Jos em. lähikunnat yhdistävät voimansa, mikä tulee olemaan Heinolan, kuihtuvan pikkukaupungin asema?
Miten väkiluvun väheneminen vaikuttaa huoltosuhteeseen? Tilastokeskuksen ennusteen mukaan taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde tulevat kasvamaan voimakkaasti (Päijät-Hämeessä) yli 65-vuotiaiden väestöosuuden kasvaessa voimakkaasti. Yli 65-vuotiaiden osuus tulee olemaan noin neljännes väestöstä vuoteen 2025. Heinolassa huoltosuhde, eli yli 65-vuotiaiden (ns. passiiviväestö) osuus asukkaista tulee kasvamaan vieläkin nopeammin, lasten ja eläkeläisten määrän ylittäessä työikäisten määrän.
Onko Heinolassa selvitetty suurta muuttovirtaa, miten se vaikuttaa huoltosuhteeseen ja miten palvelutarjontaa pitäisi suunnitella huoltosuhteen muuttuessa?
TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS
Työpaikkaomavaraisuus vaikuttaa muuttoliikkeeseen. Moni muuttaa työn perässä ja useat myös esimerkiksi huonojen kouluolojen vuoksi kuten homekoulut.
Työpaikkaomavaraisuus kuvaa Heinolassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta työlliseen työvoimaan nähden. Kaupungilla on työssä yht. 1357 viranhaltijoita ja työsopimussuhteisia, eikä lukumäärä ole vähentynyt väen vähentyessä, joten hallintomenot ovat Heinolassa suuret. Miten ovat vähentyneet muut kuin kaupungin omat työntekijämäärät? Uusia yrityksiä ei poislähteneiden tilalle ole saatu ja keskustassa liikehuoneistot tyhjenevät. Joitakin "kirpputoreja" lukuunottamatta.
Mikä on Heinolan työpaikkaomavaraisuusaste? Pitäisikö työllisyysryhmän selvittää työpaikkaomavaraisuuden muuttuminen ja miten esimerkiksi elinkeinotoimen perustaminen vaikuttaa työpaikkaomavaraisuuteen?
Onko Heinolan asukastoimikunta lopetettu ja miten muuttovirtaa käännetään Heinolaan päin, ei Heinolasta poispäin? Kuntien yhdistämisiä tullaan tekemään muun muassa työpaikkaomavaraisuuden, huoltosuhteen ja asukaslukujen perusteella? Pitäisikö Heinolan ryhtyä neuvottelemaan ajoissa kuntaliitoksesta ja varmistamaan Heinolalle sopivia ehtoja?
Salpausselän kuntajakoselvitystä tehdään Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan osalta, yhteensä noin 154.000 asukasta.
Jos em. lähikunnat yhdistävät voimansa, mikä tulee olemaan Heinolan, kuihtuvan pikkukaupungin asema?
Vastaukset 30
Vanhimmat
niinpä. niin ikävääkin kun se on että väki vähenee, mutta nyt suurin osa näistä on muuttanut yläilmoihin. eikä muuttanut lahteen, suomen velkaisimpiin kuntiin ja .....
Heinola on eläkeläisten kaupunki on luonnollista poistumaa.
Ei negatiivinen väestönkehitys ole kuitattavissa sillä, että väki vähenee luonnollisen poistuman kautta. Ongelma on suuri vähenemisen syystä riippumatta.
Lahden korkea velkaisuus taasen selittyy pitkälti konserniyhtiöiden lainoitukseen liittyvillä seikoilla. Miten olikaan Lahden varallisuuden kanssa?
Heinolan tilanne tulee muuttumaan, mikäli investointien suma puretaan, kuten on suunniteltu. Investointien määrä ylittää poistojen määrän yli kaksinkertaisesti samalla, kun väestö vähenee, verotulot tippuvat ja sotemenot mitä ilmeisimmin nousevat.
Lahden parjaajista huolimatta seudun leskuskunta kasvaa ja kehittyy. Heinolan suunta on valitettavasti toinen.
