Miksi?
Olen yleisesti ihmisten tuttujen tai vieraiden, naisten tai miesten, seurassa normaali. Puheliaskin. Esitän mielipiteeni asiaan kuin asiaan selkeästi. Minulla on tapana heittää väliin sarkastisia kommentteja, tai kääntää toiset asiat humoristisiksi ja löydän asioista kaksoismerkityksiä.
Minulla on kavereita, läheisiä ja etäisempiä. Pidän seurasta, vaikka tykkään olla myös yksin.
Mutta sinä mies, olet saanut minut täysin sekaisin. Oikeasti. Kahden kesken minun on helpompi olla kanssasi, vaikka olen vähän vältellyt viime aikoina tunkeilevia kysymyksiä, koska en halua ahdistella.. Haluaisin vain enemmän noita mahdolisuuksia, jotta voisin luontevammin jutella myös henkilökohtaisemmista asioista.
Porukassa menen jostain syystä täysin lukkoon. Äänihuuleni halvaantuvat. Pää on tyhjä. Kun vihdoin keksin jotain sanottavaa, avaan suuni ja alan inistä. Järkytyn ininääni niin, että ajatukseni katkeavat ja yhtäkkiä en saa taas sanaa suustani. Ja huomaan tehneeni itsestäni seurassa jälleen täysin idiootin sinun edessäsi.
Kaikki tämä, koska en tiedä mitä ajattelet minusta. Haluaisin tietää, pidätkö minusta vai olenko aivan yhdentekevä? Tuskin kuitenkaan inhoat tai vihaat minua? Jos pidät niin millä tavalla?
Kaikesta tapahtuneesta huolimatta et lähde mielestäni kulumallakaan. Miten ihanaa olisikaan katsoa taas silmiisi...olla taas lähelläsi...
Olen yleisesti ihmisten tuttujen tai vieraiden, naisten tai miesten, seurassa normaali. Puheliaskin. Esitän mielipiteeni asiaan kuin asiaan selkeästi. Minulla on tapana heittää väliin sarkastisia kommentteja, tai kääntää toiset asiat humoristisiksi ja löydän asioista kaksoismerkityksiä.
Minulla on kavereita, läheisiä ja etäisempiä. Pidän seurasta, vaikka tykkään olla myös yksin.
Mutta sinä mies, olet saanut minut täysin sekaisin. Oikeasti. Kahden kesken minun on helpompi olla kanssasi, vaikka olen vähän vältellyt viime aikoina tunkeilevia kysymyksiä, koska en halua ahdistella.. Haluaisin vain enemmän noita mahdolisuuksia, jotta voisin luontevammin jutella myös henkilökohtaisemmista asioista.
Porukassa menen jostain syystä täysin lukkoon. Äänihuuleni halvaantuvat. Pää on tyhjä. Kun vihdoin keksin jotain sanottavaa, avaan suuni ja alan inistä. Järkytyn ininääni niin, että ajatukseni katkeavat ja yhtäkkiä en saa taas sanaa suustani. Ja huomaan tehneeni itsestäni seurassa jälleen täysin idiootin sinun edessäsi.
Kaikki tämä, koska en tiedä mitä ajattelet minusta. Haluaisin tietää, pidätkö minusta vai olenko aivan yhdentekevä? Tuskin kuitenkaan inhoat tai vihaat minua? Jos pidät niin millä tavalla?
Kaikesta tapahtuneesta huolimatta et lähde mielestäni kulumallakaan. Miten ihanaa olisikaan katsoa taas silmiisi...olla taas lähelläsi...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se on kumminkin ihan reipas ja rento kaveri.
Niin on, tiedän sen. Paineita vain kasaa epävarmuus hänen ajatuksistaan. Jos vain ne saisin lukea. Yleensä en välitä siitä, mitä muut minusta ajattelevat, mutta hänen ajatuksensa minusta ovat minulle kultaakin kalliimpia..
tiedät kyllä ajatukseni..i want you..i need you..and i ...
Oi hyvänen aika! Tää. On kuin minun kirjoittama eräälle J-miehelle. Aina äänihuulia myöten.
Haluaisin kertoa paljon, paljon enemmän.
Epävarmuus ja epätietoisuus aiheuttaa tuollaisia tuntemuksia ainakin itselleni. Tuollaista ei helposti satu ihmisten kanssa, jotka eivät kosketa millään tavalla.
Tuntuu vähän samalle. Olen vältellyt syystä. Teidät syyn, mutta kyllä minua voi lähestyä silti. Asioiden pitäisi pysyä salassa jotta mitään voi tapahtua.
Tunteita on mukana ja paljon, kyllä.
Välillä pysähdyn miettimään, miksi pidän sinusta niin paljon?Miksi olet lakkamatta mielessäni?
Aiemmin olen joutunut miettimään miksi olen ehkä ollut vähän ihastunut johonkin tiettyyn, pohtien hyviä ja huonoja puolia ja niiden tasapainoa. Nyt olen yrittänyt samaa..mutta sinusta en pysty erittelemään...olet vain niin sopiva.
En pidä sinusta, koska meillä on samat mielenkiinnon kohteet tai koska olet mielestäni niin ihastuttavan näköinen.. Ei. Pidän sinusta, koska olet sinä, hyvine ja huonoine puolinesi, olet sinä. Ulkonäkösi ja eleidesi kanssa, olet sinä. Ja kaikkine puolinesi niin sopiva. Minulle sopiva. Toista kaltaistasi sopivaa en ole tavannut. Aiemmin on joutunut aina miettimään,tekemään kompromisseja. Nyt minun ei tarvitsisi tehdä kompromisseja.
Olet kaikkien ilmeidesi, eleittesi, toimintatapojesi, luonteesi, ulkonäkösi, puheittesi ym. kanssa minun sinä.
Vain yhtä joudun miettimään: Mitä sinä ajattelet minusta?
Niin lähellä ja silti niin kaukana.