Pieni tyttö katselee tonttulakki päässään ikkunasta ulos Fredrikinkadulle.
Tytön vielä pyöreät lapsenkasvot ihmettelevät kadun vähenevää vilinää ja piirtyvät omakuvaksi hänelle itselleen hänen lapsuudestaan. Hänen silmänsä ovat suuret ja kirkkaat, kunnes niihin ilmestyy odotuksen loppu ja outo huoli.
"Äiti! Miksi Nabu-tonttu ei tule meille. Miksi Nabu-tonttu menee Sörkkaan ja Kallioon, mutta ei tule meille."
Pienen lapsen äiti puuhailee kannettavan mikronsa kanssa keittiössä ja nostaa katseensa tyttäreensä, ylitse kimaltavien lasien.
Hän näkee edessään tulevaisuutensa ja oman menneisyytensä samaan aikaan.
Ihmettelee vaiti näyn kauneutta rauha sydämessään. Niin hänen tyttärensä, kuin ikkunasta heijastuva kuvajainenkin, ovat kaikki mitä hänellä on arvokasta tässä maailmassa. Mitään muuta ei enää ole. Nainen sulkee tietokoneensa ja menee tyttärensä vierelle katselemaan ulos kadun vähenevään vilinään.
"Ehkä rakas lapsi tonttukin voi joskus eksyä. Puhua sellaisia asioita joista muille tulee paha mieli ja silmänurkkiin kyynel. Ehkä tontuissakin on joskus mukana sellaisia tonttuja jotka mielellään ottavat pois toisilta antamisen ilon."
"Miksi äiti Nabu-tonttu ei pidä minusta."
"koska sinä olet minun lapseni. Eikä se ole koskaan sinun syysi, se on aina minun syyni."
- maailmanrakentaja -
'
Tytön vielä pyöreät lapsenkasvot ihmettelevät kadun vähenevää vilinää ja piirtyvät omakuvaksi hänelle itselleen hänen lapsuudestaan. Hänen silmänsä ovat suuret ja kirkkaat, kunnes niihin ilmestyy odotuksen loppu ja outo huoli.
"Äiti! Miksi Nabu-tonttu ei tule meille. Miksi Nabu-tonttu menee Sörkkaan ja Kallioon, mutta ei tule meille."
Pienen lapsen äiti puuhailee kannettavan mikronsa kanssa keittiössä ja nostaa katseensa tyttäreensä, ylitse kimaltavien lasien.
Hän näkee edessään tulevaisuutensa ja oman menneisyytensä samaan aikaan.
Ihmettelee vaiti näyn kauneutta rauha sydämessään. Niin hänen tyttärensä, kuin ikkunasta heijastuva kuvajainenkin, ovat kaikki mitä hänellä on arvokasta tässä maailmassa. Mitään muuta ei enää ole. Nainen sulkee tietokoneensa ja menee tyttärensä vierelle katselemaan ulos kadun vähenevään vilinään.
"Ehkä rakas lapsi tonttukin voi joskus eksyä. Puhua sellaisia asioita joista muille tulee paha mieli ja silmänurkkiin kyynel. Ehkä tontuissakin on joskus mukana sellaisia tonttuja jotka mielellään ottavat pois toisilta antamisen ilon."
"Miksi äiti Nabu-tonttu ei pidä minusta."
"koska sinä olet minun lapseni. Eikä se ole koskaan sinun syysi, se on aina minun syyni."
- maailmanrakentaja -
'
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tässä oli jotakin viattoman kaunista.
Muuta minä en sitten oikein osaa sanoakaan.
( Viitannee tuohon toiseen tekstiin tuossa alla? )