Tämä sama päättäjä täällä räkättää tästä samasta väestökadosta. Katso vähän laajemmin. Kaikilta lähtee. Osa arkuisssa, osa omin kintuin. Miksi et tehnyt työpaikkoja kun metsäteollisuus alkoi horjua. Hallit piti menemän aivan humisten käsistä, niinhän sinä selittelyt kaup.hall.huoneessa. Eikö totta?
Ei sinua valita enää. Olet näyttösi antanut. Ja ne valitettavasti eivät riittäneet. Huono vaaliteemakin. Mutta ota tästä parempi: Nyt "pannaan asiat" kuntoon Heinolassa. Ja lapsia alkaa putkahdella. Ja samalla suljemme rajat. Sitäkö tarkoitat, kun lasket väkeä. Näinhän se voisi mennä.
En ole päättäjä :) Kristallipallosi näytti vähän väärin.
Väestökadosta muuten "räkättää" aika moni, sillä se on tosiasia.
Te pikkusieluiset päättäjät vaan ette kestä kuunnella tosiasioita
vaan syytätte väestökadosta kuolevia kaupunkilaisianne :)
Voisiko kuitenkin syytä löytyä ihan peiliin katsomalla?
Eiks se Ole hyvä, että kaupungista lähtee pois ns toimettomia.
Tampereeltakin on löytynyt uusi koti monelle heinolalaiselle. Oletko sitä mieltä, että Heinolan kuolleisuus selittää suuren poismuuttoluvun? Joko Heinolassa asuu pelkästään eläkeikäisiä, ja Heinolaan ei SYNNY eli SYNNYTETÄ tulevia uusia asukkaita, tulevia veronmaksajia, joille homekoulutkin pitäisi kunnostaa? Lapsiperheet lienevät yksi muuttajaryhmä työttömien lisksi, keitä muut? Rinnevaaralaisiako?
Paikallislehti Itä-Häme "räkytti" Heinolan väestökadosta 14. tammikuuta todeten "Lukumääräisesti JYRKIN ALAMÄKI oli Heinolassa, joka menetti vuodessa yli 270 asukasta. Vuoden lopussa heinolalaisia oli 19.712".
Tosiasiat "räkyttävät", kun ne halutaan piilottaa ja salata. Eikö kannattaisi tutkia, mistä väestökato johtuu ja ketkä muuttavat?
Toimettomia vai virattomiako tarkoitat? Kun kuntia yhdistetään, hallintoon jää sekä toimettomia että virattomia. Kesäteatterin kuitittoman laatikkokassan huomasi tarkkasilmäinen heinolalainen ja ehkäpä ensi kesänä kaupunginteatterissakin noudatetaan kuittilakia.
Ihmekös tuo väestökato on kun päättäjät kehottavat muuttamaan pois. S24 heinolapalstalla on paljon suoria viestejä kuten muuttakaa muualle valittajat ja rinnevaaralaiset hampparit nostakaa kytkintä ja nämä viestit antavat ymmärtää kirjoittajien olevan suoraan politiikan huipulta.
Heinolan politiikan huipulta :D
Siinäpä vasta kovan tason poliitikkoja.
Heinolan politikan huippu on juuri sellaista kuin mnhgshkösk kirjoittaa.
Onko siinä lehdessä koskaan räkytetty suuresta työttömyydestä joka juuri nyt on se ISOIN asia täällä?
Heinola on ihmeelnen kaupunki. Kaupungin halituksessa istuu liian iäkästä hyvin voivaa porukaa jotka eivät ole kiinostunut kuin oman aseman pönkittämisestä viimeiseen asti. Erittäin negatiivinen asenne pien yritäjiin. Heinolan päättäjät syylisiä tyhjien liikehuoneistojen määrään. Päättjät ovat kannataneet suur yrityksiä jotka ovat rakentaneet suuria kauppakeskuksia Heinolan ympärille. Tulos näkyy katukuvassa ja yritäjyyden vähäisyydessä. Hyvin voivia eläkeläisiä varmaan yli puolet asukkaista. Kannataisko tehdä Henolasta Suomen ensimäinen suurkaupunki eläkeläisiä varten . Tehkää bisnes blaani asiasta ja miettikää minkälaisia palveluita voisitte tarjota eläkeläisille. Aloittakaa avaamalla kulkuyhteys rautatiellä. Helsingistä ainakin tulisi suuria määriä eläkeläisiä. Kulkuyhteydet pitäisi olla kunossa.
