Kuten sinäkin, rakkaani

Ensimmäinen varsinainen runoni.. arvostelkaapas. :)

***********


Kuten sinäkin, rakkaani


Antaisin sinulle kukkasen kedolta,
poimisitko sen käteesi?
Antaisin sinulle vaikka tähden,
säilyttäisitkö sinä sen?

Antaisin sinulle sieluni,
ottaisitko sinä vastaan sen?
Antaisin sinulle rakkauteni,
hyväksyisitkö sinä sen omaksesi?

Antaisin sinulle kaiken omani,
hellyyden, viisauden, vilpittömyyden.
Huolisitko sinä minulta mitään?
Kauan ne omana pitäisit?

Huomaisin pian,
kedon kukkasen nukkuneen,
tähden sammuneen,
sieluni tummuneen,
rakkauteni särkyneen.

Kaikki omani,
hellyyteni, viisauteni, vilpittömyyteni,
pois hävinneen.
Kuten sinäkin, rakkaani.
4334
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

eikö kukaan jaksa arvostella? harmi.. =/

Äänestä
  • arvostelen. Oli ihan hyvä ajatus tossa runossa. sitä vaan pitäis hioa vielä. Kirjotapas se puhtaaks viiden vuoden päästä nii se on jo varmaan parempi. :) Ja kirjottele paljon runoja nii kehityt koko ajan!!

    Äänestä

  • Kun tuomme asioita esille runollisin tavoin, ollaan kuin kesärenkailla pääkallokelillä, kieli keskellä suuta ja siihen vielä tunnemyrsky sisimmässä. Kuitenkin on hienoa olla mukana tällaisessa porukassa, missä vastu siirtyy heti lukijalle.
    Sinun eka riimittelysi !!!! missä olet sitä pidätellyt? Kaunis ajatelma, joka saa miehenkin silmäkulman kosteaksi. Pysy palstalla, hei.

    Äänestä

  • Rike kirjoitti:

    Kun tuomme asioita esille runollisin tavoin, ollaan kuin kesärenkailla pääkallokelillä, kieli keskellä suuta ja siihen vielä tunnemyrsky sisimmässä. Kuitenkin on hienoa olla mukana tällaisessa porukassa, missä vastu siirtyy heti lukijalle.
    Sinun eka riimittelysi !!!! missä olet sitä pidätellyt? Kaunis ajatelma, joka saa miehenkin silmäkulman kosteaksi. Pysy palstalla, hei.

    nojoo, siis ei toi nyt mun IHAN ensimmäinen runoni oo.. onhan niitä tullu väkipakolla koulussa kirjoitettua.. aina olen luullut, ettei minulta runosuonta (edes lyhyttä sellaista) löydy.. ja sitten tuli tuo runo.. tunteen purkauksena tosin.. ja tajusin, että runoushan onkin oiva tapa saada itsensä sisältä jotain ulos... täytyy jatkaa runoilemista...

    kiitos kommentoijille.. :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tyttö vain kirjoitti:

Ensimmäinen varsinainen runoni.. arvostelkaapas. :)

***********


Kuten sinäkin, rakkaani


Antaisin sinulle kukkasen kedolta,
poimisitko sen käteesi?
Antaisin sinulle vaikka tähden,
säilyttäisitkö sinä sen?

Antaisin sinulle sieluni,
ottaisitko sinä vastaan sen?
Antaisin sinulle rakkauteni,
hyväksyisitkö sinä sen omaksesi?

Antaisin sinulle kaiken omani,
hellyyden, viisauden, vilpittömyyden.
Huolisitko sinä minulta mitään?
Kauan ne omana pitäisit?

Huomaisin pian,
kedon kukkasen nukkuneen,
tähden sammuneen,
sieluni tummuneen,
rakkauteni särkyneen.

Kaikki omani,
hellyyteni, viisauteni, vilpittömyyteni,
pois hävinneen.
Kuten sinäkin, rakkaani.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu