Niin, eli millasta on opiskelu käytännössä? Varmaankin aika vapaata? Mutta mitäs sitten oikeastaan opiskellaan - tulkitaan jotain teoksia..? Kirjoitetaan..?
Ja millaisia sivuainesysteemejä kannattaisi harkita, jotta vielä löytäs töitäkin joskus, ehkä?
Jos joku viitsisi omia kokemuksia selitellä, niin oikeen kiitollinen olisin.:)
Niin, ja pääsykokeet tietenkin kiinnostaa... Mitähän tarkoittaa käytännössä "ajattelun johdonmukaisuutta ja kielellistä jäsentelykykyä mittaavat tehtävät" ??
Ja millaisia sivuainesysteemejä kannattaisi harkita, jotta vielä löytäs töitäkin joskus, ehkä?
Jos joku viitsisi omia kokemuksia selitellä, niin oikeen kiitollinen olisin.:)
Niin, ja pääsykokeet tietenkin kiinnostaa... Mitähän tarkoittaa käytännössä "ajattelun johdonmukaisuutta ja kielellistä jäsentelykykyä mittaavat tehtävät" ??
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ilmeisesti tarkoitat yleistä kirjallisuustiedettä..
Olen kolmanenn vuoden pääaineopiskelija ja tykännyt varsinkin siitä, että kirjallisuustiedettä voi yhdistää niin moniin eri aineisiin. Itse luen myös yhteiskunnallisia aineita ja kieliä sivuaineina.
Mitäs kirjallisuustieteessä sitten tehdään? Noh, meillä on erilaisia analyysikursseja, joissa sovelletaan eri kirjallisuusteorioita analyysiin. Kirjallisuusteoria vie aika suuren osan opinnoista, mutta sitä opiskellaan opintojen edetessä eli ensimmäisillä analyysikursseilla ei vielä teorioista tarvitse hermoilla. Kursseissa on aika paljon valinnanvaraa ja kirjatenttejä voi tehdä oman mielenkiinnon mukaan, esim. erikoistua postkoloaaliseen kirj.tutkimukseen tai ranskalaiseen kirjallisuuteen yms. Hyvä kielitaito on plussaa, koska monesti alkukielellä teoksista saa enemmän irti. Kirjoittamaan pääsee aika usein.
Pääsykokeissa ajatuksen johdonmukaisuudella ja jäsentelykyvyllä tarkoitettiin ainakin meillä lähinnä sitä, että osaa yhdistellä johdonmukaisesti luetun kaunokirjallisen teoksen analyysia (omaa ajattelua) luettuun teoria(maiseen) artikkeeliin. Plus pitää osata pysyä asiassa eli jos kysytään vaikkapa "Vallan käsite Robinson Crusoessa" niin vastaa siihen mitä kysytään eli vallasta juuri kysytyssä teoksessa. Pitkälti samat ohjeet kuin yleensäkin ainekirjoituksessa pätevät; ajatuksen tulee olla selkeästi ilmaistu ja johdonmukainen.
Onnea pääsykokeisiin!
jees, mielenkiintoiselta kuulostaa. Kielitaitoa ei vaan juuri ole, muuta kun enkku. Mutta ehkä niitäkin sitten ehtis opiskella lisää..:P
Lisää kommenttia otetaan myös vastaan..! Varsinkin mielipiteet/kokemukset siitä, että valmistuuko tuosta nyt sitten mihinkään..? Se tässä vähän epäilyttää... kun pelotellaan, että humanistisella alalla saa lukea kaikkea turhaan monta vuotta, eikä kuitenkaan saa töitä...
Oi! Humanismin uljas kukka kukkii edelleen! Opiskelen itse nyt ekaa vuotta juurikin yleistä kirjallisuustiedettä juurikin Tampereella (luen siis kanssasi samaa pääainetta, ada! :) ).
Täytyy myöntää, että itseänikin vielä fuksina hirvittää, että saanko ikinä mistään töitä. Ainahan voi toki ryhtyä äikänopeksi, mutta itse yritän miettiä jotain muuta, ja luenkin sivuaineena tiedotusoppia, kuten tosin varmaan puoli yliopistoa muutenkin. Uskon kuitenkin, että asiat järjestyvät, ja tuleva ammattikin toivottavasti loksahtaa kohdalleen yhtä luontevasti kuin opiskelu. Olen ainakin tämän syksyn ollut hyvin onnellinen, ja tämä tuntuu täysin mun jutulta.
Olen vasta ekalla kurssilla, jossa täytyy aivan vääntämällä vääntää analyyseja, joten paha vielä sanoa käytännöstä. Mutta uimaan oppii uimalla ja analysoimaan analysoimalla, ei siitä mihinkään pääse. Pienen pakon edessä oppii ehkä eniten.
Kannattaa pääsykoekirjoja lukiessa pitää silmällä suuria linjoja mieluummin kuin päntätä ulkoa pikkukäsitteitä. Eikä pidä panikoida, vaan mennä yliopistoon suon yli heilahtamalla rennosti, tai ainakin uskotella itselleen tekevänsä niin.
Meitä humanisteja, etenkin taideaineiden opiskelijoita pidetään hyödyttöminä hömppinä, mutta miksi kaikkien pitäisi opiskella jotain tiukkaa politiikkaa? Taiteidentutkimus on mielestäni yhteiskunnan kannalta aivan yhtä tärkeää kuin valtio-oppi tai sosiaalipolitiikkakin. Eläköön humanismi!
Minusta työllistyminen on paljon itsestä kiinni. Ehkä olen hiukan raaka, mutta jos yliopistossa tekee itselleen oikein kunnon sivuainepaketin ja lisäksi osaa "myydä" osaamistaan niin varmasti kirjallisuustieteilijät työllistyy siinä missä muutkin. Itseasiassa jokun vuosi sitten oli lehtijuttu, jossa todettiin, että kirjallisuustieteilijät työllistyivät humanisteista parhaiten.
Tiedän kirjallisuustieteilijöitä, jotka ovat Nokialla sekä sellaisia, jotka ovat kääntäjiä, jotkut toimittajia jne... Eli aika laaja-alaisesti voi työllistyä! ja tietenkin on sitten tuo äikänope-vaihtoehto.
Kielitaito opiskelussa on kyllä mielestäni eduksi, mutta kyllä pelkällä englannillakin pärjää. Monet teokset on kuitenkin käännetty suomeksikin. Mutta onhan se kiva lukea alkukielelläkin! Opinnoissa voi itse valita aika pitkälti millä kielellä haluaa edetä :-)