"Ei muuta kuin menoks" on oikeassa siinä, että iäkästä väkeä Heinolan päättäjistä löytyy, kuten kh:n puheenjohtajakin. Valtuustoon valittiin nuori kokoomuslainen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja edesmenneen puheenjohtajan tilalle, mutta Heinolassa kaupunginhallituksella on ollut merkittävämpi (pitäisikö sanoa MERKILLINEN valta) sen perustaessa ohjausryhmiä, valitessa johtajia ja JOHTAJIEN valintaryhmiä. Esimerkiksi elinkeinojohtaja valittiin yksikön johtajajaksi, ei tulosryhmän tai elinkeinotoimen johtajaksi, joten valinnan teki kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus on ollut myös "kukkona tunkiolla" kun kaupungin omistamien arvokkaiden rantapalstojen (65 upeaa rantapalstaa) vuokrasopimukset ovat umpeutuneet ja rannat pitäisi kaavoittaa kaupungin maankäyttöpotentiaalia hyödyntäen kaupungin kannalta ja kaikkien asukkaiden edun mukaisesti sekä oikeudenmukaisesti. Tontit olivat 30 vuotta vuokrattuina nimellistä vuokraa vastaan.
Heinolan väkiluku tulee muuttumaan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan siten, että passiiviväestön määrä ylittää aktiiviväestön. Huoltosuhde muuttuu siis negatiiviseksi. Rikkaita eläkeläisiä entisestä teollisuustyöläisten kaupungissa Heinolassa ei ole riittävästi, jotta kaupungin tulevaisuutta voisi rakentaa eläkeläisten varaan. Kansaneläkeläiset eivät veroja pienistä eläkkeistään tarvitse maksaa, mutta tarvitsevat sote-palveluja enenevässä määrin iän karttuessa. Helsingistä on turha odotella Heinolaan rikkaita eläkeläisiä. Rikkaat ostavat yksityiset palvelut Helsingistä palvelutaloista meren rannalta, joissa on kalliit yksityislääkäripalvelut hoitoineen. Rikkaat eläkeläiset edellyttävät kulttuuripalveluja, teatteriesityksiä näyttelyitä, museoita, oopperaa, ulkomaan matkoja (lentokenttä lähellä) ja Stockmannin herkkuja. Eläkkeellä on aikaa harrastaa kulttuuririentoja ja ulkomaanmatkoja, jos rahaa riittää ja kunto sallii.
Heinolassa Attendon palvelutalossa on runsaasti asukaspaikkoja tyhjänä samoin kuin Valolinnassa, jossa asukkaiden kertoman mukaan esim. lämmityksestä säästetään. On naurettavaa suunnitella keskikokoisen kaupungin tulevaisuutta eläkeläisten varaan. Rikkaat eläkeläisetkö muuttaisivat Heinolaan ja palvelutaloihin palelemaan ja nälkää näkemään ja hoitajapulassa, kun esim. ulkoilutusta ei ole.
Valitettavasti Heinola on kehittynyt suunnittelemattakin eläkeläiskaupungiksi suurtyöttömyyden vuoksi. Niinpä väkiluku väheni viime vuonna 272 hengellä ja sote-menot kasvavat passiivisen työmarkkinatuen vuoksi, kun Heinola joutuu palauttamaan Kelalle noin 1,5 miljoonaa euroa sakkoja.
Jos Heinolan saama valtion vuosittainen tuki vähenee 400 euroa/asukas, eli noin 7,5 miljoonaa euroa, sen on Heinolan itsenäisyyden loppu. Heinola ei kykenisi enää huolehtimaan lakisääteisistä sote-palveluista eikä Heinolan korkeaa veroprosenttia voitaisi nostaa 3-4 prosentilla, silloin kaikki kynnelle kykenevät muuttaisivat Heinolasta. Viiden viime vuoden aikana muuttajia onkin ollut jo 664.
