Arvaas mitä....?

Taivaskanavaa hyödyntääkseni seuraava miete:

James A. Garfield

"Vaikka otsaan tuleekin uurteita, älä anna niiden uurtua sydämeen. Mielen ei saa antaa vanhentua".

exR kirjoitti:

Taivaskanavaa hyödyntääkseni seuraava miete:

James A. Garfield

"Vaikka otsaan tuleekin uurteita, älä anna niiden uurtua sydämeen. Mielen ei saa antaa vanhentua".

Lue lisää

Käyttäkää tilaisuutta! Eetteriin menee.

exR kirjoitti:

Käyttäkää tilaisuutta! Eetteriin menee.

Taivaskanava esittää Charles Baudelairen ajatelman:
"Mielikuvitus on totuuden kuningatar, ja mahdollinen on yksi totuuden maakunta. Se on nimenomaisessa liitossa äärettömän kanssa".

exR kirjoitti:

Taivaskanava esittää Charles Baudelairen ajatelman:
"Mielikuvitus on totuuden kuningatar, ja mahdollinen on yksi totuuden maakunta. Se on nimenomaisessa liitossa äärettömän kanssa".

Lue lisää

sillä kuulen ihan selvästi;

Elämä on kuin hyvä kirja. Mitä pidemmälle siinä ehtii, sitä enemmän siinä tuntuu olevan mieltä.

kirjar kirjoitti:

sillä kuulen ihan selvästi;

Elämä on kuin hyvä kirja. Mitä pidemmälle siinä ehtii, sitä enemmän siinä tuntuu olevan mieltä.

Kyllähän se tiedetään kehen voi luottaa, ainakin sinuun!

exR kirjoitti:

Kyllähän se tiedetään kehen voi luottaa, ainakin sinuun!

Tältä kirjar-nikiltä en ostaisi edes käytettyä autoa. En luottaisi viiden sentin edestä.
Valitettavasi!

luottamus kirjoitti:

Tältä kirjar-nikiltä en ostaisi edes käytettyä autoa. En luottaisi viiden sentin edestä.
Valitettavasi!

Perusteluja?

Jokainenhan voi muodostaa omanlaisensa näkemyksen, sinulla tuollainen, minulla omani...
Mitä näistä kinaamaan.

exR kirjoitti:

Perusteluja?

Jokainenhan voi muodostaa omanlaisensa näkemyksen, sinulla tuollainen, minulla omani...
Mitä näistä kinaamaan.

Luulen että ...

Yksi elämän kestävimmistä iloista on tunne, jonka kokee kun suo aidosti anteeksi viholliselleen, tiesipä hän siitä tai ei.
- O.A.Battista.

kirjar kirjoitti:

Luulen että ...

Yksi elämän kestävimmistä iloista on tunne, jonka kokee kun suo aidosti anteeksi viholliselleen, tiesipä hän siitä tai ei.
- O.A.Battista.

Hännille heitti edellisen 'näkemyksellisen' viestini sinulle, ans' kattoo mihin tämän.

exR kirjoitti:

Hännille heitti edellisen 'näkemyksellisen' viestini sinulle, ans' kattoo mihin tämän.

Tänään taivaskanava esittää Hectorin "Kuunnellaan taivasta"

(se vaikk'ei vastaiskaan)

exR kirjoitti:

Taivaskanavaa hyödyntääkseni seuraava miete:

James A. Garfield

"Vaikka otsaan tuleekin uurteita, älä anna niiden uurtua sydämeen. Mielen ei saa antaa vanhentua".

Lue lisää

Taivaskanavalta tänään

Antoine de Saint-Exupéry:
"Hyvästi, kettu sanoi. -Nyt saat salaisuuteni.
Se on hyvin yksinkertainen:
Ainoastaan sydämellään näkee hyvin.
Tärkeimpiä asioita ei nää silmillään."

exR kirjoitti:

Taivaskanavalta tänään

Antoine de Saint-Exupéry:
"Hyvästi, kettu sanoi. -Nyt saat salaisuuteni.
Se on hyvin yksinkertainen:
Ainoastaan sydämellään näkee hyvin.
Tärkeimpiä asioita ei nää silmillään."

Lue lisää

Halaus on hyvä lahja, sopivan kokoinen kaikille, eikä kukaan pahastu jos sen palauttaa takaisin.

Lahjoitan sen Sinulle.

kirjar kirjoitti:

Halaus on hyvä lahja, sopivan kokoinen kaikille, eikä kukaan pahastu jos sen palauttaa takaisin.

Lahjoitan sen Sinulle.

Kiitos!
Varmaankin erinäköinen ja -tuntuinen, mutta kaiketi halauksen yritys ainakin, Sinullekin!

exR kirjoitti:

Taivaskanava esittää Charles Baudelairen ajatelman:
"Mielikuvitus on totuuden kuningatar, ja mahdollinen on yksi totuuden maakunta. Se on nimenomaisessa liitossa äärettömän kanssa".

Lue lisää

Kirjoittaja tuntematon:

"Onnenpolku poloinen
kaitanen ja koloinen,
kun joudut sitä kulkemaan,
niin muista silloin Jumalaa".

exR kirjoitti:

Kirjoittaja tuntematon:

"Onnenpolku poloinen
kaitanen ja koloinen,
kun joudut sitä kulkemaan,
niin muista silloin Jumalaa".

tulevat mieleen vanhan miehen sanat;

" Minä palelin siellä hangessa, pelkäsin kuolevani siihen kylmyyteen ja pommikoneet lensivät siinä puun latvojen tasalla.
Rukoilin Jumalaa että saisin elää ja nähdä vielä lapseni, itkin ja suljin silmäni etten näkisi, vaikka kuulin kamalan jylinän ja paukkeen.
Sitten, jonain päivänä, heräsin hämärään, olenko kuollut?
Oli lämmin mutta helvetillinen kipu jaloissani sai huutamaan tuskasta, kiroamaan syntymänikin.
Ei siihen kipuun lääkettä ollut...
Kuten huomaat, minulla ei ole jalkoja...
mutta Jumalalle kiitos, selvisin hengissä.
Monelle kävi pahemmin."

Hän kiitti elämästä jalattomanakin, eikä syyttänyt ketään, se oli hänen kohtalonsa,- " Monelle kävi pahemmin." -
Osaammeko me kiittää elämästämme hänen tavoin, vaikka olemme saaneet nauttia vapaasta isänmaasta.

Hänelle ja monelle hänen kohtalotoverilleen kaikki kunnia kuuluu, tänäänkin, Itsenäisyyspäivänä 2004.

exR kirjoitti:

Tänään taivaskanava esittää Hectorin "Kuunnellaan taivasta"

(se vaikk'ei vastaiskaan)

Itsenäisyyspäivän kunniaksi:

Maamme-laulu

exR kirjoitti:

Taivaskanavalta tänään

Antoine de Saint-Exupéry:
"Hyvästi, kettu sanoi. -Nyt saat salaisuuteni.
Se on hyvin yksinkertainen:
Ainoastaan sydämellään näkee hyvin.
Tärkeimpiä asioita ei nää silmillään."

Lue lisää

Mitähän asiaa taivaskanavalla tänään?

Albert Einstein:
"Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto"

exR kirjoitti:

Itsenäisyyspäivän kunniaksi:

Maamme-laulu

Jamppa Tuominen
"Aamu toi, ilta vei"

exR kirjoitti:

Jamppa Tuominen
"Aamu toi, ilta vei"

tuo viisu, niinhän se tapahtuu.

Tuli vain mieleeni lukiessa;
Se majatalo mieleen usein palaa,
jossa istuin illat hämärät,
ei tarvinnut siellä juoda salaa,
siell' keskenään ol kaikki ystävät...

Missähän täällä ne ystävät piileksivät, vaikuttaa kuin joku tuntisi suurta yksinäisyyttä ja siinä sitten unohtuu keino lähestyä. Kun ei muuta osaa niin huutaa tuuleen turhia terveisiä.

Jyvät putoavat alas ja akanat lentävät toisten silmille. Olikohan se tarkoituskin... taisipa olla ainakin yläkerrassa miekka paljaana. Kun aikansa hosuu, voi osua omaan nilkkaan.

kirjar kirjoitti:

tuo viisu, niinhän se tapahtuu.

Tuli vain mieleeni lukiessa;
Se majatalo mieleen usein palaa,
jossa istuin illat hämärät,
ei tarvinnut siellä juoda salaa,
siell' keskenään ol kaikki ystävät...

Missähän täällä ne ystävät piileksivät, vaikuttaa kuin joku tuntisi suurta yksinäisyyttä ja siinä sitten unohtuu keino lähestyä. Kun ei muuta osaa niin huutaa tuuleen turhia terveisiä.

Jyvät putoavat alas ja akanat lentävät toisten silmille. Olikohan se tarkoituskin... taisipa olla ainakin yläkerrassa miekka paljaana. Kun aikansa hosuu, voi osua omaan nilkkaan.

Lue lisää

saunaan. Kutina täytyy olla ja eväät repussa.

syhyttä kirjoitti:

saunaan. Kutina täytyy olla ja eväät repussa.

pakettiin ja katsellaan parin viikon päästä mitä on lähtenyt kasvamaan.

pelto kirjoitti:

pakettiin ja katsellaan parin viikon päästä mitä on lähtenyt kasvamaan.

ehdi voimaa keräämään, pidähän nyt yksi satokausi kylvön väliä.
Tai kylvä apilaa kesannoinnin sijaan, siitä tulee peltoon voimaa ja jos vaikka joku loytäisi niitä
"onnen apiloitakin", niitä nelilehtisiä, kuten tiedät.
Kyllä minä aina kaksi vuotta ehdin uutta satoa odottelemaan.

exR kirjoitti:

Taivaskanava esittää Charles Baudelairen ajatelman:
"Mielikuvitus on totuuden kuningatar, ja mahdollinen on yksi totuuden maakunta. Se on nimenomaisessa liitossa äärettömän kanssa".

