Näköasiaa.

tarkoittaa sitä ettei näe kauas esi.tv:n tekstityksiä hyvin.miinuslasit tarvitaan silloin.

Normaalinäköisyys: lepotilassa silmä tarkentaa äärettömän kauas. Lähelle katsoessa on silmän mukautettava mykiön muotoa siten, että silmä tarkentaa (eli akkomodoi) katseluetäisyydelle. Tällöin sädekehän lihas supistuu ja mykiötä kannattavat säikeet "löystyvät" ja mykiön kaarevuus lisääntyy (mykiön elastisuuden vuoksi, mykiö muoto lähenee palloa, jolloin taittovoima lisääntyy). Vanhetessa mykiön elastisuus vähenee, jolloin silmä ei voi enää tarkentaa niin hyvin lähelle ja 45-50 ikävuoden tienoilla (ja sen jälkeen) tulevat lukulasit tarpeellisiksi.

Likinäköisyys: silmän taittovoima on "liian suuri", eli lepotilassa silmä ei tarkennakaan äärettömän kauas, vaan esim. 1 metrin päähän. Eli silmä näkee levossa metrin päähän ja akkomodoimalla lähemmäs, mutta kauemmas ei voi nähdä - ainoa keino korjata tämä tilanne on ottaa korvaava linssi käyttöön (silmälasit, piilolinssit tai leikkaus, jossa voidaan muokata sarveiskalvon muotoa (PRK, LASIK, LASEK, refraktiivinen keratotomia, silmän sisäiset linssit tai CLE eli clear lens exchange, jossa mykiö vaihdetaan keinomykiöön - viimeisessä tapauksessa menetetään akkomodaatiokyky).

Kaukonäköisyys: silmän taittovoima on "liian pieni". Eli optisessa mielessä silmä tarkentaa lepotilassa äärettömääkin kauemmas eli katsoakseen kauas on silmän jo aktiivisesti akkomodoitava. Lähelle katsoessa on akkommodaation oltava voimakkaampi kuin normaali- tai likinäköisellä. Eli kaukonäköinen tarvitsee lukulasit aiemmin kuin normaalinäköinen ja likinäköinen. Mikäli kaukonäköisyys ei ole suuri, voi kaukonäköinen nuorena pärjätä hyvinkin ilman laseja. Liian heikon lasikorjauksen oireina saattaa olla vaikeudet nähdä lähelle, päänsärky tms.