Jotta VR avaisi henkilöliikenteelle junaradan Heinolasta Lahteen, pitäisi löytyä myös matkustajia, jotta se kannattaisi. Heinolan pitäisi saada uusia asukkaita ja uusia yrityksiä eli matkustajaliikennettä, jotta rata kannattaisi. Väki Heinolassa väheni viime vuonna 272:lla, joten eipä edellytykset henkilöstöliikenteen kasvuun ole kasvaneet. Eläkeläisiä varten ei rataosuuksia rakenneta kuihtuvasta kaupungista.
Tää on just sitä ei ja ei .Puhutaan nyt eläkeläisistä joille jää kätee 3000 e eikö se silloin ole jo hyvin toimeentuleva eläkeläinen. Helsingissä asu aitoja Helsinkiläisiä alle 30% loput ovat muuttaneet esim Hämeestä-Heinolasta-Mikkelistä sekä savosta joka on laaja alue. Kyllähän nämä ihmiset jotka ovat lapsuutensa siellä viettäneet tulisivat mieluusti viettämään pidempiä aikoja juuri Heinolassa. Heinola on totisesti kuralla ja sitä se tulee olemaan jatkossa vielä enemmän. Ei niitä bisnes asioita hoideta virkanimikkeillä. Heinola on kaunis kaupunki mutta tsiasiassa siellä on vuosia hallinut Mafia joka ei välitä kuin omista eduistaan. Mitä tulee rautatieliikenteeseen se edes auttaisi myös yritys elämää. Markkinointi markkinointi ja millä todelisilla asioilla se tehdään tai edessä on HEIDOLA . Yrittäjän näkemys on tämä
Täällä nyt ainakaan ei asu tänne syntyneitä, suurin osa muualta muuttaneita monet jo silloin kun kaupunki on ollut kunnossa. Tällaisten vesien varrelle luulisi syntyvän kunnon matkailua bisneksenä mutta sitäkään juntit ei ymmärrä.
Hämeessä ollaan tosi hitaita, ei osata oivaltaa, saamattomuus lyö leimansa jokaiseen tekemiseen.
Teollistumisen myötä alkoi valtava maaltamuutto kaupunkien tehtaisiin, kun tarvittiin työvoimaa. Samaan aikaan maaseudulla peltoja paketoitiin ja maataloustuet annettiin pinta-alojen ja tuotantomäärien mukaan, joten pakettitiloilta lähdettiin kaupunkeihin, jonne rakennettiin betonilähiöitä. Nuoret läksivät yliopisto- ja kokeakoulukaupunkeihin opiskelemaan, kuten nykyäänkin ja jäävät usein opiskelupaikkakunnille ammattitaitoisina yritysten palvelukseen.
Seuraava suuri "maaltamuutto" tapahtuu eduskuntavaalien jälkeen, kun Suomeen luodaan satakunta työpaikkakeskittymää suuriin kasvukeskuksiin, jos suunnitelmat toteutuvat. Sote-alueet on jo suunniteltu ja samantyyppinen aluerajaus tullee koskemaan myös hallintoalueita. Niitä kuntia, jotka eivät vapaaehtoiseti luovu itsenäisyydestä ja yhdisty, rangaistaan valtiontukien vähentämisellä. Porkkanoita taas saavat yhistymishalukkaat. Työpaikkaomavaraisuus, kunnan huoltosuhde ja jonkun suuren työpaikkakeskittymän läheisyys ja liikenneyhteydet lienevät kriteereinä, kun kuntia tullaan yhdistämään.
Heinolan päättäjät ovat perustaneet työryhmiä, ohjausryhmiä, toimikunta, valinneet johtajia ja päälliköitä elinkeinoasioita hoitamaan. Huonolla menestyksellä. Rantapalstojen hyödyntäminen kaavoittamalla matkailuelinkeinon ja Heinolan kehittymisen kannalta on ollut onnetonta. Rantatonteista on maksettu nimellistä vuokraa eivätkä tonttien vuokraajat halua luopua annetusta edusta.
Nyt kaavoitetaan uusia omakotitalotontteja, vaikka omakotitaloja on myynnissä yli 50 alueilla, jossa kunnallistekniikka on jo valmiina. Kesäteatteri tai jääfestivaali tai muutkaan kaupungin tukemat "pippalot" eivät tänne pysyviä työpaikkoja tuo, veronmaksajien rahoja kylläkin vievät.