Lue lisää

Henkevyydessä on aina totuus mukana; letkauttelu on pelkkiä sanallisia voimisteluliikkeitä.
- Dorothy Paker.

exR kirjoitti:

Taivaskanava esittää Charles Baudelairen ajatelman:
"Mielikuvitus on totuuden kuningatar, ja mahdollinen on yksi totuuden maakunta. Se on nimenomaisessa liitossa äärettömän kanssa".

Lue lisää

Henkevyydessä on aina totuus mukana; letkauttelu on pelkkiä sanallisia voimisteluliikkeitä.
- Dorothy Paker.

exR kirjoitti:

Mitähän asiaa taivaskanavalla tänään?

Albert Einstein:
"Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto"

Norman Vincent Peale:

"Tee ihmisille ystävällisiä tekoja, sillä mikään ei voi niin täydellisesti pyyhkiä synkkyyttä ja antaa puhtia kuin huolenpito ja ystävällisyys".

exR kirjoitti:

Norman Vincent Peale:

"Tee ihmisille ystävällisiä tekoja, sillä mikään ei voi niin täydellisesti pyyhkiä synkkyyttä ja antaa puhtia kuin huolenpito ja ystävällisyys".

Lue lisää

Lin Jutang:
"Mielenrauha on se henkinen tila jossa olet hyväksynyt pahimman"

kirjar kirjoitti:

tuo viisu, niinhän se tapahtuu.

Tuli vain mieleeni lukiessa;
Se majatalo mieleen usein palaa,
jossa istuin illat hämärät,
ei tarvinnut siellä juoda salaa,
siell' keskenään ol kaikki ystävät...

Missähän täällä ne ystävät piileksivät, vaikuttaa kuin joku tuntisi suurta yksinäisyyttä ja siinä sitten unohtuu keino lähestyä. Kun ei muuta osaa niin huutaa tuuleen turhia terveisiä.

Jyvät putoavat alas ja akanat lentävät toisten silmille. Olikohan se tarkoituskin... taisipa olla ainakin yläkerrassa miekka paljaana. Kun aikansa hosuu, voi osua omaan nilkkaan.

Lue lisää

Jotain tällaista talven keskellä:

Christa Michell
"Dreamtime Dolphin"

exR kirjoitti:

Jotain tällaista talven keskellä:

Christa Michell
"Dreamtime Dolphin"

Gheorghe Zamfirin improvisaationa Barbu Lautaru.
Kylmät väreet pintaan...tunnelmoiden näin illalla.

kirjar kirjoitti:

Gheorghe Zamfirin improvisaationa Barbu Lautaru.
Kylmät väreet pintaan...tunnelmoiden näin illalla.

Yksi mielisoittimistani (siis vain kuuntelen)
on juuri tuo pan-huilu.

exR kirjoitti:

Lin Jutang:
"Mielenrauha on se henkinen tila jossa olet hyväksynyt pahimman"

Henri Duvernois:

"Ehkäpä onni onkin vain mielikuvituksessa.Kun se puuttuu, jäävät jäljelle vain elämän latteudet"

exR kirjoitti:

Yksi mielisoittimistani (siis vain kuuntelen)
on juuri tuo pan-huilu.

Marc Heddelinckin; Segrets of theInnerWorld,
(Sisäisen maailaman salaisuudet)yhä uudelleen toistettuna tänä aamuna. Rauhoittavaa kuten tämä nyt soiva Tuntemattomalle ihmiselle,( Vangels).
Sunnuntain rauhaa matkalla mielen syvyyksiin.

exR kirjoitti:

Henri Duvernois:

"Ehkäpä onni onkin vain mielikuvituksessa.Kun se puuttuu, jäävät jäljelle vain elämän latteudet"

Jumala antaa meille pähkinöitä, mutta ei riko niitä, - sanoo saksalainen sananlasku.

exR kirjoitti:

Jotain tällaista talven keskellä:

Christa Michell
"Dreamtime Dolphin"

Soitamme mahdollisuuksien mukaan teidän ominta musiikkianne, edellyttäen, että täytätte toiveenne ja etsitte ne itse arkistostamme.
Taivaskanavalla pitää pientä kiirettä.

exR kirjoitti:

Soitamme mahdollisuuksien mukaan teidän ominta musiikkianne, edellyttäen, että täytätte toiveenne ja etsitte ne itse arkistostamme.
Taivaskanavalla pitää pientä kiirettä.

Lue lisää

Kenenkäs mielikappale tämä tunteja soinut "Neulan Rahina ja Kelan Klopsotus" mahtaa olla? Eikö sieltä arkistosta yhtään kunnon toivetta löydy?

exR kirjoitti:

Kenenkäs mielikappale tämä tunteja soinut "Neulan Rahina ja Kelan Klopsotus" mahtaa olla? Eikö sieltä arkistosta yhtään kunnon toivetta löydy?

Nadirin romanssi, tai jos ei löydy levyä niin laitetaan Punaista samppanjaa.
Nyt menen tervehtimään ystäviä ja vien musiikkia mukana; Kauneimmat joululaulut CD ja tunnelmoimme
kunnellen niitä kiireetöminä.

kirjar kirjoitti:

Jumala antaa meille pähkinöitä, mutta ei riko niitä, - sanoo saksalainen sananlasku.

J.W.von Goethe:

"Jos minä rakastan sinua, niin mitä se sinulle kuuluu?"

exR kirjoitti:

J.W.von Goethe:

"Jos minä rakastan sinua, niin mitä se sinulle kuuluu?"

Jos olet luvannut saapua seitsemältä ja tuletkin yhdeksältä, eikä rakkaasi ole vielä soittanut poliisille - rakkaus on haihtunut.
- Marlene Derrich.-

kirjar kirjoitti:

Jos olet luvannut saapua seitsemältä ja tuletkin yhdeksältä, eikä rakkaasi ole vielä soittanut poliisille - rakkaus on haihtunut.
- Marlene Derrich.-

siis Marlene Dietrichin, eikä tuo jonka sain tuonne karkaamaan.

sanojen alkuperä on kirjoitti:

siis Marlene Dietrichin, eikä tuo jonka sain tuonne karkaamaan.

Derrich olisi ollut varmaankin samaa mieltä!

Onneksi nykypäivänä kännykät 'vahtivat', pitävät yllä illuusioita.

exR kirjoitti:

J.W.von Goethe:

"Jos minä rakastan sinua, niin mitä se sinulle kuuluu?"

Ei enkelin enkeliä?

Soitetaan nyt Kustin järkiinnyttämiseksi se...
No, nyt meni tyhjäntoimittajalta muisti...

exR kirjoitti:

Ei enkelin enkeliä?

Soitetaan nyt Kustin järkiinnyttämiseksi se...
No, nyt meni tyhjäntoimittajalta muisti...

" Tuulella ei ole ystävää.."
Keskellä yötä heräsin kolinaan... tuuli oli napannut grillikatoksesta tuolin mukaansa ja vei sitä kuin "nälkä kerjäläistä," pitkin ja poikin pihaaa. Tuolla se nyt seisoo kuin kohtaloaan uhmaten aivan oikeassa asennossa ruusupuskan vierellä.
Kunhan päivä valkenee, menen ja istahdan siihen tuoliin katsomaan mitä minun pitäisi huomata...
Ruusut ei kyllä kuki, mutta tuulee niin että sukat pyörii jalassa.

Arvaas kuka? kirjoitti:

" Tuulella ei ole ystävää.."
Keskellä yötä heräsin kolinaan... tuuli oli napannut grillikatoksesta tuolin mukaansa ja vei sitä kuin "nälkä kerjäläistä," pitkin ja poikin pihaaa. Tuolla se nyt seisoo kuin kohtaloaan uhmaten aivan oikeassa asennossa ruusupuskan vierellä.
Kunhan päivä valkenee, menen ja istahdan siihen tuoliin katsomaan mitä minun pitäisi huomata...
Ruusut ei kyllä kuki, mutta tuulee niin että sukat pyörii jalassa.

Lue lisää

Arvaan, kukas muu kuin.....
Semmoisia ne tuuliviirit! Siis et sinä tietenkään.
Ajattele, jos jouluaattona saisit istuskella siinä puutarhatuolissa ja ruusut kukkisivat, taitaisi olla unohtumatonta.

exR kirjoitti:

J.W.von Goethe:

"Jos minä rakastan sinua, niin mitä se sinulle kuuluu?"

Taivaskanavaa on pyydetty välittämään seuraavanlainen uutinen:

Posti-Pulu Kusti, nykyisin emeritus THE (tiedonsiirron hallintajärjestelmien erikoisasiantuntija), on pyytänyt ilmoittamaan, että hän ja vierasmaalaista alkuperää oleva nti Vihervarpunen ovat löytäneet toisensa, muuttaneet siltä siiveniskulta yhteiselle orrelle Tsirppien pilvenpiirtäjään tuonne toisaalle. Aikovat viettää siellä Taivaallisella rauhan aukiolla joulun, jossa ei ole kortin kantoa, ei paketin availua. Vain loputtomasti pulumaista kujerrusta ja vihervarpusmaista tirskuntaa.

Kaikenkattavassa onnensa syövereissä toivottavat kaikille muillekin yhtä ihanaa joulunaikaa!

Toivekappaleenaan
"Varpunen jouluaamuna" (ital. sovituksena)
Emeritus THE (ent. Kusti) lupaa vähintään hyräillä mukana.

