...jos ei ole valmis panostamaan kasvatukseen, koulutukseen, yhdessä olemiseen....
Esimerkkejä nähtynä lenkillä:
Iso aikuinen mies kävelyllä pienen iloisen terrierin kanssa. Koira huomaa meidät ja jää katsomaan. Mies ei vilkaisekaan ja jatkaa matkaa, ja pikkuinen lennähtää perään. Hihnakin on jalan ympäri ja koira pomppii perässä kolmella jalalla. Mies ei noteeraa, vetää vain koiraa perässään. Ja tämän parin olen nähnyt useasti ja aina sama meno. Mies ei kiinnitä koiraan mitään huomiota. Ja tällaisia pareja näkyy paljon. Jos koira jää jotain haistelemaan, tai vaikka kiinnostuu toisesta koirasta, tai vaikka haukkuu....omistaja ei puhu koiralle mitään, kiskaisee vaan peräänsä, koira saattaa riekkua hihnassa vaikka miten päin, mutta se vain vedetään ohi....kamalaa katsottavaa. :(
toinen tapaus eilen illalla kun olimme iltalenkillä:
Nainen kahden koiran kanssa, dalmis ja joku musta,vissiin vielä pentu. Dalmis kiinnostui meistä, käveltiin tien toisella puolella. (tähän väliin sanon että minun koiruus ei välitänyt mitään näistä, eli me ei ainakaan häiritty...) Dalmis pysähtyi tuijottamaan, emäntä alkoi mäiskimään nahkarukkasella päähän! Se vaan mätki sitä. Ihan kuin koira tajuaisi siitä että ei saa katsoa toista!
Ja sitten tiedän muutaman tapauksen, jotka käyttävät koiran vain pakollisella pissalenkillä korttelin ympäri, ja sisällä koiran pitäisi maata hiljaa paikallaan koko ajan, ei saa leikkiä äänekkäästi, ei saa pyöriä jaloissa jne..On hienoa kun on koira, muttei olla valmiita uhraamaan omaa aikaa koiran hyväksi.
Tässä nyt vain muutama esimerkki, mutta harva se päivä lenkillä tekisi mieli mennä sanomaan ihmisille: " Miksi sinulla on koira?"
Enkä väitä että minäkään olisin täydellinen koiranomistaja, mutta olen itse olen koiran ottanut, ja tietty vastuu siinä tulee mukana! Huolehtikaa ihmiset koiristanne kerta olette ne ottaneet!
Huh! Pakko oli päästää vähän höyryjä.... :)
Hyvää jatkoa kaikille koiran omistajille, elämä olisi paljon tylsempää ilman näitä ihania karvakorvia!
Esimerkkejä nähtynä lenkillä:
Iso aikuinen mies kävelyllä pienen iloisen terrierin kanssa. Koira huomaa meidät ja jää katsomaan. Mies ei vilkaisekaan ja jatkaa matkaa, ja pikkuinen lennähtää perään. Hihnakin on jalan ympäri ja koira pomppii perässä kolmella jalalla. Mies ei noteeraa, vetää vain koiraa perässään. Ja tämän parin olen nähnyt useasti ja aina sama meno. Mies ei kiinnitä koiraan mitään huomiota. Ja tällaisia pareja näkyy paljon. Jos koira jää jotain haistelemaan, tai vaikka kiinnostuu toisesta koirasta, tai vaikka haukkuu....omistaja ei puhu koiralle mitään, kiskaisee vaan peräänsä, koira saattaa riekkua hihnassa vaikka miten päin, mutta se vain vedetään ohi....kamalaa katsottavaa. :(
toinen tapaus eilen illalla kun olimme iltalenkillä:
Nainen kahden koiran kanssa, dalmis ja joku musta,vissiin vielä pentu. Dalmis kiinnostui meistä, käveltiin tien toisella puolella. (tähän väliin sanon että minun koiruus ei välitänyt mitään näistä, eli me ei ainakaan häiritty...) Dalmis pysähtyi tuijottamaan, emäntä alkoi mäiskimään nahkarukkasella päähän! Se vaan mätki sitä. Ihan kuin koira tajuaisi siitä että ei saa katsoa toista!
Ja sitten tiedän muutaman tapauksen, jotka käyttävät koiran vain pakollisella pissalenkillä korttelin ympäri, ja sisällä koiran pitäisi maata hiljaa paikallaan koko ajan, ei saa leikkiä äänekkäästi, ei saa pyöriä jaloissa jne..On hienoa kun on koira, muttei olla valmiita uhraamaan omaa aikaa koiran hyväksi.
Tässä nyt vain muutama esimerkki, mutta harva se päivä lenkillä tekisi mieli mennä sanomaan ihmisille: " Miksi sinulla on koira?"
Enkä väitä että minäkään olisin täydellinen koiranomistaja, mutta olen itse olen koiran ottanut, ja tietty vastuu siinä tulee mukana! Huolehtikaa ihmiset koiristanne kerta olette ne ottaneet!
Huh! Pakko oli päästää vähän höyryjä.... :)
Hyvää jatkoa kaikille koiran omistajille, elämä olisi paljon tylsempää ilman näitä ihania karvakorvia!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet oikeassa. Vaan kukapa sitä uskaltaa mennä sanomaan noillekaan ihmisille mitä heistä ajattelee. Omassa lähiympäristössäni on myös noita "kyllähän talossa koira pitää olla"-periaatteella ajattelevia ihmisiä. Ja koira sitten tosiaankin vain on, kouluttamatta, harrastamatta, monesti rokottamattakin! Tuntuu kun jotkut eläisivät yhä keskiajalla tai missä lie. Argh! Itse en ole koiraa vielä edes ottanut, koska tiedän ettei minulla juuri nyt olisi sille riittävästi aikaa. Kärsin kyllä todella pahasta kroonisesta koirakuumeesta, mutta mieluummin kärsivä minä kuin kärsivä koira.
Tuota näkee, kuulee ja lukee päivittäin. Silti se näyttää, kuulostaa ja tuntuu joka ikinen kerta pahalta.
Ihmiset eivät näytä tajuavan, että eläinrakkaus ei ole sitä, että lemmikki otetaan vaan että useimmiten suurinta rakkautta on se, ettei lemmikkiä oteta. Tiedostetaan, ettei pystytä antamaan lemmikilleen riittävästi.
Myönnettäköön, että olen eläinhöperö ja lisäksi äärettömän tunteellinen sellainen.
Silmät kostuvat, kun näen kuvailemiesi tyylisiä tilanteita ja olenpahan muutaman kerran löytänyt itseni ojentamasta lemmikkiään kaltoin kohtelevaa henkilöä...virhehän se aina on, sillä eivät ihmiset ota kuuleviin korviinsa toisten mielipiteitä (varsinkaan vieraiden ja hieman kimmastuneiden tapausten).
Toisaalta: aina on yhtä lämmittävää törmätä ihmiseen, joka puhelee koiralleen rauhallisesti heidän ohittaessaan minut jalkakäytävällä. Tämä tehoaa yleensä aina, vaikka karvakuonot yleensä ovat kovin kiinnostuneita minusta.
On ihmisiä, joille en ikinä antaisi koiraa (saati muutakaan lemmikkiä) ja valitettavasti yksi hyvä esimerkki on isäni.
Ihminen vaatii koiralta armotonta loogisuutta ja tiedättehän te, että ei siitä mitään niin tule...
on se kamalaa jos eläintä ei sitten hoideta... mä oon ihan tykännyt hoitaa eläimiä... erityisesti hevosia ja koiria...
tiedän yhen hevosharrastajan joka lätkii koiraa raipalla kun tämä ei tottele ja muutenkin tuntuu ettei hän niin paljoa välitä koirasta...
just toi ärsää muaki!!!!!! samanlaisia kokemuksia!!!!!!!!!!
Täytyy ottaa myös huomioon ongelmatapaukset... Mun on pitänyt ainakin pariin otteeseen selättää mun koira lenkkipolulla... Mun koira oli 2-vuotias kun se tuli mulle ja mä oon sen viides omistaja ja oli se aikamoista kädenvääntöä kun koira tuli taloon. Oli se varmaan kamalaa katsottavaa kun minä selättelin koiraa ja joudun kovilla otteilla pelaamaan. Mutta jos olisin antanut koiran retostaa ja irvistellä minulle, purra minua ym.. Siitä olisi tullut vaarallinen koira jopa minulle ja muille lenkkipolulla olijoille. Noihin oireisiin ei auttanut kun kovat otteet. Kyse on isosta uroksesta!
OIKEASTI kiinnostaa tietää,mitä semmosen ihmisen päässä liikkuu, joka miksi semmonen ihminen ottaa koiran "kyllähän talossa koira pitää olla" asenteella, mutta sen kanssa ei sitten tehdä mitään (käydä lenkillä tms huomioida mitenkään).Vastauksia??
Pahinta on seurata amatööri-Milania, joka potkii koiraansa koko lenkin, hapettaa, eikä anna haistella, eikä muutakaan tehdä. Pinna on niin kireällä, että itsellekin tulee vuosisadan ahdistus koko päiväksi, kun tämän Mikki-hiiren näkee. Mitä iloa koirasta on, jos sitä viedään kun teuraaksi vietäisi kireässä puolen metrin hihnassa?