UUTISET
KOTIMAA
Kotimaa 12.1.2015 klo 10:54 | päivitetty 12.1.2015 klo 10:54
Tutkimus: Kymmenen prosentin säästö sote-kustannuksista realistinen
Tutkijat korostavat, että hyvin asiansa hoitaneita kuntia ei pidä rangaista sote-uudistuksen yhteydessä. Sote-järjestämisalueille pitäisi määritellä tavoite kustannustasosta.
Ei riitä, että sosiaali- ja terveysalan kustannusten kasvu saadaan pysäytettyä – säästöjen tulee olla todellisia, Aalto-yliopiston tutkijat huomauttavat. Heidän mielestään sote-uudistuksessa pitää määritellä palveluille kustannuskatto, johon kaikkien kuntien on sopeutettava toimintansa.
– Ministeriöiden toimesta puhutaan vain kasvun pienentämisestä, ei sektorin aidosta pienentämisestä, Aalto-yliopiston tutkijat kirjoittavat maanantaina julkaistussa raportissaan.
Sosiaali- ja terveysalan käyttökustannukset ovat kasvaneet 14 viime vuoden aikana 110 prosentilla noin 22,5 miljardiin euroon. Tutkijat huomauttavat, että palveluissa on lisäksi suuria ja selittämättömiä alueellisia kustannuseroja.
Tehokkaita kuntia ei pidä rankaista
Aalto-yliopiston tutkijoiden mielestä kuntia, jotka ovat hoitaneet palvelunsa hyvin ja taloudellisesti, ei pitäisi panna maksamaan kalliiden alueiden kustannuksia. Sote-kustannuksille pitää asettaa yläraja, joka määritellään tehokkaimpien alueiden kustannusten ja kansainvälisen vertailutiedon pohjalta.
Tutkijoiden laskelmien mukaan kaikista tehokkaimmin sote-palvelunsa järjestäneet kunnat käyttävät niihin 3 898 euroa asukasta kohden. 204 kuntaa ylittää tämän tason, ja 120 kuntaa on tällä tasolla tai sitä alempana. Mikäli kustannustasoksi asetettaisiin tehokkaiden kuntien malli, syntyisi kahdeksan prosentin säästö.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on päästy vielä suurempiin kustannussäästöihin yhdistämällä palvelujen tuotantorakenteet täysin uusiksi kokonaisuuksiksi. Mallin käyttöönotto koko maassa merkitsisi tutkijoiden mukaan noin 12 prosentin eli 2,6 miljardin euron säästöjä.
Muiden otettava mallia tehokkaista
Aalto-yliopiston tutkijoiden mielestä tehokkaimpien alueiden ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri voisivat toimia lähtökohtana sote-järjestämisalueiden käytettävissä olevaa rahamäärää määriteltäessä.
– Siten edellä esitettyjen tarkastelujen valossa noin 10 % säästö nykytasosta on mahdollinen ja realistinen, tutkijat toteavat.
Aalto yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi ja professori Erkki Vauramo ovat julkaisseet maanantaina tutkimuksensa Sote-sektori tarvitsee poliittisesti asetetut kustannustasotavoitteet.
KOTIMAA
Kotimaa 12.1.2015 klo 10:54 | päivitetty 12.1.2015 klo 10:54
Tutkimus: Kymmenen prosentin säästö sote-kustannuksista realistinen
Tutkijat korostavat, että hyvin asiansa hoitaneita kuntia ei pidä rangaista sote-uudistuksen yhteydessä. Sote-järjestämisalueille pitäisi määritellä tavoite kustannustasosta.
Ei riitä, että sosiaali- ja terveysalan kustannusten kasvu saadaan pysäytettyä – säästöjen tulee olla todellisia, Aalto-yliopiston tutkijat huomauttavat. Heidän mielestään sote-uudistuksessa pitää määritellä palveluille kustannuskatto, johon kaikkien kuntien on sopeutettava toimintansa.
– Ministeriöiden toimesta puhutaan vain kasvun pienentämisestä, ei sektorin aidosta pienentämisestä, Aalto-yliopiston tutkijat kirjoittavat maanantaina julkaistussa raportissaan.
Sosiaali- ja terveysalan käyttökustannukset ovat kasvaneet 14 viime vuoden aikana 110 prosentilla noin 22,5 miljardiin euroon. Tutkijat huomauttavat, että palveluissa on lisäksi suuria ja selittämättömiä alueellisia kustannuseroja.
Tehokkaita kuntia ei pidä rankaista
Aalto-yliopiston tutkijoiden mielestä kuntia, jotka ovat hoitaneet palvelunsa hyvin ja taloudellisesti, ei pitäisi panna maksamaan kalliiden alueiden kustannuksia. Sote-kustannuksille pitää asettaa yläraja, joka määritellään tehokkaimpien alueiden kustannusten ja kansainvälisen vertailutiedon pohjalta.
Tutkijoiden laskelmien mukaan kaikista tehokkaimmin sote-palvelunsa järjestäneet kunnat käyttävät niihin 3 898 euroa asukasta kohden. 204 kuntaa ylittää tämän tason, ja 120 kuntaa on tällä tasolla tai sitä alempana. Mikäli kustannustasoksi asetettaisiin tehokkaiden kuntien malli, syntyisi kahdeksan prosentin säästö.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on päästy vielä suurempiin kustannussäästöihin yhdistämällä palvelujen tuotantorakenteet täysin uusiksi kokonaisuuksiksi. Mallin käyttöönotto koko maassa merkitsisi tutkijoiden mukaan noin 12 prosentin eli 2,6 miljardin euron säästöjä.
Muiden otettava mallia tehokkaista
Aalto-yliopiston tutkijoiden mielestä tehokkaimpien alueiden ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri voisivat toimia lähtökohtana sote-järjestämisalueiden käytettävissä olevaa rahamäärää määriteltäessä.
– Siten edellä esitettyjen tarkastelujen valossa noin 10 % säästö nykytasosta on mahdollinen ja realistinen, tutkijat toteavat.
Aalto yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi ja professori Erkki Vauramo ovat julkaisseet maanantaina tutkimuksensa Sote-sektori tarvitsee poliittisesti asetetut kustannustasotavoitteet.
Vastaukset 11
Vanhimmat
tason (3 898€/as) lähellä netto pyörii STM:n mukaan.
"Tutkijoiden laskelmien mukaan kaikista tehokkaimmin sote-palvelunsa järjestäneet kunnat käyttävät niihin 3 898 euroa asukasta kohden"
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=12312181&name=DLFE-32716.pdf
No sitten, siihen ei "446%" Pörssiyhtiön voito enää sovi jos, niin "säästön pitäisi olla 454-458%
kärsämäen ollessa selänteen sairain jäsenkunta mutta erota piti vaikka menot per lärvi oli tuon jutun perusteella tehokkaasti hoidettu?
Kysymys ei ollut mistään säästöistä Kärsämäellä Selänne on ollut ihan normaali hintainen.Tässä asiassa on kysymys henkilö kemioista ja oman edun ajaminen ja tuttavuus suhteilla pelaaminen ja saattaa tässä olla takana joku uskonnollinen yhteisö jonka firmat pyrkii kuntien sisään.
jos ja kun potti on 70-100 milliä niin siihen hyeenoita kertyy
Siihen STM:n 3900 euroon lisätään vyörytykset mitä vuodelle 2015 tulee huomioda tekee yhteensä n. 4600 euroa.
selänteen vika kuten myös avustuksien menetykset? On se perkele se selänne enkä tarkoita teemua. Vie työpaikat, naiset ja itsenäisyyden
nep vöyrytykset atte eliminoi
Kärsämäen kunnan tilinpäätös keväällä herran vuonna 2016 sen tarkemmin osoittaa.
joojoo mutta maito on kaatunut vene palanut rahat atte vienyt ja sairastuvuus noussut huippuunsa jossa "huippu ei ole urheilun voittoa
317 Kärsämäki Pohjois-Pohjanmaan OYS
THL sairastavuusindex - 127
Väestö2013 - 2 741
Sotekäyttö-kust. 2013 1 000 € - 10 659
Kust €/as 2013 laskeva - 3 889
http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/professori-vauramo-parasta-sairaanhoitopiiria-ei-voi-maarittaa/
"Alkuperäisessä, 12.1. julkistetussa, raportissa oli kuntia vertailtu bruttomenojen perusteella. Uudet luvut on tehty nettomenojen perusteella ja nettomenoista on poistettu varhaiskasvatuksen osuus."
http://www.kaks.fi/sites/default/files/Sotella_saastoja2.pdf