Taivaskanava lähettää onnittelunsa,kiitoksensa ja hyvän joulumielen toivotukset kaikille kuulijoilleen.

exR kirjoitti:

Taivaskanavaa on pyydetty välittämään seuraavanlainen uutinen:

Posti-Pulu Kusti, nykyisin emeritus THE (tiedonsiirron hallintajärjestelmien erikoisasiantuntija), on pyytänyt ilmoittamaan, että hän ja vierasmaalaista alkuperää oleva nti Vihervarpunen ovat löytäneet toisensa, muuttaneet siltä siiveniskulta yhteiselle orrelle Tsirppien pilvenpiirtäjään tuonne toisaalle. Aikovat viettää siellä Taivaallisella rauhan aukiolla joulun, jossa ei ole kortin kantoa, ei paketin availua. Vain loputtomasti pulumaista kujerrusta ja vihervarpusmaista tirskuntaa.

Kaikenkattavassa onnensa syövereissä toivottavat kaikille muillekin yhtä ihanaa joulunaikaa!

Toivekappaleenaan
"Varpunen jouluaamuna" (ital. sovituksena)
Emeritus THE (ent. Kusti) lupaa vähintään hyräillä mukana.

Taivaskanava lähettää onnittelunsa,kiitoksensa ja hyvän joulumielen toivotukset kaikille kuulijoilleen.

Lue lisää

kun vihervarpuset tirskuttavat niin innoissaan.
Kustin lempi niitä niin laulattaa.
Koko rotu tuntuu onnessaan riemuitsevan yhden rakkaudesta, se kantautuu kyllä sieltä Tsirppien pilvenpiirtäjästä tänne mmaalismaisemaankin.
Taitaa olla korkea pilvenpiirtäjä, rakennushistorian korkempia kenties, kun ääni kantaa halki avaruuden. Pitänee pian kattaa hää ateria koko sukukunnalle, vai miten arvelet, tuleeko niistä pysyvä pari, vai eksyykö riitasointuinen laulanta keskuuteensa? Pitänee kuulostella joulun aika, jos vaikka niille käy kuin allekirjoittaneelle tässä jokin aika sitten..

Jokohan tuota pian pitää lähteä nurmikkoa leikkaamaan, niin vihreä on tämä maisema taaskin.
Milläs se pukki kulkee kun reki ei oikein kulje näillä keleillä. Pitänee valjastaa poro oikein kiesien eteen, ja iso aisakello soimaan jos ei satu sellaista luokkaa olemaan jossa kello on valmiina. Sellainen oli kivan näköinenkin, muistan kuinka se kello heleästi kilkatti siellä hevosen pään yläpuolella kun kirkkoon kiirehdimme jouluaamuna. Se siitä, nyt piti pukista puhua ja porosta, vaikka joulupostikin on mielessä.

Kun sinä nyt olet ottanut sen Kustin pestin, rohkenen lähestyä sinua, ettet hukkaisi minun tärkeintä postiani vaan veisit sen oikeaan laatikkoon, oikeaan aikaan, mutta sellaista postia jota en toivo, niitäkin tulee, älä jätä laatikkoani täyttämään, huoletta voit hukata, sillä minullakin ne menevät takan sytykkeiksi.
Nytkin siellä on pari sellaista epä-kirjettä, ei toivottua, vahingossa kai tulleet väärään osoitteeseen, mutta en syytä sinua, Kustihan se oli.

Taivaskanavalla soi eilenkin se varpuslaulu, pieni tyttö sitä lauleli heleällä lapsen äänellään. Minä soittelen taivaskanavalle Cherbourgin sateenvarjot, Jörgen Petrsenin trumpetilla puhaltamana.
Seuraavana Myrskyluodon Maija pianolla orkesterin kanssa. Hieman erilaista näin joulun alla, mielialan mukaan.

kirjar kirjoitti:

kun vihervarpuset tirskuttavat niin innoissaan.
Kustin lempi niitä niin laulattaa.
Koko rotu tuntuu onnessaan riemuitsevan yhden rakkaudesta, se kantautuu kyllä sieltä Tsirppien pilvenpiirtäjästä tänne mmaalismaisemaankin.
Taitaa olla korkea pilvenpiirtäjä, rakennushistorian korkempia kenties, kun ääni kantaa halki avaruuden. Pitänee pian kattaa hää ateria koko sukukunnalle, vai miten arvelet, tuleeko niistä pysyvä pari, vai eksyykö riitasointuinen laulanta keskuuteensa? Pitänee kuulostella joulun aika, jos vaikka niille käy kuin allekirjoittaneelle tässä jokin aika sitten..

Jokohan tuota pian pitää lähteä nurmikkoa leikkaamaan, niin vihreä on tämä maisema taaskin.
Milläs se pukki kulkee kun reki ei oikein kulje näillä keleillä. Pitänee valjastaa poro oikein kiesien eteen, ja iso aisakello soimaan jos ei satu sellaista luokkaa olemaan jossa kello on valmiina. Sellainen oli kivan näköinenkin, muistan kuinka se kello heleästi kilkatti siellä hevosen pään yläpuolella kun kirkkoon kiirehdimme jouluaamuna. Se siitä, nyt piti pukista puhua ja porosta, vaikka joulupostikin on mielessä.

Kun sinä nyt olet ottanut sen Kustin pestin, rohkenen lähestyä sinua, ettet hukkaisi minun tärkeintä postiani vaan veisit sen oikeaan laatikkoon, oikeaan aikaan, mutta sellaista postia jota en toivo, niitäkin tulee, älä jätä laatikkoani täyttämään, huoletta voit hukata, sillä minullakin ne menevät takan sytykkeiksi.
Nytkin siellä on pari sellaista epä-kirjettä, ei toivottua, vahingossa kai tulleet väärään osoitteeseen, mutta en syytä sinua, Kustihan se oli.

Taivaskanavalla soi eilenkin se varpuslaulu, pieni tyttö sitä lauleli heleällä lapsen äänellään. Minä soittelen taivaskanavalle Cherbourgin sateenvarjot, Jörgen Petrsenin trumpetilla puhaltamana.
Seuraavana Myrskyluodon Maija pianolla orkesterin kanssa. Hieman erilaista näin joulun alla, mielialan mukaan.

Lue lisää

Ihmettelitkö sinäkin sitä pörräystä?
Ne ovat niin nopeita nämä nykypäivän sinkut, että muutaman kerran kun on ohi lennetty, niin siitä vain avoliittoon lempeään leiskuttamaan.
Vai mahtoivatko huomata toisensa jo sillä kuululla ensi silmäyksellä?

Ai, että ruoho kasvaa? Annat kai kasvaa, jos se Petteri lyhentelee sitten kun itse turiset Joulupukin kanssa? Jos ruusuja ilmestyy, niin niistä pidät kai Petterin kaukana, piikit eivät tee ollenkaan hyvää säväystä turpakarvoissa.

Ja postinkin kanssa sinulla oli harmeja? Jos laatisit minulle nimilistan epätoivotuista lähettäjistä niin voisin joutessani silputa roskat jo ennen turhaa kantoa. En kai minä sentään ole puolinukuksissa sinulle mitään sopimatonta lähetellyt? Tämä uusi duuni on melkeinpä vielä vaativampi kuin se entiseni, jos muistat sen itsenimittämäni oppaan pestin? Siinä sentään rahtitavara osasi mahdollisesti lopulta itse määränpäähänsä, mutta laita nyt postisäkki kävelemään vesi- tai lumisateeseen. Voisikin vierähtää muutama joulu niiden korttien jakelussa.
Sinä jo soittelitkin kauniita säveliä eetteriin, laittaiskohan vielä jotain? Sopisikohan tähän Jukka Kuoppamäen: "Paljon sanomatta jää" ?
Näinhän siinä näillä kanavilla käy.

exR kirjoitti:

Ihmettelitkö sinäkin sitä pörräystä?
Ne ovat niin nopeita nämä nykypäivän sinkut, että muutaman kerran kun on ohi lennetty, niin siitä vain avoliittoon lempeään leiskuttamaan.
Vai mahtoivatko huomata toisensa jo sillä kuululla ensi silmäyksellä?

Ai, että ruoho kasvaa? Annat kai kasvaa, jos se Petteri lyhentelee sitten kun itse turiset Joulupukin kanssa? Jos ruusuja ilmestyy, niin niistä pidät kai Petterin kaukana, piikit eivät tee ollenkaan hyvää säväystä turpakarvoissa.

Ja postinkin kanssa sinulla oli harmeja? Jos laatisit minulle nimilistan epätoivotuista lähettäjistä niin voisin joutessani silputa roskat jo ennen turhaa kantoa. En kai minä sentään ole puolinukuksissa sinulle mitään sopimatonta lähetellyt? Tämä uusi duuni on melkeinpä vielä vaativampi kuin se entiseni, jos muistat sen itsenimittämäni oppaan pestin? Siinä sentään rahtitavara osasi mahdollisesti lopulta itse määränpäähänsä, mutta laita nyt postisäkki kävelemään vesi- tai lumisateeseen. Voisikin vierähtää muutama joulu niiden korttien jakelussa.
Sinä jo soittelitkin kauniita säveliä eetteriin, laittaiskohan vielä jotain? Sopisikohan tähän Jukka Kuoppamäen: "Paljon sanomatta jää" ?
Näinhän siinä näillä kanavilla käy.

Lue lisää

kun hämärässä kulkee.
Vein tuonne paikalliseen jakelukeskukseen taas
mitä ilmeisemmin väärään laatikkoon joutunutta postia. Lähettäjä, niin, se on tietämätön ja tuntematon, en avannut postuukeja.

Täällä saa näköjään uusia virkanimikkeitä...
unohtui jo mikä se sinulla se virka nyt olikaan?

Minä menen nyt varaston katolle. Tuuli irroitti kattopeltiä ja nyt on vasarat ja naulat valmiina ovella odottelemassa, ei ku tikkaille ja katolle.
Illalla kuuluu pysyinkö vai putosinko.

kirjar kirjoitti:

kun hämärässä kulkee.
Vein tuonne paikalliseen jakelukeskukseen taas
mitä ilmeisemmin väärään laatikkoon joutunutta postia. Lähettäjä, niin, se on tietämätön ja tuntematon, en avannut postuukeja.

Täällä saa näköjään uusia virkanimikkeitä...
unohtui jo mikä se sinulla se virka nyt olikaan?

Minä menen nyt varaston katolle. Tuuli irroitti kattopeltiä ja nyt on vasarat ja naulat valmiina ovella odottelemassa, ei ku tikkaille ja katolle.
Illalla kuuluu pysyinkö vai putosinko.

Lue lisää

Laitoitpa pahan, en tullut virkani lumoissa ajatelleeksikaan koko tittelikysymystä.

Ja kun Kusti on nyt emeritus THE, aion kutsua itseäni vara-THE:ksi, tai ei se taidakaan oikein sopia, kun ei ole noita Kustin muita ansioita.

Mikähän sitä sitten olis? Pulu ei kävele kahdella jalalla, minulta taas puuttuvat lentimet. Nytpä tulikin mietittävää, menköön joulun yli, kunhan posti vain kulkee. Mitä sieltä huudellaan, en tosiaankaan aio ottaa mitään jakel.....nimikettä. Onhan niitä virkoja, en tosiaankaan ole ilol....Nyt suukkeja kiinn...

Nytpä keksin, olen Postin opastaja. Siinähän saan sitten vanhat ja uudet mokat anteeksi, kun menevät Rauhan piikkiin. Oli se Rauha vaan hyvä ihminen.

exR kirjoitti:

Laitoitpa pahan, en tullut virkani lumoissa ajatelleeksikaan koko tittelikysymystä.

Ja kun Kusti on nyt emeritus THE, aion kutsua itseäni vara-THE:ksi, tai ei se taidakaan oikein sopia, kun ei ole noita Kustin muita ansioita.

Mikähän sitä sitten olis? Pulu ei kävele kahdella jalalla, minulta taas puuttuvat lentimet. Nytpä tulikin mietittävää, menköön joulun yli, kunhan posti vain kulkee. Mitä sieltä huudellaan, en tosiaankaan aio ottaa mitään jakel.....nimikettä. Onhan niitä virkoja, en tosiaankaan ole ilol....Nyt suukkeja kiinn...

Nytpä keksin, olen Postin opastaja. Siinähän saan sitten vanhat ja uudet mokat anteeksi, kun menevät Rauhan piikkiin. Oli se Rauha vaan hyvä ihminen.

Lue lisää

Anteeksipyyntöni!

Emeritus THE soitti välittömästi ilmoitukseni jälkeen ja kehotti minua ottamaan lopputilin, koska olen kuulemma niin sokea etten näe hänen kävelevän silloin tällöin. Miten siis osaisin jaella postitkaan oikein.
Se siitä työurasta, jakakoon joku Norjalainen vierastyövoima loput.
Työtodistusta en tarvitse, kiitos. Omat ansioni ovat täysi mysteeri itsellenikin.

exR kirjoitti:

Anteeksipyyntöni!

Emeritus THE soitti välittömästi ilmoitukseni jälkeen ja kehotti minua ottamaan lopputilin, koska olen kuulemma niin sokea etten näe hänen kävelevän silloin tällöin. Miten siis osaisin jaella postitkaan oikein.
Se siitä työurasta, jakakoon joku Norjalainen vierastyövoima loput.
Työtodistusta en tarvitse, kiitos. Omat ansioni ovat täysi mysteeri itsellenikin.

Lue lisää

Lähetämme postin tietämättä viekö sen tuuli vai laineet, lintu lentäen vaiko "joku" jolla ei ole nimeä.
Lähetellään vaan ja luotetaan että osuu jonkun laatikkoon oikeakin viesti. Nyt taitaa olla se kiirein aika ja painavimmat postisäkit joten jätä vain se homma sille vierastyövoimalle.
Tivotaan että edes veronsa maksaisivat jos nyt palkkaakin saavat.
Eihän ne sinulle maksaneet, palkatta panivat hommiin, eikä Kustikaan kiittänyt kun ylimääräistä vapaata sai. Kiittämätön maailma.

Huomasithan, en pudonnut katolta, enkä lyönyt edes vasralla sormeeni vaikka monta peltikatto naulaa iskin. Ei vie ensimmäinen tuuli kattopeltejä. Mutta apu olisi ollut tarpeen kun nostin niitä alas lentäneitä peltejä ylös katolle.
Moneksi sitä ihminen joutuu kun köyhänä elää.
Virkanimekseni käy tänään pellittäjä.
Huomisesta ei taas tiedä.

exR kirjoitti:

Arvaan, kukas muu kuin.....
Semmoisia ne tuuliviirit! Siis et sinä tietenkään.
Ajattele, jos jouluaattona saisit istuskella siinä puutarhatuolissa ja ruusut kukkisivat, taitaisi olla unohtumatonta.

Lue lisää

tuulen lennättämään tuoliin.

Jumala antoi meille muistin, että meillä olisi ruusuja joulukuussa.
-James.M. Barrie.

kirjar kirjoitti:

Lähetämme postin tietämättä viekö sen tuuli vai laineet, lintu lentäen vaiko "joku" jolla ei ole nimeä.
Lähetellään vaan ja luotetaan että osuu jonkun laatikkoon oikeakin viesti. Nyt taitaa olla se kiirein aika ja painavimmat postisäkit joten jätä vain se homma sille vierastyövoimalle.
Tivotaan että edes veronsa maksaisivat jos nyt palkkaakin saavat.
Eihän ne sinulle maksaneet, palkatta panivat hommiin, eikä Kustikaan kiittänyt kun ylimääräistä vapaata sai. Kiittämätön maailma.

Huomasithan, en pudonnut katolta, enkä lyönyt edes vasralla sormeeni vaikka monta peltikatto naulaa iskin. Ei vie ensimmäinen tuuli kattopeltejä. Mutta apu olisi ollut tarpeen kun nostin niitä alas lentäneitä peltejä ylös katolle.
Moneksi sitä ihminen joutuu kun köyhänä elää.
Virkanimekseni käy tänään pellittäjä.
Huomisesta ei taas tiedä.

Lue lisää

Tämmöinen 'talkoolainen' tässä sitten!
Kovasti lupailin tulla jos jotakin tekemään, mutta sitten kun tarvitsit pellinkantajaa, tämä vain virkaansa pohdiskeli. Häpeän.....

No, se virkahan sitten oli ja meni.
Jotain uutta pitäisi katsella, ei täällä Taivaskanavallakaan grammarinsoittajan tai ajatelmanlausujan toimia kummempaa taida olla?

Tontun puuhissa on tullut oltuakin vuodet pääksytysten, siinä ei mitään uutta...
On jotensakin luontaista...

Sinäkö siellä touhuilet kirjoituspuuhien parissa näin talvella? Siinähän kyllä aika kuluu, luin muuten eilisen kertomuksesi Tuulian joulusta, oliko tosipohjainen? On tuontapaisia perheitä paljon, ollut aina ja olisivatko lisääntymässä tämän 'halvan' alkoholin myötä. Tuuliasi tapaisia lapsia otetaan kait nykyisin helpommin huostaan, onhan nyt se laki lapseen koskemattomuudestakin. Edes luunappia ei saisi antaa, ei tukistaa, muusta lyömisestä puhumattakaan. Monikohan silti on tapojansa muuttanut? Lapset ovat kiistakapuloina vanhempiensa arvovaltatappeluissa. Manipuloinnin kohteina.

Tulee hiukan surullinen mieli noita ajatellessa, mutta mitäs kirjoitit semmoisen tarinan....

Päivä on tässä taas aluillaan ja Taivaskanavalla kaikki hyvin, vai onkohan?

exR kirjoitti:

Tämmöinen 'talkoolainen' tässä sitten!
Kovasti lupailin tulla jos jotakin tekemään, mutta sitten kun tarvitsit pellinkantajaa, tämä vain virkaansa pohdiskeli. Häpeän.....

No, se virkahan sitten oli ja meni.
Jotain uutta pitäisi katsella, ei täällä Taivaskanavallakaan grammarinsoittajan tai ajatelmanlausujan toimia kummempaa taida olla?

Tontun puuhissa on tullut oltuakin vuodet pääksytysten, siinä ei mitään uutta...
On jotensakin luontaista...

Sinäkö siellä touhuilet kirjoituspuuhien parissa näin talvella? Siinähän kyllä aika kuluu, luin muuten eilisen kertomuksesi Tuulian joulusta, oliko tosipohjainen? On tuontapaisia perheitä paljon, ollut aina ja olisivatko lisääntymässä tämän 'halvan' alkoholin myötä. Tuuliasi tapaisia lapsia otetaan kait nykyisin helpommin huostaan, onhan nyt se laki lapseen koskemattomuudestakin. Edes luunappia ei saisi antaa, ei tukistaa, muusta lyömisestä puhumattakaan. Monikohan silti on tapojansa muuttanut? Lapset ovat kiistakapuloina vanhempiensa arvovaltatappeluissa. Manipuloinnin kohteina.

Tulee hiukan surullinen mieli noita ajatellessa, mutta mitäs kirjoitit semmoisen tarinan....

Päivä on tässä taas aluillaan ja Taivaskanavalla kaikki hyvin, vai onkohan?

Lue lisää

Sain Tuulian kuin lahjaksi. Itse hän valitsi kotimme kodiksensa.
Talossamme olisi ollut moni perhe valmis hänet kotiinsa ottamaan. Ihana, toimelias tyttö joka osasi paljon enemmän kuin sen ikäinen lapsi yleensä.

Tuo tarina oli minulla jo kirjoitettuna, kopioin sen levykkeeltä koneelle ja siirsin sivulle.
En sitä toki eilen kirjoittanut. Se vain tuli taas mieleeni kun katselin Tuulian valokuvaa tuossa lipaston päällä.

Kävin kyllä illalla kirjanpitoja läpi, se homma vain tuntuu puulta. Pianhan vuosi vaihtuu ja tehtävä siirtyy toiselle. (Jään eläkkeelle tuosta vappaehtoisesta virasta)

Kuten huomasit, homma katolla sujui, vaikka kyllä siellä yksi apulainen yritti pysyä. Enemmän se tiellä kyllä oli neljän jalkansa ja innokkaan leikkimielisen luonteensa takia.

Taivaskanavallako ei tänään soi?
Laitetaan lautaselle Glenn Millerin; In the mood.

exR kirjoitti:

Kiitos!
Varmaankin erinäköinen ja -tuntuinen, mutta kaiketi halauksen yritys ainakin, Sinullekin!

Tämmöisiä paketteja laitan Joulupukin rekeen tänään monta, monta......
Ja Petterille kauroja, ettei niitä ruusunpiikkejä enää.....

Näen teidät kaikki omissa 'puutarhatuoleissanne', odottamassa , kuka mitäkin.....

Viimeisen kerran täältä, lämpöisiä Joulun ajatuksia!

exR kirjoitti:

Tämmöisiä paketteja laitan Joulupukin rekeen tänään monta, monta......
Ja Petterille kauroja, ettei niitä ruusunpiikkejä enää.....

Näen teidät kaikki omissa 'puutarhatuoleissanne', odottamassa , kuka mitäkin.....

Viimeisen kerran täältä, lämpöisiä Joulun ajatuksia!

Lue lisää

Tänne piti tehdä 'kyläreissu', vaikka perinteiden mukaan joulupäivänä ei sellainen sopisi.
Täällä palstoilla on kuitenkin omat perinteet ja lait, eikä täällä kait muuten naapureita häiritse kun ohimennen silmäilevät.
Tämä aika on ollut poikkeuksellista kaikilta osin, syy tai ansio tämän laajakaistan. Mitähän tästä pitäisi oikeastaan ajatella, sitä olen pähkäillyt muutaman kuukauden.

Toikohan se joulupukki nuo paketit perille? Itse en tosiaan nähnyt ensimmäistäkään pukkia, kummallinen joulu siltäkin kantilta, useina vuosina niitä on kävellyt vähän joka toisessa kadunkulmassa.
Onkohan tämä maailmakaan enää koskaan samanlainen kuin ennen niitä ensimmäisiä isoja terroritekoja? Tuleeko meistä jotain hälläväliä ihmisiä?
Kuitenkin, tänäänkin toivon ja taas kerran toivon, että jonain päivänä viisastumme ja unohdamme turhanpäiväisyydet, ehkäpä jo ensi vuonna! ;)))

exR kirjoitti:

Tänne piti tehdä 'kyläreissu', vaikka perinteiden mukaan joulupäivänä ei sellainen sopisi.
Täällä palstoilla on kuitenkin omat perinteet ja lait, eikä täällä kait muuten naapureita häiritse kun ohimennen silmäilevät.
Tämä aika on ollut poikkeuksellista kaikilta osin, syy tai ansio tämän laajakaistan. Mitähän tästä pitäisi oikeastaan ajatella, sitä olen pähkäillyt muutaman kuukauden.

Toikohan se joulupukki nuo paketit perille? Itse en tosiaan nähnyt ensimmäistäkään pukkia, kummallinen joulu siltäkin kantilta, useina vuosina niitä on kävellyt vähän joka toisessa kadunkulmassa.
Onkohan tämä maailmakaan enää koskaan samanlainen kuin ennen niitä ensimmäisiä isoja terroritekoja? Tuleeko meistä jotain hälläväliä ihmisiä?
Kuitenkin, tänäänkin toivon ja taas kerran toivon, että jonain päivänä viisastumme ja unohdamme turhanpäiväisyydet, ehkäpä jo ensi vuonna! ;)))

Lue lisää

Vähän nolottaa täällä sivuraiteilla huristella, mutta toivon että kanssakulkijat kuitenkin, sitten kun muilta touhuiltaan ehtivät, piipahtavat.

Hyviä jatkoja ja parempaa tulevaa toivon teille, myös itselleni!

Mitä jää muistoihimme tästä Joulusta?
Jokaiselle jotakin, tietenkin. Mutta muistammeko vuosien mentyä, jos elää saamme, että se kaikki tapahtui juuri tänä vuonna?
Valokuvia katsellessani, niitä joihin ei ole päiväystä merkitty, ihmettelen milloinkahan tämäkin on otettu. Usein en edes muista missä.
Varsinkin etelän rantalomakuvat ovat sitä sarjaa, että Uunon tavoin kysyn itseltäni,'missä ollaan, mikä maa'. Sama hiekka,palmut, meri. Ihmisetkin jotenkin samannäköisiä, siis muut turistit. Tästä syystä en kai koskaan löhölomilla ole viihtynytkään, mukaan mennyt kuitenkin, toisten toiveiden kohteisiin.

Muistanko oikein,(en jaksa ainakaan nyt tarkistaa) olitko sinäkin Kirjar niitä, jotka mietiskelevät millaisia me kanssakulkijat todellisuudessa olemme. Ne altot ja sopraanot, jos muistikuvani on oikea?
Totta on, että joistakuista muodostuu kirjoitusten perusteella 'kuva'. Joku on väritykseltään vaalea, valoisa. Toinen räiskyy kaikissa sateenkaaren väreissä, yhden väri saattaa olla useimmiten harmaa. Täysin mustaa persoonaa en muista tavanneeni, ainakaan toistuvasti. Vaikka eihän näistä 'nikkien markkinoista' varma voi olla.
Tutustuin muuten siihen puuhoroskooppiin, jota te entisellä porukalla olette läpikäyneet, jännä juttu. Sinähän, Kirjar, olit siinä paju? Silloiset keskustelunne olivat muuten mielenkiintoisia, en huomannut moniakaan hörsyilyjä. Monia niistä nikeistä ei ole enää näkynyt, ovatkohan vaihtaneet vai vaihtuneet?

Tässä tätä pähkäilyä taas tuli, jos poikkeatte niin tasaannuttavaa joulunjatkoa!

exR kirjoitti:

Vähän nolottaa täällä sivuraiteilla huristella, mutta toivon että kanssakulkijat kuitenkin, sitten kun muilta touhuiltaan ehtivät, piipahtavat.

Hyviä jatkoja ja parempaa tulevaa toivon teille, myös itselleni!

Mitä jää muistoihimme tästä Joulusta?
Jokaiselle jotakin, tietenkin. Mutta muistammeko vuosien mentyä, jos elää saamme, että se kaikki tapahtui juuri tänä vuonna?
Valokuvia katsellessani, niitä joihin ei ole päiväystä merkitty, ihmettelen milloinkahan tämäkin on otettu. Usein en edes muista missä.
Varsinkin etelän rantalomakuvat ovat sitä sarjaa, että Uunon tavoin kysyn itseltäni,'missä ollaan, mikä maa'. Sama hiekka,palmut, meri. Ihmisetkin jotenkin samannäköisiä, siis muut turistit. Tästä syystä en kai koskaan löhölomilla ole viihtynytkään, mukaan mennyt kuitenkin, toisten toiveiden kohteisiin.

Muistanko oikein,(en jaksa ainakaan nyt tarkistaa) olitko sinäkin Kirjar niitä, jotka mietiskelevät millaisia me kanssakulkijat todellisuudessa olemme. Ne altot ja sopraanot, jos muistikuvani on oikea?
Totta on, että joistakuista muodostuu kirjoitusten perusteella 'kuva'. Joku on väritykseltään vaalea, valoisa. Toinen räiskyy kaikissa sateenkaaren väreissä, yhden väri saattaa olla useimmiten harmaa. Täysin mustaa persoonaa en muista tavanneeni, ainakaan toistuvasti. Vaikka eihän näistä 'nikkien markkinoista' varma voi olla.
Tutustuin muuten siihen puuhoroskooppiin, jota te entisellä porukalla olette läpikäyneet, jännä juttu. Sinähän, Kirjar, olit siinä paju? Silloiset keskustelunne olivat muuten mielenkiintoisia, en huomannut moniakaan hörsyilyjä. Monia niistä nikeistä ei ole enää näkynyt, ovatkohan vaihtaneet vai vaihtuneet?

Tässä tätä pähkäilyä taas tuli, jos poikkeatte niin tasaannuttavaa joulunjatkoa!

Lue lisää

Riemukasta Tapaninpäivää rauhallisten päivien jälkeen.
Lumisade peitti yöllä uudella lumella vanhat kinokset. Pienten jalkojen jättämät jäljet ja enkelinkuvat peittyivät, mutta tänään syntyy uusia. Mummi saa postilaatikolle kulkiessaan katsella lasten tekemiä enkeleitä tien vierellä, muistella kuinka monta niitä tekijöitä olikaan ja miettiä kuka tuon suurimman enkelin tekijä oli.
Yhdet vieraat ovat poistuneet, seuraavat tulossa.

Mietiskelit sinäkin millaisia persoonia nikkien takana mahtaa olla. Samoissa aatoksissa, kuin salaisen verhon taakse kurkkimassa me täällä taidamme olla. Vain sanomien sisällöstä muodostamme kuvan joka aina ei kai ole ihan oikeaan osunutkaan, mutta jonkinlainen mielikuva mielipiteistä syntyy.
Minulle sopii tuo altto edelleenkin, sopraanoksi minusta ei ole. Puuhoroskooppi antaa minulle Valkopyökin hahmon, Wald Disney;iin minua ei muussa sitten voi verratakaan, rahaa en ole onnistunut ideoillani keräämään vaikka niitä mielessä on aina uusia... lentää pilvissä joskus, kunnes huomaan että jalat ovat maassa.
Mielenkiintoinen tuo puuhoroskooppi on, siitä ei pääse mihinkään, vaikka ei niihin uskoisikaan.

Ulkoiluksi kävi tänään kaksi tuntia lumitöitä, nyt laittamaan ruokaa saapuville vieraille ja levon aika koittaa kun he ovat lähteneet.
Nautin kun on touhua ja vilskettä vielä tänään, joulu ei ole vielä ohi sillä monia säihkyviä lasten silmäpareja saan tänään ihailla.

Poltetaan vielä kynttilöitä hämärän päivän valona.

kirjar kirjoitti:

Riemukasta Tapaninpäivää rauhallisten päivien jälkeen.
Lumisade peitti yöllä uudella lumella vanhat kinokset. Pienten jalkojen jättämät jäljet ja enkelinkuvat peittyivät, mutta tänään syntyy uusia. Mummi saa postilaatikolle kulkiessaan katsella lasten tekemiä enkeleitä tien vierellä, muistella kuinka monta niitä tekijöitä olikaan ja miettiä kuka tuon suurimman enkelin tekijä oli.
Yhdet vieraat ovat poistuneet, seuraavat tulossa.

Mietiskelit sinäkin millaisia persoonia nikkien takana mahtaa olla. Samoissa aatoksissa, kuin salaisen verhon taakse kurkkimassa me täällä taidamme olla. Vain sanomien sisällöstä muodostamme kuvan joka aina ei kai ole ihan oikeaan osunutkaan, mutta jonkinlainen mielikuva mielipiteistä syntyy.
Minulle sopii tuo altto edelleenkin, sopraanoksi minusta ei ole. Puuhoroskooppi antaa minulle Valkopyökin hahmon, Wald Disney;iin minua ei muussa sitten voi verratakaan, rahaa en ole onnistunut ideoillani keräämään vaikka niitä mielessä on aina uusia... lentää pilvissä joskus, kunnes huomaan että jalat ovat maassa.
Mielenkiintoinen tuo puuhoroskooppi on, siitä ei pääse mihinkään, vaikka ei niihin uskoisikaan.

Ulkoiluksi kävi tänään kaksi tuntia lumitöitä, nyt laittamaan ruokaa saapuville vieraille ja levon aika koittaa kun he ovat lähteneet.
Nautin kun on touhua ja vilskettä vielä tänään, joulu ei ole vielä ohi sillä monia säihkyviä lasten silmäpareja saan tänään ihailla.

Poltetaan vielä kynttilöitä hämärän päivän valona.

Lue lisää

Vielä ennätän Tapania toivotella "hintsun hetken", kello kohta kahtatoista käy! Palasin "rekiretkiltäni" tässä ehtoolla, ja vaikka kuinka olin päättänyt siirtää nämä yhteydenotot huomiseen, niin eikös vain: veri veti vastailemaan.

Persoonakuvista. Tietyt mielikuvat syntyvät kirjoituksista, totta. Ihan silmissäni olen näkevänikin teidät...
Että sopraanoksi pitäisi taas ryhtyä, kun altoksi haluat. Täytyy aloittaa sitten vain ääniharjoittelut - mitähän naapurit sanovat! Niin, ellet sinä exR, et tainnut kertoa vielä äänialuettasi?
Tuo puuhoroskooppi-juttu tuli ja meni aikanaan mielestäni. Joku outo olin, pitääpä haulla hakea huomenissa.

Hyvää alkavaa vuoden viimeistä viikkoa kaikille
ja kauniita unia!
Helena

Helena04 kirjoitti:

Vielä ennätän Tapania toivotella "hintsun hetken", kello kohta kahtatoista käy! Palasin "rekiretkiltäni" tässä ehtoolla, ja vaikka kuinka olin päättänyt siirtää nämä yhteydenotot huomiseen, niin eikös vain: veri veti vastailemaan.

Persoonakuvista. Tietyt mielikuvat syntyvät kirjoituksista, totta. Ihan silmissäni olen näkevänikin teidät...
Että sopraanoksi pitäisi taas ryhtyä, kun altoksi haluat. Täytyy aloittaa sitten vain ääniharjoittelut - mitähän naapurit sanovat! Niin, ellet sinä exR, et tainnut kertoa vielä äänialuettasi?
Tuo puuhoroskooppi-juttu tuli ja meni aikanaan mielestäni. Joku outo olin, pitääpä haulla hakea huomenissa.

Hyvää alkavaa vuoden viimeistä viikkoa kaikille
ja kauniita unia!
Helena

Lue lisää

Mukava, että olitte ehtineet pistäytyä!
Teillä niitä pieniä ja isompia tähtisilmiä taitaa olla useampiakin, kun niitä enkelinkuviakin siellä Kirjarin pihapirissä.
Kaikenlaista sitä mielessään pyörittelee, kuten noita maailman antamia paletin sävyjä.
Helena, minunko äänialani? Nykyistä en osaa määritellä, niin harvoin tulee kokeiltua, muinoin se oli altto. Ainakaan ylärekisteriin päin ei ole menty, toivon ettei ihan bassokaan.
Ajatuksissani, siis äänettä, laulan oikeinkin kauniisti omasta mielestäni.

Tästähän taas muistuvat kouluajat, jolloin pelkästään kovalla äänellä laulamalla sain yhteen todistukseen 10, aivan liikaa omastakin mielestäni. Kävi vielä niin hassusti, että jouduin muuttamaan koulua sen numeron kanssa ja uudessa luokassa heti alkajaisiksi opettaja tietenkin halusi kuulla miten laulan. Yritin venkoilla vaikka kuinka, mutta ope ei antanut periksi, jotain 'maa on niin kaunista' siinä sitten yrittelin. Kyllä hävetti, vieläkin!
Ajatelkaa nyt, uusi koulu, kaikki tuijottavat juuri luokkaan kesken aamuhartauden saapunutta tulokasta, siitä johonkin pulpettiin istumaan ja open katsastettua tokarini saman tien ylös yksinlauluun!

Helenaa minäkin olisin sopraanoksi veikkaillut, heleän vaaleine väreineen ja Fiiulia lainatakseni ruusuntuoksuisine kuplineen.

Kirjarin värit mielessäni vaihtelevat, ehkä niiden puiden värityksen mukaan, joita siellä pihapiirissäsi katselet. Itse kuvailet tummaa taustaasi, jolle kuitenkin aina löytyy jokin värikäs piirto, mikä sen väri milloinkin on, näyttäisi vaihtelevan, mutta aina kirkas.
Niistä piirroista olen itsekin saanut myötäsi nauttia, kiitos!

Tämmöisillä värityksillä kohti uutta vuotta, voikaahan hyvn!

exR kirjoitti:

Mukava, että olitte ehtineet pistäytyä!
Teillä niitä pieniä ja isompia tähtisilmiä taitaa olla useampiakin, kun niitä enkelinkuviakin siellä Kirjarin pihapirissä.
Kaikenlaista sitä mielessään pyörittelee, kuten noita maailman antamia paletin sävyjä.
Helena, minunko äänialani? Nykyistä en osaa määritellä, niin harvoin tulee kokeiltua, muinoin se oli altto. Ainakaan ylärekisteriin päin ei ole menty, toivon ettei ihan bassokaan.
Ajatuksissani, siis äänettä, laulan oikeinkin kauniisti omasta mielestäni.

Tästähän taas muistuvat kouluajat, jolloin pelkästään kovalla äänellä laulamalla sain yhteen todistukseen 10, aivan liikaa omastakin mielestäni. Kävi vielä niin hassusti, että jouduin muuttamaan koulua sen numeron kanssa ja uudessa luokassa heti alkajaisiksi opettaja tietenkin halusi kuulla miten laulan. Yritin venkoilla vaikka kuinka, mutta ope ei antanut periksi, jotain 'maa on niin kaunista' siinä sitten yrittelin. Kyllä hävetti, vieläkin!
Ajatelkaa nyt, uusi koulu, kaikki tuijottavat juuri luokkaan kesken aamuhartauden saapunutta tulokasta, siitä johonkin pulpettiin istumaan ja open katsastettua tokarini saman tien ylös yksinlauluun!

Helenaa minäkin olisin sopraanoksi veikkaillut, heleän vaaleine väreineen ja Fiiulia lainatakseni ruusuntuoksuisine kuplineen.

Kirjarin värit mielessäni vaihtelevat, ehkä niiden puiden värityksen mukaan, joita siellä pihapiirissäsi katselet. Itse kuvailet tummaa taustaasi, jolle kuitenkin aina löytyy jokin värikäs piirto, mikä sen väri milloinkin on, näyttäisi vaihtelevan, mutta aina kirkas.
Niistä piirroista olen itsekin saanut myötäsi nauttia, kiitos!

Tämmöisillä värityksillä kohti uutta vuotta, voikaahan hyvn!

Lue lisää

Et arvaa kuinka lämmittäviä sanasi olivat.
Olen kulkenut täällä takasivuillasi sinun jälänjäljilläsi, milloin mörrimöykyn piiloihin milloin kirkkaaseen paisteeseen ja tuntenut kuitenkin kuin kulkisit tuossa rinnallani puhuen ja osoittaen mihin katseeni suuntaisin.

Joskus katselemme maailmaa tummempien lasien läpi.
Aina ei ole pelkkää paistetta vaan varjot laskeutuvat yllemme, ajatukset karkaavat raskaisiin aiheisiin ja asioihin. On hyvä jos on edes joku kanava jonne suunnata sanat ja ajatukset.
Täällä on ollut tilaa puhua ja ajatella, sanoa ja kuunnella. Kiitos teille jotka olette kuunnelleet ja vastanneet, kiitos kun olen saanut olla samassa asemassa suhteenne.
Maailma on paljon suurempi kuin ikkunasta näkyy ja jokainen matka on aloitettava ensimmäisellä askeleella. Molempien lauseiden olen täällä todennut pitävän paikkansa.

Iloa arkisiin askareisiin ja onnea vuoden viimeiselle viikolle, kaikille mukana oleville.

kirjar kirjoitti:

Et arvaa kuinka lämmittäviä sanasi olivat.
Olen kulkenut täällä takasivuillasi sinun jälänjäljilläsi, milloin mörrimöykyn piiloihin milloin kirkkaaseen paisteeseen ja tuntenut kuitenkin kuin kulkisit tuossa rinnallani puhuen ja osoittaen mihin katseeni suuntaisin.

Joskus katselemme maailmaa tummempien lasien läpi.
Aina ei ole pelkkää paistetta vaan varjot laskeutuvat yllemme, ajatukset karkaavat raskaisiin aiheisiin ja asioihin. On hyvä jos on edes joku kanava jonne suunnata sanat ja ajatukset.
Täällä on ollut tilaa puhua ja ajatella, sanoa ja kuunnella. Kiitos teille jotka olette kuunnelleet ja vastanneet, kiitos kun olen saanut olla samassa asemassa suhteenne.
Maailma on paljon suurempi kuin ikkunasta näkyy ja jokainen matka on aloitettava ensimmäisellä askeleella. Molempien lauseiden olen täällä todennut pitävän paikkansa.

Iloa arkisiin askareisiin ja onnea vuoden viimeiselle viikolle, kaikille mukana oleville.

Lue lisää

Suurien katastrofien tunnelmissa.

Päivä päivältä kasvavat, sanon Sri Lankan vaikka onnettomuuden laajuus koski monia muitakin valtioita, loukkaantuneiden ja menehtyneiden luvut. Se järkyttää, mutta ihmettelin, missä ne kyyneleeni nyt ovat, jotka useimmiten jopa aivan suotta alkavat virrata?

Muistelin 11.9 New Yorkin tapahtumia, jolloin yksinäni katselin suoraa TV-lähetystä ja itkin ja itkin, koko illan.
Aloin pohtia, miksi tunnen nyt näin, olenko turtunut, paatunut, kovettunut?
En usko olevani, vaan ero on siinä, että terroristit osoittivat ihmisen tahallisen pahuuden, tarkoituksellisen tuskan tuottamisen vaikkakin jumalansa ja uskontonsa nimissä.

Luonto ei kykene sellaiseen pahuuteen. Se toimii omien lakiensa mukaan ja kaikki muu on sattumaa, tai kohtalo, kuten ajattelen. Olen aina ollut jonkinlainen fatalisti, uskonut kaiken tapahtuvan suunnitellusti, toimimme me ihmiset miten tahansa. Se, että nuo tuhannet ihmiset nyt menehtyivät tai loukkaantuivat, ei ole minkään inhimillisen tekijän suunniteltua pahuutta, vaan luonnon alkuvoimaa, siksi en kykene samanlaiseen suruun.

Jonkun mielestä käytökseni voi osoittaa kylmyyttä tai tunteettomuutta, mutta muuhun en nyt kykene. Toivon vain, että ihminen omilla toimillaan vastaisuudessa auttaisi luontoakin selviytymään, ei pilaisi sitä rahanahneudessaan tai välinpitämättömyydessään.

Tuli nyt tummin värein tämä päivä aloitettua, mutta toivotaan jatkossa kirkastuvaa, meille kaikille!

exR kirjoitti:

Suurien katastrofien tunnelmissa.

Päivä päivältä kasvavat, sanon Sri Lankan vaikka onnettomuuden laajuus koski monia muitakin valtioita, loukkaantuneiden ja menehtyneiden luvut. Se järkyttää, mutta ihmettelin, missä ne kyyneleeni nyt ovat, jotka useimmiten jopa aivan suotta alkavat virrata?

Muistelin 11.9 New Yorkin tapahtumia, jolloin yksinäni katselin suoraa TV-lähetystä ja itkin ja itkin, koko illan.
Aloin pohtia, miksi tunnen nyt näin, olenko turtunut, paatunut, kovettunut?
En usko olevani, vaan ero on siinä, että terroristit osoittivat ihmisen tahallisen pahuuden, tarkoituksellisen tuskan tuottamisen vaikkakin jumalansa ja uskontonsa nimissä.

Luonto ei kykene sellaiseen pahuuteen. Se toimii omien lakiensa mukaan ja kaikki muu on sattumaa, tai kohtalo, kuten ajattelen. Olen aina ollut jonkinlainen fatalisti, uskonut kaiken tapahtuvan suunnitellusti, toimimme me ihmiset miten tahansa. Se, että nuo tuhannet ihmiset nyt menehtyivät tai loukkaantuivat, ei ole minkään inhimillisen tekijän suunniteltua pahuutta, vaan luonnon alkuvoimaa, siksi en kykene samanlaiseen suruun.

Jonkun mielestä käytökseni voi osoittaa kylmyyttä tai tunteettomuutta, mutta muuhun en nyt kykene. Toivon vain, että ihminen omilla toimillaan vastaisuudessa auttaisi luontoakin selviytymään, ei pilaisi sitä rahanahneudessaan tai välinpitämättömyydessään.

Tuli nyt tummin värein tämä päivä aloitettua, mutta toivotaan jatkossa kirkastuvaa, meille kaikille!

Lue lisää

Iloisena tässä aamutervehdyksensä tahtoisi viestittää, mutta tummat ovat väriltään tuntemukset minullakin. Kiitos, kun sain sinulta lukea sen, miksi maailman tapahtumat minusta tuntuvat sellaiselta kuin tuntuvat. Luonnonvoimat, kohtalo. Ihmisen pahuus.

Ja tämä palstojen tämänhetkinen tilanne on mykistävä, käsittämätön. Hiukan, mutta vain hiukan, hymyillen kerron tässä teille salaisuutena, että viime yönä unissani jopa riitelin Eemelin isän kanssa ilkeilystään. En kylläkään enää muista, miten riitely päättyi. Herättyäni päätin, että kirjoitan hänelle, mutta kun taas luin ketjuja, lannistuin. Minullakin siis mitä todennäköisemmin on jonkinasteinen Eemeli-trauma. Ja on siis syytä pysyä poissa palstoilta, etten kokonaan menetä mainettani. Jos siitä enää on mitään jäljellä - no, ei haittaa, hui-hai!

Helpottipa, kun sai kirjoittaa. Luojan kiitos meillä on nämä syrjäiset polut olemassa, joita pitkin astellessa voidaan purkaa tuntemuksia. Eilinen päivä meni asioidessa. Näyttää siltä kuin päivä - tässä välissä juttelin puoli tuntia tyttäreni kanssa puhelimessa - kirkastuisi, ja jospa mielikin tästä pikku-hiljaa valoistuisi, toivotaan.

Kuulumisiin!

Helena04 kirjoitti:

Iloisena tässä aamutervehdyksensä tahtoisi viestittää, mutta tummat ovat väriltään tuntemukset minullakin. Kiitos, kun sain sinulta lukea sen, miksi maailman tapahtumat minusta tuntuvat sellaiselta kuin tuntuvat. Luonnonvoimat, kohtalo. Ihmisen pahuus.

Ja tämä palstojen tämänhetkinen tilanne on mykistävä, käsittämätön. Hiukan, mutta vain hiukan, hymyillen kerron tässä teille salaisuutena, että viime yönä unissani jopa riitelin Eemelin isän kanssa ilkeilystään. En kylläkään enää muista, miten riitely päättyi. Herättyäni päätin, että kirjoitan hänelle, mutta kun taas luin ketjuja, lannistuin. Minullakin siis mitä todennäköisemmin on jonkinasteinen Eemeli-trauma. Ja on siis syytä pysyä poissa palstoilta, etten kokonaan menetä mainettani. Jos siitä enää on mitään jäljellä - no, ei haittaa, hui-hai!

Helpottipa, kun sai kirjoittaa. Luojan kiitos meillä on nämä syrjäiset polut olemassa, joita pitkin astellessa voidaan purkaa tuntemuksia. Eilinen päivä meni asioidessa. Näyttää siltä kuin päivä - tässä välissä juttelin puoli tuntia tyttäreni kanssa puhelimessa - kirkastuisi, ja jospa mielikin tästä pikku-hiljaa valoistuisi, toivotaan.

Kuulumisiin!

Lue lisää

Todella samoin ajatuksin liikkeellä.
Nyt ei tullut itku, tuli jotenkin vain säälin tunne, kauhistuttava tapahtuma joita sattuu varmaan tulevaisuudessakin. Kuka sattuu olemaan missäkin paikassa kun maa järkkyy tai myrsky repii, kohtaloa se on.
Tuhojen jälkeen ei pitkään aikaan elämä palaa noilla rannoilla ennalleen. Olisiko parempi rakentaa hotellit ja muut asumukset vähän ylemmäksi meren rannasta, kuka tietää.

