Joskus 2013 keväällä tutustuin hauskalla tavalla uuteen poikaan. Olin kaverin kanssa puistossa ja meille kävi semmoinen hauska juttu. Ja siellä oli yksi poika yhdestä poikaporukasta. Poikaporukka oli niiin iso etten edes ehtinyt nähdä kaikkia. Mutta kuitenkin huomasin yhden niistä, joka hymyili minulle. Hän näytti niin komealta ja ihanalta... Ainakin sen hymy! Ja taisin olla todellakin kiinnostunut kyseisestä pojasta. No mutta kuitenkin tämä poika ei tullut juttelemaan minulle. Me vaan katottiin toisiamme ja hymyiltiin, ja se oli tosi söpöä. Lähdin kaverini kanssa meille pois sieltä. Me mentiin koneelle, ja etittiin se söpö poika facesta. Kun löysimme hänet sieltä, niin hän olikin varattu. Ihmettelin että miksi hän sitten hymyili mulle, koska se ainakin tuntui jotenkin "flirttailu katseelta". No, kaverini lähti pois ja menin takaisin koneelle ja tää poika alkoi tökätä mua facessa, ei jutellu eikä pyytäny kaveriks vaa tökkäiltiin kokoajan. Kuitenkin hän pyysi minut kaverikseen facessa ja me juteltiin. Kerran hän pyysi mut ulos, ja pelkäsin mennä sinne koska en tiennyt mitä tehdä... Mä pelästyin ja sanoin etten voi. Seuraava kerta oli samanlainen, pelästyin. Mutta kuitenkin vielä juteltiin. Sitten ekana kesäpäivänä lähdin Kanarian saarille. Siellä mietin, että kun pääsen takaisin niin otan kunnolla rohkeutta ja pyytäisin häntä jonnekkin! Sitten kun mä tulen sieltä, niin hänellä on joku uusi tyttöystävä. Olin niiin surullinen, mä tykkäsin siitä niin paljon! Sitten mä tietty miettimättä mitään lisäsin tän jätkän estolistalle ja itkin koko kesän kotona. Sen jälkeen aloin miettiä tätä poikaa kokoajan. Siis siitähän on jo kohta 2 vuotta, ja mä kuitenkin mietin häntä. Kyllä se lisäs mut viel jossai vaihees kaveriks mut ei enää juteltu, sil oli vielki se tyttis. Jossai vaihees ne eros. Nyt jätkä on sinkku. Mutta asia menee näin:
Mä mietin häntä joka päivä. Poika teki selväksi ettei tykkää musta. Ja mä taidan tykätä. Mutta siinä se ongelma onkin etten tiedä mitä mä tunnen? Siis mä en oo pystynyt rakentamaan uutta parisuhdetta, koska tietty mä mietin juuri sitä poikaa kokoajan. Mä en vaan pysty olla unohtamatta sitä. Mä tekisin oikeasti kaikkeni että saisin hänet takaisin. Mä oikeesti olin niin tyhmä,tein virheitä, mä teen virheitä. Musta tuntuu että mä oikeasti haluun viettää koko elämäni hänen kanssaan... Aikuisena vaikka matkustaa maailman ympäri ja kokea kaikkea uutta ja ihanaa. TOISALTAAN kun se ei ole edes mahdollista, niin haluun jatkaa eteenpäin. Päästä lukioon opiskelemaan. Muuttamaan toiseen kaupunkiin. Mutta en tiedä oikeasti mitä mä haluan, mä oon sekasin. En tiedä edes tunteistani tätä poikaa kohtaan...
Tiedän että tein tosi tyhmästi kun torjuin hänet, mutta auttakaa...
Mä mietin häntä joka päivä. Poika teki selväksi ettei tykkää musta. Ja mä taidan tykätä. Mutta siinä se ongelma onkin etten tiedä mitä mä tunnen? Siis mä en oo pystynyt rakentamaan uutta parisuhdetta, koska tietty mä mietin juuri sitä poikaa kokoajan. Mä en vaan pysty olla unohtamatta sitä. Mä tekisin oikeasti kaikkeni että saisin hänet takaisin. Mä oikeesti olin niin tyhmä,tein virheitä, mä teen virheitä. Musta tuntuu että mä oikeasti haluun viettää koko elämäni hänen kanssaan... Aikuisena vaikka matkustaa maailman ympäri ja kokea kaikkea uutta ja ihanaa. TOISALTAAN kun se ei ole edes mahdollista, niin haluun jatkaa eteenpäin. Päästä lukioon opiskelemaan. Muuttamaan toiseen kaupunkiin. Mutta en tiedä oikeasti mitä mä haluan, mä oon sekasin. En tiedä edes tunteistani tätä poikaa kohtaan...
Tiedän että tein tosi tyhmästi kun torjuin hänet, mutta auttakaa...
Vastaukset 1
Vanhimmat
No yritä nyt saada ne treffit uudestaan järkättyä. Ja poika ei tuon tekstin mukaan tehnyt selväksi että ei tykkäis päin vastoin. Ei vissiin vaan viittinyt turhaan jäädä sua odottamaan kun et lähtenykkään treffeille tai luuli ettet sinä ollutkaan kiinnostunut. Nyt ois sun tehtävä alote jotta poika ymmärtää että oletkin ollut tykästynyt hänee.