Suomi on tuhansien järvien maa ja myös merenrantakaupungit saaristoineen ovat upeat, joten turha on Heinolasa brassailla kauniilla luonnolla. Kaunista luontoa vain hyödynnetään muualla Heinolaa paremmin. Heinolan kaunis keskusta on kohta liikkeistä autioitunut, kun eläkeläisillä ja työttömillä on heikko ostovoima. Palvelutalojen tuhannet asukkaat eivät myöskään shoppaile. Turhaa on suunnitella torin alle parkkiluolastoa, kun S-marketin parkkihalli on useinmiten tyhjillään eikä K-kaupan parkkitasanteelta montaakaan autoa löydy, vaikka hissillä pääsee parkkipaikalta suoraan sekä K-kauppaan että S-marketiin. Entisen yrittäjän näkemys on tämä.
Huollossa tai suhteissa jotakin hämminkiä, ota heti yhteys huoltofirmaan. En ala nimiä lutettelee, mutta keltaislta sivuilta löytyy. Pivin pimein.
Hyö huoltaa siutkin.
Tuo parkkihallin tyhjyys ei ole mikään indikaattori. Moni muukin paikka on tyhjänä!
Heinolassa kaikki on keskimäärin hyvin. Älä kuse (kyykistä) omaan telttaan. En paremminkaan sano!
No se tuskin on yhtään lohduttavampaa, että parkkihallin lisäksi myös muut paikat ovat tyhjinä :) Toki se on totuus.
Mikä Heinolassa on keskimäärin hyvin ja miten määrittelet tuon keskimääräisen, kun esimerkiksi työttömyysluvut eivät ole lähelläkään valtakunnallista keskiarvoa. Höpöhöpö -juttuja voi ladella, mutta pitäisi kyetä ne perustelemaankin. Muuten voi syntyä kuva, että olet KESKIMÄÄRÄISTÄ tyhmempi ihminen =D
Omaan telttaan kusevat ennen kaikkea ne päättäjät, jotka vuodesta toiseen änkeävät itsensä luottamustehtäviin, joiden hoitamiseen heidän kompetenssinsa ei riitä.
Nytkään ei saatu vaihdettua riittävästi hallituksen jäseniä vaan sinne oli jälleen kerran päästävä olemaan saamatta mitään aikaiseksi.
Oikeat ihmiset valittiin hallitukseen. Ovat näyttäneet taitonsa ja kykynsä ja ovat muuutoinkin sopivia vaativaan tehtävään.
Kaikki tapahtui demokraattisesti. Ei niitä valintoja tehdä tällä palstalla! Vieläkään.
Valinnat ovat myös kaupunkilaisten mieleen ja henkilöt menestyneet vaaleissa hyvin. Seuraavalla kerralla vielä paremmin.
Tämän ikädiskriminoinnin on loputtava Heinolassa.
Ihmisiä ei saa syrjiä: Mm.: .....Iän, perheen, sukupuolen, terveydentilan takia...(kopio netistä).
Sinähän kirjoitat kummallisesti. Sinun pitää oppia kirjoittamaan niin, että sinun mielestäsi asia on näin. Ajatteluasi et voi esittää yleisenä faktana. Minun mielestäni taas asiat ovat aivan päinvastoin.
Vain ikädiskriminoinnista olen samaa mieltä netin kanssa kuten sinäkin.
Sinä saat olla mitä mieltä tahdot. Se ei vaikuta mihinkään!
Kuten kirjoitettiin: "Kaikki tapahtui demokraattisesti. Ei niitä valintoja tehdä tällä palstalla! Vieläkään".
Ei "netti" ole mitään mieltä ikädiskriminoinnista. Mutta minä olen, ettei sellainen peli vetele edes Heinolassa.
Joten kenenkään iästä on turha jauhaa. On ala-arvoista.
Maailma muuttuu, eskoseni... on sanonta, joka pitäisi huomioida myös kuntien hallinnoissa ja äänestäjien kmuistaa vaalissa. Ilman ikärasismia tai -diskriminointia. Heinolassa on kunnan hallintoa johdettu viimeiset 25 vuotta samaan tapaan. Mistä johtuu ja mitä siitä on seurannut. Kaupunginjohtaja Komonen totesi 2011 raportissaan "Elinkeinoelämän terävöittäminen" näin tapahtuneen. On perustettu toimikunta, työryhmiä, valittu elinkeinoasimies, elineinojohtaja, yritetty kuntayhteistyötä jne. Nyt tällä vaalikaudella yritetään samoja iänikäisiä keinoja. Lopetettiin vuoden vanha elikeinotoimikunta ja tilalle perustetaan työllisyystyöryhmä ja ohjauryhmät hankkeisiin. Valitaan taas elinkeinojohtaja elinkeinopäällikön lisäksi. Johtajaksi valitaan heinolalainen, joka toimi aiemmin kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja olisi voinut jo valtuutettuna ja kaupungnhallituksessa toimia elinkeinojen edistämisessä.
HENKILÖSTÖN (1357 viran- ja toimenhaltijaa) huolenaiheet ja hyvinvointi ovat olleet etusijalla. Koneisto on rasvattu, mutta rasvauksen tulokset eivät näy parempina palveluina tai tuloksina. Suurtyöttömyys pahenee ja väki vähenee, lukuunottamatta kaupungin työntekijöitä, joiden määrä on sama.
Tekisivätkö nuoret nykyajan koulutuksen saaneet päättäjät samoin. Vainko keskustelisivat, koordinoisivat, pohtisivat ja puuhastelisivat, kun Heinolan muuttovirta on järkyttävän suuri, 272 lähtenyttä viime vuonna ja kun työttömyysaste huitelee jo lähes 20 prosentissa? Tuskinpa. "Ei yksi lintu kesää tee", sanotaan eikä yksi nuori, nuorin valtuuston puheenjohtajanakaan, jos valtuustolla ei ole rohkeutta uudistaa ja uudistua. Kaupunginjohtajien kaltoinkohtelu tai ohijohtaminen ei ole uudistumista, se on Heinolan vanha, välttää muutoksia.
Heinolassa oli menneenä aikana teollisuutta ja niissä työntekijöitä, niin verotuloja riitti palveluihin ja liikeyritykset pysyivät pystyssä. Tuolloin ehkä asioiden POHTIMINEN ja KOORDINOINTI riittivät. Heinolan väkiluku kasvoi tasaseen tahtiin. Vanhat hyvät olivat ja menivät. Menneeseen ei ole palaamista. Olisi opittava uudenlaista päätöksentekokulttuuria ja uudenlaista yrittämistä ymmärtämään. Uusista yrityksistä kilpailee Suomessa yli 300 kuntaa, ja Heinola ei ole kuulunut niihin, jotka uusia yrityksiä ovat saaneet poislähteneiden tilalle.
Menneen ajan johtamiskulttuuri (sulle-mulle-sukulaisille-nuolijoille) ei kaupungin johtamisessa riitä. Tarvitaan luovuutta, nykyaikaista koulutusta, nopeaa päätöksentekoa ja rohkeutta mutta ennenkaikkea ammattitaitoa ja UUDENLAISTA näkemystä. Loppututkinnoista, useistakin eri tutkinnoista, ei ole haittaa. Tutkinnot ja opinnot ovat VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ. Usean eri alan opinnot ovat nykypäivää ja auttavat omaksumaan ja näkemään KONAISUUKSIA.
Heinolassa ei ole tehty LUOVIA ratkaisuja väestökadon tai suurtyöttömyyden estämiseksi ja kaupungin kehittämiseksi. On puuhasteltu kesäteatteria, jääfestivaalia ja hiekkaveistoksia, jotta turisteja saataisiin "nähtävyyksiä" katsomaan ja kesällä teatteriin. On erotettu kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus epäluottamuksesta, kun kaupungin tulevaisuus on niin HUOLESTUTTANUT. "Huolestumisen" tulokset näkyvät paitsi Heinolan huonossa imagossa myös väkikatona ja korkeana työttömyytenä. Näiden seikkojen pitäisi päättäjiä huolestutta: väestökato, suurtyöttömyys, Heinolan imago ja heinolalaisten kahtiajako.
