Oma asuntoni on 1800-luvun käsityötä ja yli metrin paksut täyskiviseinät. Ällöttää saven talojen huono arkkitehtuuri raiskaamassa maalaismaisemaa. Luulisin että ne talot eivät ole arkkitehtiä nähnytkään vai tiedättekö kuka talonne on suunnitellut? Ikään kuin saven talot olisivat nopeasti kyhättyjä tilapäismajoja. Oli miten oli vaikuttaako ulkonäkö hintaan?
Vaikuttaako asunnon rumuus asunnon hintaan?
visualisti.
2387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tuskin se haittaa, kun savelta lähdetään töihin 6:30 eli ennen auringonnousua ja palataan takaisin 17:30.
Kassulta ei lähdetä töihin lainkaan vaan kebabille ja kaljalle.
"kätevästi aloitit ja vastasit itsellesi"
Kateelliset vuodatukset tänne, kiitos:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/13327563
Välittäjän rumuus vaikuttaa.
Itseäni kanssa aika lailla ihmetyttää tämä OK-mahakkaiden OK-julistus. Aivan kuin mikä tahansa homeinen rintsikka, tyylitön Älväri tai jopa jonkun amatöörin tekemä superhalpa tee-se-itse-kasa olisi asumisen kuuminta hottia. Riittää kun on OK niin kämppä on kunnossa. NOT.
Jos itse joutuisin OK-taloon muuttamaan, tai esittäisin internetissä että asuisin sellaisessa, niin joku Lammin tai Jämerän kivitalo kyllä kelpaisi. Joitakin puutaloja on ihan modernin ja tyylikkään näköisiä mutta aika lailla vähemmistössä ne ovat.
"Sitten kun minä ostan, niin..." Samaa moni nuori jolppi sanoo ja muutaman vuoden päästä ostaa sen "ihan kivan" älvärin olosuhteiden pakosta. Samoin autot: "mitään ooppelia en kyllä osta" ja sitten ostaa sen järkevän farkku-Vectran, kun siihen mahtuu ne lastenvaunut niin kivasti.
REPESIN....tiedätkö kuka on suunnitellut talosi? Todennäköisesti ei kukaan. Siihen maailman aikaan sitä on ammattimiehet vain lähteneet rakentamaan ja rakentamisen edetessä on suunnitelmatkin edenneet. Ja taitaa olla muutenkin horo talo kun metrin paksuinen eriste seinässä ja siltikin sukat pyörii talvella jaloissa.
Ja yhtä huonosti se sinun kivikasa sopii siihen maisemaan kuin 70-luvun lähiökerrostalo.
Muuta luolaan pöljä, sitei ole ihmisen käsi raiskannut ja varmasti istuu ympäristöön.
Aloittajalla voi hyvinkin olla metrin paksuiset "täyskiviseinät", eli luultavasti tiiliseinät. Mahdollisesti jopa ilman ilmarakoa julkisivun jälkeen... Paksuutta on oltava, että eristyskyky on edes jonkinlainen.
Ei siinä mitään. Ihan hyvä ulkoseinä. Toivottavasti sisäseinät ovat vähän ohuempia, tai tuo alkaa syömään neliöitä ikävästi.
Noissa taloissa ongelma on useimmiten ilmastoinnissa ja kerrosten välisessä äänieristyksessä. Jälkimmäinen voi olla kunnossa, jos on eristeenä esimerkiksi turvetta, kuten eräässä yksiössä, jossa asustelin aikoinaan. Hyvä kämppä, mutta ilma ei vaihtunut kesäisin sitten yhtään... Talvella taas tuuletus oli hieman epämiellyttävää.
Ja aloittajalle tiedoksi, tietysti asunnon ja koko talon ulkonäkö vaikuttaa hintaan, tai ainakin ostajaehdokkaiden löytymiseen.
Tiili ei ole täyskiveä. Aloittaja asuu vanhassa navetassa. Ne on käytännössä ainoita rakennuksia, joista metrin paksuisia kiviseiniä löytyy.
Vanhoissa kivilinnoissa voi olla myös. Ovat talvella vähän vilpoisia yleensä.
Arvasin, että joku tulee selittämään kivilinnoista ja -taloista.
"Kivitaloissa" se kivi on yleensä pelkkä koriste/ulkoverhous, ei kantava rakenne. Esimerkkinä nyt vaikka joku Kansallismuseo.
Linnoissa taas seinät voivat olla metrien paksuiset.... mutta ei niitä ole jaksettu koko läpimitaltaan siististi latoa tai muurata. Elikkä muotoonsa lohkottua kiveä on vain pinnassa ja keskellä mitä lie täytettä (lohkareita/hiekkaa/tiilimurskaa). Samoin on myös tuhtien tiilimuuraustenkin (esim. Hämeen linna) kanssa.
Kivinavetat ovat käytännössä ainoita taloja, joissa ulkoseinät todellakin ovat vain ja ainoastaan ehtaa kiveä.
Suomenlinnan rakennuksissa on ainakin kokokiveä seinä. Ja kyllä, on metrin paksuista ja paksumpaakin.
Tietysti lähinnä linnoituksissa, jotka on tehty kestämään tykkitulta. Suomessa niitä on aika vähän. Maailmalla enemmän.
