Tänään oli Hesarissa !

Jutun mukaan masennus ei itse asiassa johtunut tulehduksesta, vaan on liittyy tulehdukseen. Tulehdus liittyy lukuisiin kehon tiloihin ja sairauksiin, jotka ovat seurausta mm. univajeesta, tyydyttyneiden rasvojen syömisestä, stressistä, lihomisesta, sisäelinrasvasta...Itse asiassa kaikki yleisimmät kuolemaan johtavat sairaudet liittyvät krooniseen tulehdukseen kehossa. Olennaista on, että masennukselle ei ole olemassa yhtä syytä. Serotoniinin vajaus voi korreloida myös masennuksen kanssa, mutta ei sekään ole sen primäärisyy. Rakastuneenkin aivoissa serotoniinitasot ovat hyvin alhaiset, mutta ei rakastuminen johdu serotoniinitasojen puutteesta aivoista tietääkseni, vaan siitä että ihminen rakastuu. Yleensä varsinainen syy löytyy joltain muulta kuin asiantuntijalta,joka ei tiedä kuka sinä olet ja mitä olet elämässäsi kokenut. Masentuneista yksi saa bänät, toinen kärsii pitkäaikaistyöttömyydestä ja tissuttelee alkoholia ikäväänsä ja kolmas on vakavasti ylipainoinen ja kärsii työuupumuksesta. Ei näiden yhdenkään masennus johdu tulehduksesta, vaan mahdollisen tulehduksen aiheuttajasta.

Molemmat teoriat ovat pseudotiedettä. Voit unohtaa kumpaisenkin selityksen, jos otat tieteen vakavasti.

Jos vatsa, suolisto ja sisäelimet ja se koko revohka, mikäli siellä ei
kaikki toimi enää asianmukaisesti, on kakkostyypin diabetesta ja ehkä
metabolista oireyhtymää sun muuta, sieltä voisi jotain yhteenvetoa
vetääkin vaikkapa masennusoireisiinkin.

On myös arvioitu, että Suomessa on yli kaksisataa tuhatta henkilöä
jotka sairastavat kakkostyypin diabetesta tietämättään, sitä ei ole heiltä
koskaan diagnosoitu. Mitens tämä porukka, monellako masis oireita ?
Mennään sitten vaan ja aletaan kiskoa mielen lääkityksiä napaan,
diabetes jää edelleen taustalle toteamatta ?

Johtuuko diabetes tulehduksesta vai mistä ?
Voi löytyä monia yhtenäisiä piirteitä, liittyä toinen vaiva toisiinsa.
Ei savua ilman tulta.

Serotoniiniteoria (n.s monoamiinhypoteesi) on silkkaa skeidaa eli tieteellistä soopaa. Sehän on vain hypoteesi, joka on muodostunut lääkteollisuuden propagandalla "totuudeksi", jotta pillerikauppa olisi käynyt paremmin. Ihan hävettää niiden asiantuntijoiden ja psykiatrien puolesta, jotka ovat tästä serotoniinivajauksesta tai aivokemian epätasapainosta vaahdonneet. Ilmeisesti vieläkin Työterveyslaitoksen masennuksen asiantuntijasivustolla siihen uskotaan edelleen.

Tulehdusteorioita on tutkittu jo kauan. Ne ovat olleet erityisesti luontaistuotealan suosikkeja. Ongelmana on todellakin se, että stressi ja depressio (ja moni muu) aiheuttaa tulehdusreaktioita, mutta onko mukamas joku tulehdus depression syy, Aika vaikeaa uskoa, eikä ainakaan tieteellistä näyttöä ole. Mutta biologisen psykiatriat pojat hakevat jotain biologista markkeria, vaikka kuinka huonoa, kuten serotoniinvajaus, saadakseen jotain uusia pillereitä kaupaksi.

"On myös arvioitu, että Suomessa on yli kaksisataa tuhatta henkilöä
jotka sairastavat kakkostyypin diabetesta tietämättään, sitä ei ole heiltä
koskaan diagnosoitu"

Kakkostyypin diabetes, kakkostyypin bipo, sosiaalinen fobia, osteoporooosi, ärtyvän suolen oireyhtymä ja korkea kolesteroli yms. ovat pääosin sellaisia keksittyjä sairauksia, joiden ainoa tavoite löytän motiivi patentoitujen pillereiden myymiseksi. Aina kun joku sanoo, että 100.000 tai 500.000 tai miljoona suomalaista sairastaa tietämättään jotain "vaarallista tautia", jota pitäisi lääkitä, kellojen pitäisi jossain soida. Ennen II maailmansotaan psykiatrisia diagnooseja oli noin 40, nyt niitä on yli 400, mutta hoitona on pääosian samat "täsmälääkkeet". Jokainen uusi käyttöaihe eli diganoosi pidentää lääkkeen patenttisuoja-aikaa.

Ne on ne omegat ja kuidut mitkä parantaa ;)
T. luomuilija ja kasvispohjainen aktiivi liikkuja jolla edelleen mieli maassa, okei itsetuhoisuus vähentynyt vaan ei se vaiva ole mihinkää kadonnut siltikään

Minulla on diagnosoitu MS-tauti, joka on keskushermoston tulehduksellinen autoimmuunisairaus. Aivoissani on siis jatkuvasti lievä tulehdustila, ja silloin kun se tulehdus lehahtaa pahaksi, minulle tulee oireita, pahimmillaan halvaantuneisuus ja sokeus. Kun tulehdus rauhoittuu, esim. kortisoonihoidon myötä tai itsestään, oireet vetäytyvät pois kokonaan tai lähes kokonaan. Sairastan siis taudin aaltomaista muotoa.

Lähes jatkuvana oireena lievästä tulehdustilasta minulla ja monella muulla MS:sää sairastavalla on väsymys. Se on neuromuskulaarista ja / tai kognitiivista väsymystä. Tätä erityistä väsymyksen muotoa kutsutaan fatiikiksi.

Tunnen joitakuita masennus-diagnosoituja henkilöitä. Hekin kärsivät väsymyksestä. Mutta toisin kuin minulla, heillä väsymys tuntuu lähtevän pois, jos on tiedossa jotain heille mieluista puuhaa: joillekuille heistä se on esim. baariin ryyppäämään lähteminen, matka tai kaverin tapaaminen. Moni heistä on ihan suoraan sanonutkin, että jos he esim. voittaisivat lotossa 100 000 euroa ja sen ansiosta pääsisivät taloudellisista huolistaan, masennus ja sitä myöten väsymys olisi historiaa välittömästi.

Rehellisesti sanoen en usko, että masennus oireineen johtuu mistään kehossa olevasta tulehdus- tai muustakaan tilasta.

Hyvä "viisaantunut". Itsekin olen ollut ja pysyn siinä mielipiteessäni, että masentuneisuus on yksinomaan mielen puolen 'tulehdus', ts. väärä asenne- ja ajatusmaailma, jota ruokitaan viitsimättömyydellä, välinpitämättömyydellä ja annetaan aloitekyvyttömyyden kuoleentua ihan silkasta laiskuudesta.

Ainakin minulla masennus alkoi, kun elämässä tapahtui harvinaisen ikäviä asioita, ja sitten kun tilanne parani, masennus loppui. Tosin toimintakyky ei palannut heti alkuperäiselle tasolle masennuksen loputtua. Ehkä tulehdus on syynä joihinkin masennuksiin, mutta tuskin minun.