Minun ongelma on tämä, että vanhempani eivät hyväksy minua ja poikaystävääni.Tiedän että olen nuori,16 ja vanhempieni mielestä en kypsä seurusteluun.Eilen jäin poikakaverini kanssa kiinni tapailusta ja selitimme ettemme ole enää kuin kavereita että pojalla on toinen.Nyt vanhempani sanoivat,että saamme olla ystäviä ja tekemisissä ja kun täytän 18 voimme olla mitä tahansa.Kuitenkin minua pelottaa jos poikaystäväni ei jaksa odottaa minua vaikka olemme olleet jo yli 2 vuotta yhdessä ja sovittiin, että jatkamme seurustelua.Uskooko kukaan,että poikaystäväni jaksaa kahta vuotta?hänellä on ollut jo pari kertaa tämän vuoden aikana halu erota..ja olemmekin eronneet.Pelkään pettyväni ja satuttavi itseni jos uskon minun olevan erikoistapaus ja hänelle oikea.Mitä mieltä olette?
"kielletty rakkaus"
suru
8608
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
on yli vai alle 30
hän on ihan vain kaksi vuotta vanhempi.eli 18 vuotta.
Oletko puhunut poikakaverisi kanssa pelostasi?
Kuulostaa ehkä raa-alta mutta pettymyksetkin kuuluvat elämään... Jos tyyppi on sinulle oikea, niin kyllä hän jaksaa odottaa...
Onnea ja jaksamista teille molemmille=)
Kyllä olen puhunut.Hän sanoo,ettei tarvi pelätä että kaikki järjestyy...haluan uskoa mutta jos petyn enkä jaksaisi niitä enää kun oon kärsiny ihan tarpeeksi pieneen ikääni nähden..
Minun mielestäni sinun vanhemmillasi ei ole oikeutta sanoa ettet olisi kypsä seurusteluun. Se, että he ovat (kenties) tapailleet toisiaan vasta kolmekymppisinä, ei tarkoita sitä että sinunkin pitäisi. Se että seurustelette ei tarkoita sitäö että olisi esimerkiksi PAKKO harrastaa seksiä (sillä sehän on yleisesti se vanhempien pelon aihe, ainakin omillani oli). Itse seurustelin ensimmäiseni kanssa 16-vuotiaana, ja alkuun se oli sitä, että ette mene mihinkään, kotona yhdeksältä, ei saa mennä yöksi jne. Lopulta tavattuaan pojan he eivät voineet enää kieltää ;) (onhan poikaystäväsi "kunnollinen"?)
Kysypä vanhemmiltasi perusteluja: Miksi ette saa seurustella? Eivät vanhempasi sinun kypsyystasoasi määrää. Ja sitä paitsi, sinun pitää ITSE kokea se että olet/et ole kypsä, ei siinä mitään ikärajoja tarvita (vaikka mielestäni 14-vuotiaat eivät ole kypsiä harrastamaan seksiä, jne. mutta se ei nyt kuulu tähän).
Odottamisesta vielä, "se oikea" on satukirjojen juttuja, kukaan ei kyllä jaksa kahta vuotta "odottaa", ei ainakaan noin nuorena, en ainakaan usko.
Nyt siis puhut niille vanhemmillesi! He eivät voi määrätä minkä ikäisenä aloitat seurustelun! Kotiintuloajat ja sen sellaiset ovat sitten asia erikseen..
Olen yrittänyt tuota kaikkea.Selitää ettei me heti hypätä sänkyyn ja aleta perustamaan perhettä.Vedonnut siihen että se on vaan kokeilua tulevaisuutta varten.He itse ovat sanoneet,että pitää kokeilla.Mutta nyt kieltävät.Poikaystäväni on kunnollinen ja pitää huolta.ainut asia on se ettei hänellä ole koulutusta mikä kyllä on järjestymässä.Voi tietenkin vanhempiini vaikuttaa ja vaikuttaakin se,että olemme ilman heidän lupaa seurustelleet ja olemme aina olleet salaa ja ollaan jääty kiinni.Vanhempani sanovat että minun täytyy odottaa kaksi vuotta.ennen sitä ei minkäänlaista seurustelua.Minun mielestä tämä alkaa olla jo aika epäreilua.Mutta en voi vanhemmilleni mitään.Niin kaun ku oon alaikänen on toteltava vaikka se olisikin hirveää..
Itse aloin seurustella vakavasti kun olin 16-vuotias. Vanhemmat luottivat muhun eivätkä kieltäneet mua. Oletko pettänyt vanhempiesi luottamuksen? Mä olen aina kertonut mutsille "kaiken", joten se luottaa että mä kerron jos jokin menee pieleen. Osoita vanhemmillesi että olet luottamuksen arvoinen. Avaudu heille.
Mutta usein vanhemmat kyllä tietävät mitä tekevät. Kerran he kielsivät mua yöpymästä kaverini luona, ja olin heille tosi vihainen. Tuntu että ne vaan haluaa määrätä mua. Mut nyt tajuan että ne oliki ihan oikeessa.
Tsemppiä teille, menkää päivä kerrallaan ja kattokaa miten se toimii, vanhempien siunauksella tai ilman...
Siitä se johtuukin.olen pettänyt vanhempieni luottamusken.Mutta se oli vaan sen takia etten halunnut että he kieltävät koska sen he olisivat tehneet.Ja rakastan niin valtavasti poikaystävääni ja tiedän ettei tää oo mitään tyhmää teinirakkautta.Tästä voi tulla jotain ja toivon että tuleekin.Vanhempieni siunausta en saa ku vasta täysiikäisenä..se on tietenkin omaa syytäni mutta sille ei voi mitään koska poikaystävästäni en luovu.Ja vaikka se olisi eri poika asia olisi sama..en saa seurustella.