Meidän talon suunnittelijan nimi lukee talon ulkoseinässä sekä wikipediassa ja kyllä oikea arkkitehti ja oman aikansa kuuluisuus. Jugend tyylisen talon rakentaminen nykyaikana käsityönä ja täyskiviseinillä ei ole mahdollista useasta eri syystä. Siitä on tehnyt laskelmia niin hinta tämä päivänä rakennetulle Jugend linnalle tulisi olemaan noin 50000 yksi neliö, puhutaan siis pelkistä rakennuskustannuksista.
On niitä muitakin syitä, miksi noin ei kannata lähteä rakentamaan. Työn hinta on vain yksi tekijöistä. Nuo toimivat esimerkiksi kosteusteknisesti vähän huonosti, jos ei ole sitä ilmarakoa. Tiedän, kun olen parissa tuollaisessa asunut.
Toki nykyään noihin tehtäisiin nykyaikaiset ilmanvaihdot ja lämmitykset, eikä mitään pattereita ja painovoimaisia viriteltäisi. Sekin nostaa hintaa (ja asumismukavuutta) ihan kummasti.
Mutta kun tähän kerran vastasit: taitaa kuitenin se "täyskiviseinäsi" olla tiilistä muurattu. Onhan siinä kivenkaltaista materiaalia, siinä missä vaikka betonista valetussakin. Itse valitsisin mielummin jälkimmäisen. Edullisempi tehdä.
Suomenlinnan rakennuksia ei olekaan suunniteltu alunperin asuinkäyttöön vaan sotilaskasarmeiksi, siksi niissä on paksut seinät.kuten navetoissakin.
Helsingin vanhoissa kerrostaloissa on ulkoseinien paksuus 60 cm eli kahden kiven tiiliseinä, tämä on Helsingin rakennusarkkitehtuurin sivuilta, huoneistojen väliset seinät vanhoissa 1800-1900 luvun alun taloissa, neljänneskiven tiiliseinä 10-15 cm, wc tilojen kohdalla usein vain 5 cm, välipohjat puuta, äänieristyksestä ei paljon voi puhua, koska se on kehno.
1920 luvulta alkaen aina 50 luvulle, huoneistojen väliset seinät Luginomassa eli kananpaska 10 cm ja välipohja alalaattapalkisto, joka kantaa äänet, niin pysty, kuin sivusuunnassa, eipä kehumista.
Ookei, eli "kiviseinät" onkin tiiltä. Ja välipohjat puuta. Onko vielä silleen, että puisten välipohjapalkkien päissä on takoraudasta tehty hässäkkä, jonka tehtävänä on pitää ne "kiviseinät" pystyssä, etteivät vallan lähde kaatumaan ;-D
Käsityönä noita tehtiin, kun ei koneita ollut. Satoja ukkoja työmaalla ja kuulemma nousivat nopeasti - alkeellisista menetelmistä huolimatta ei rakentaminen kestänyt sen kauempaa kuin nykäänkään. Siinä ei taidettu paljoa mistään kuivumisajoista murehtia...?
Perustuksena hieno kivijalka... joka lepää puupaalujen tai arinan varassa. Välipohjat puuta. Yläpohja puuta, joskin siinä on kiviladelma päällä. Vesikaton rakenteen puuta. Sellainen kivitalo.
Luonnonkiveä seinät ja helkkarin paksut. Huonekorkeus yli 4 metriä ja huonekoko on jättimäinen. Kakluunia löytyy yms. mutta lämmin on ilmankin kovallakin pakkasella.
Kannattaa tehdä laatikoita pelloille ja myydä niitä 5000 euroa neliö jos kannattavuutta haluat.
Metrin paksuista kananpaskaa ja lattiavalu 10cm paksu ollen napanöyhtää. Ihmekkään jos astma leviää kuin kuppa töölöössä.
HUH HUH SENTÄÄN!
Vaikuttaahan se ulkonäkö hintaan. Ainakin julkisivuremontin hintaan. Tämän huomaat siinä vaiheessa, kun kaupunki asettaa remontin ehdoksi jotain pikkupiiperryksiä, jotka pitää saattaa täsmälleen samaan asuun kuin vuoden 1879 piirustuksissa on. Tai rajoittaa materiaaleja niin kuin Finlandia-talossa, jossa arkkitehti on määritellyt seinälaatat ilmeisesti juovuspäissään kysymättä asiantuntijoilta, mikä kestää.
Onko aloittaja niitä, jotka onnistuivat saamaan vuokraläävän suokin kassuilta?
Kyllä Loordi ainakin tietää arkkitehdin, joka Loordin talon on suunnitellut ja piirtänyt. Yksilöllinen talo Loordilla on ja talon papereissa on tarkat tiedot talosta, piirustuksissa on arkkitehdin nimi.
Loordin talo onkin viimeisen päälle näyttävä kokonaisuus pihoineen ja upeine valaistuksineen, sen lisäksi talo on vielä järkevästi suunniteltu ja mukava asua. Saunakin on huippuluokkaa ja tilava, siellä on lauteita useammalla seinällä niin että mahtuu saunomaan isommallakin porukalla ja pitkään kun laittaa ilmanvaihtoa suuremmalle niin happi riittää kovemmassakin saunomisessa.
Kyllä siellä kelpaa homojen saunoa, loordin saunassa, siellä loordin multipersoona virtuaalimaailmassaan.