Kuntalakia uusittaessa, pitäisi jokaisen eläkeiän ylittäneen ehdokkaan esittää lääkärintodistus, että ei ole muisti- tai muita sairauksia. Myös äänestäjien tulisi olla "tolkuissaan", vaaliavustajat eivät saisi ohjata numeronkirjoittamista. Jokaisen äänestäjän pitäisi itse muistaa ja osata numero kirjoittaa. Entistä ongelmallisemmaksi tulee ikäihmisten äänestäminen, kun äänestystapahtuma tulevaisuudessa siirretään nettiin.
Henkilökohtaisesti, poliitikasta kiinnostuneena ja poliittisesti tietoisessa perheessä kasvaneenakin, en asettuisi eläkeiässä ehdokkaaksi. Nuorille on tehtävä tilaa muuttuneessa ja yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa. Vanhojen "viisautta" voidaan käyttää viisaasti hyväksi, ikäihmiset voivat osallistua monin eri tavoin haalimatta kuitenkaan kaikkea mahdollista päätöksentekovaltaa itselleen junttaamalla vanhaan malliin ja toimimalla sitten päätöksentekijänä samaan vanhaan malliin.
Huoltosuhdeyhtiöön äkkiä yhteys. Puomit tielle. Harmi, että tämä "poliittisesti tietoinen" henkilö ei nyt saa apua, vaan joutuu kirjailemaan näitä pitkiä listojaan.
Mutta hänen "lääkkeillään" ei Heinolassa ole tarvetta. Menköön parantamaan maailmaa, jonnekin neitseellisempään paikkaan, jossa voisi tehdä ulos tulonsa. Pitääkö sanoa uudelleen? Eläkeikä ei ole este poliittiselle toiminnalle.
Ps. En lue näitä pitkiä sepustuksia, koska päälle jo paistaa kauna ja kiukku. Hallitus on valittu ja päätös pitää.
Käy ja katsele eduskuntamme edustajat heistä on monet eläkeikäisiä. Ei ikä ole este hoitaa asioita, esteeksi voi tulla kuinka asioita hoidetaan.
Harmi, että et jaksa lukea. Vielä suurempi harmi on se, että kommentoit epäasiallisesti ja perustelematta muiden mielipidekirjoituksia. Vieläpä ymmärtämättä tai jaksamatta lukea. Herjaaminen ja panettelu eivät auta omaa kehittymistäsi eikä kotikaupunkisi kehittämistä. Päinvastoin. Kerropa vielä, ymmärrätkö asiakokonnaisuuksia, käsitteellistä informaatiota, tutkimuksia, taloutta, kirjanpitoa... entä miten pitkiä tekstejä jaksat lukea. Oletko ollut yhteydessä "huoltosuhdeyhtiöön" entä mitä mainitsemasi "huoltosuhdeyhtiö" mahtanee tarkoittaa.
Ymmärrätkö mitä tarkoittaa huoltosuhde? Onko Heinolassa tällä hetkellä positiivinen vai negatiivinen huoltosuhde ja minkä vuoksi huoltosuhde voi kääntyä negatiiviseksi ja mitä se merkitsisi?
Heinolaan perustettiin asukastoimikunta, toimiko valmistelijana hallinto- ja kehitysjohtaja? Miksi asukastoimikunta lopetettiin juuri kun sitä olisi tarvittu tutkimaan suurta väestökatoa. Miksi Heinolan väkiluku vähenee nopeasti, viime vuonna 272:lla ja viiden viime vuoden aikana 664:lla. Onko suurtyöttömyys ainoa syy, vai löytyykö syitä kenties huonosta hallinnosta, kaupunginjohtajien kaltoinkohtelusta, homekouluista jne? Mitkä ovat olleet suurimmat muuttajaryhmät ja minne heinolalaiset muuttavat? Tutkiko asukastoimikunta syitä ja pohtiko seurauksia?
Ala vääntää yön himmeinä tunteina mukuloita, niin johan alkaa väestö lisääntyä.
Kun ampuu ``räjähtävillä`` väki lisääntyy kapaloissa tuplaten.