Juttelin siskoni kanssa puhelimessa ja hänellä oli tälle päivälle monta menoa ja suunnitelmaa, mutta minulla ei luista mikään. Onhan hän nuorempi, se lohduttaa, kun itsellä on veto pois.

Alennusmyynnit ovat alkaneet ja tavaratalot tungokseen asti täynnä. Sopimattomia lahjoja vaihdetaan ja ostetaan uutta kun halvalla saa, vaikka ei tarvittaisikaan. Sehän se tahtoo tapana olla. Sitten kotona ihmetellään mitä tulikaan ostettua. Onneksi en ole siellä. Yhtä villiä tungosta tuntuu palstoillakin olevan. Moni sanoo sellaisia sanoja jotka voisi jättää sanomatta. Tuleekohan heille koskaan mieleen että olisinpa jättänyt lähettämättä tuon viestin.
Helenan tavoin mietin kannattaako olla mukana, mutta emmehän me kenenkään esteenä täällä kirjoittele. Jos joku ei pidä "tyylistämme" tai loukkaantuu aiheettomasti, sille emme voi mitään.
Vältän kyllä menemästä noihin juttuihin mukaan, jos mahdollista. Tulee usean nikin perään kysymysmerkki,?, kuka ja miksi? Jatkammehan vain.
Täällä ei tuule joten hattukin saa olla päässä, eikä tarvitse kumartaa suosiota hakeakseen.

Iloiseksi sai ilmeeni kun punatulkkuja saapui iso parvi. Noin monta ei ole ollut moniin vuosiin pihalla yhtä aikaa. Sekä tuo pienen pieni hippiäinen, vein kaurahiutaleita ja hyvin kelpaavat. Mistähän tuo hippiäinen ilmestyi, sitäkin ihmettelen. Joten ei täällä yksin tarvitse olla, pihalla on vieraita.

Näissä mietteissä tänään, mukavaa tiistaita.

kirjar kirjoitti:

Todella samoin ajatuksin liikkeellä.
Nyt ei tullut itku, tuli jotenkin vain säälin tunne, kauhistuttava tapahtuma joita sattuu varmaan tulevaisuudessakin. Kuka sattuu olemaan missäkin paikassa kun maa järkkyy tai myrsky repii, kohtaloa se on.
Tuhojen jälkeen ei pitkään aikaan elämä palaa noilla rannoilla ennalleen. Olisiko parempi rakentaa hotellit ja muut asumukset vähän ylemmäksi meren rannasta, kuka tietää.

Juttelin siskoni kanssa puhelimessa ja hänellä oli tälle päivälle monta menoa ja suunnitelmaa, mutta minulla ei luista mikään. Onhan hän nuorempi, se lohduttaa, kun itsellä on veto pois.

Alennusmyynnit ovat alkaneet ja tavaratalot tungokseen asti täynnä. Sopimattomia lahjoja vaihdetaan ja ostetaan uutta kun halvalla saa, vaikka ei tarvittaisikaan. Sehän se tahtoo tapana olla. Sitten kotona ihmetellään mitä tulikaan ostettua. Onneksi en ole siellä. Yhtä villiä tungosta tuntuu palstoillakin olevan. Moni sanoo sellaisia sanoja jotka voisi jättää sanomatta. Tuleekohan heille koskaan mieleen että olisinpa jättänyt lähettämättä tuon viestin.
Helenan tavoin mietin kannattaako olla mukana, mutta emmehän me kenenkään esteenä täällä kirjoittele. Jos joku ei pidä "tyylistämme" tai loukkaantuu aiheettomasti, sille emme voi mitään.
Vältän kyllä menemästä noihin juttuihin mukaan, jos mahdollista. Tulee usean nikin perään kysymysmerkki,?, kuka ja miksi? Jatkammehan vain.
Täällä ei tuule joten hattukin saa olla päässä, eikä tarvitse kumartaa suosiota hakeakseen.

Iloiseksi sai ilmeeni kun punatulkkuja saapui iso parvi. Noin monta ei ole ollut moniin vuosiin pihalla yhtä aikaa. Sekä tuo pienen pieni hippiäinen, vein kaurahiutaleita ja hyvin kelpaavat. Mistähän tuo hippiäinen ilmestyi, sitäkin ihmettelen. Joten ei täällä yksin tarvitse olla, pihalla on vieraita.

Näissä mietteissä tänään, mukavaa tiistaita.

Lue lisää

Mihin koloon tästä nyt taas kerran lähtisi?

Kyllä näihin katastrofaalisiin tunnelmiin jää, ei voi mitään. Hetki hetkeltä kauheammalta tuntuu ajatella noita uhreja, joita ei kenties edes koskaan löydetä.
Miten siellä kyetään kohta tunnistamaankaan ketään? Omaisten ehkä ikuiseksi jäävä epätietoisuus on pahinta.

Miten heillä, kun täälläkin....

exR kirjoitti:

Mihin koloon tästä nyt taas kerran lähtisi?

Kyllä näihin katastrofaalisiin tunnelmiin jää, ei voi mitään. Hetki hetkeltä kauheammalta tuntuu ajatella noita uhreja, joita ei kenties edes koskaan löydetä.
Miten siellä kyetään kohta tunnistamaankaan ketään? Omaisten ehkä ikuiseksi jäävä epätietoisuus on pahinta.

Miten heillä, kun täälläkin....

Lue lisää

Uutiset ovat muuttuneet masentaviksi, mutta yritetään hyväksyä se mitä emme voi muuttaa.
Nyt on kaikkein pahin koettu tällä kertaa, mutta en voi välttyä ajattelemasta pysyvätkö ne mannerlaatat nyt siinä siirtyneellä paikallaan ja kuinka kauan? Milloin on se seuraava, onko se vielä suurempaa tuhoa aiheuttava ja kuinka silloin käy?
Elämä on arpa pelin kaltainen, eikä ihminen osaa hallita tapahtumia.

Siirrytään vain tavallisten asioiden pariin ja seuraillaan toisella silmällä kuinka kansainvälinen apu kykenee paikallisia auttamaan, ja milloin paikalle lähetetään lisää raivaajia paikallisten avuksi.

Myötätunnossa mukana eläen, mutta omaakin elämää pitää elää ja sivuutta nuo raskaat asiat.
Valmistaudutaan juhlimaan vuoden vaihtumista.
Koppaan kerätyt iloiset muistot esiin ja huolet sivuun.

kirjar kirjoitti:

Uutiset ovat muuttuneet masentaviksi, mutta yritetään hyväksyä se mitä emme voi muuttaa.
Nyt on kaikkein pahin koettu tällä kertaa, mutta en voi välttyä ajattelemasta pysyvätkö ne mannerlaatat nyt siinä siirtyneellä paikallaan ja kuinka kauan? Milloin on se seuraava, onko se vielä suurempaa tuhoa aiheuttava ja kuinka silloin käy?
Elämä on arpa pelin kaltainen, eikä ihminen osaa hallita tapahtumia.

Siirrytään vain tavallisten asioiden pariin ja seuraillaan toisella silmällä kuinka kansainvälinen apu kykenee paikallisia auttamaan, ja milloin paikalle lähetetään lisää raivaajia paikallisten avuksi.

Myötätunnossa mukana eläen, mutta omaakin elämää pitää elää ja sivuutta nuo raskaat asiat.
Valmistaudutaan juhlimaan vuoden vaihtumista.
Koppaan kerätyt iloiset muistot esiin ja huolet sivuun.

Lue lisää

Huomenia kuitenkin!

Väittäisin, että tämä joulunaika ei unohdu. Jossain aiemmin valittelin, ettei valokuvistakaan muista, missä ja milloin.
Nyt ei tarvita kuvia, tapahtumat on kuin hapolla syövytetty moniin mieliin. Eikä tosiaankaan, kuten sanoit, pienintäkään varmuutta, ettei sama tapahtuisi taas...ja taas.

Kuitenkin, monet voivat kertoa niitä täpärästi pelastumisiaan, ihmeellisiä sattumia, kenties.
Ja uudelleen ja uudelleen ajatellaan, mitä jos....

Tulee todellakin uusi vuosi koht'sillään. Pitää jatkaa....kuka mitenkin.
Riemukasta vuodenvaihdetta kukaan tapahtumien keskellä ollut ei varmastikaan vietä, tai ehkäpä viettääkin, jos nyt on kaikki hyvin.
Riemuitsevat ja ovat kiitollisia, kohtalolle(ko)?

kirjar kirjoitti:

Luulen että ...

Yksi elämän kestävimmistä iloista on tunne, jonka kokee kun suo aidosti anteeksi viholliselleen, tiesipä hän siitä tai ei.
- O.A.Battista.

Minäkin annan anteeksi herra Hierarkialle, joka on kiusannut suunnattomasti viime päivinä. Johtuneeko tuosta yleisestä käyttökapasiteetin noususta, vai mistä ihmeestä?. Kaikkea lörpöttelee, eikä sitten saa läpi, vähän kenkkua.
Jos tämä menee, niin parempia jatkoja meille kaikille!

exR kirjoitti:

Minäkin annan anteeksi herra Hierarkialle, joka on kiusannut suunnattomasti viime päivinä. Johtuneeko tuosta yleisestä käyttökapasiteetin noususta, vai mistä ihmeestä?. Kaikkea lörpöttelee, eikä sitten saa läpi, vähän kenkkua.
Jos tämä menee, niin parempia jatkoja meille kaikille!

Lue lisää

Ja hyviä uuden vuoden jatkoja! Onneksi uusiin paukutteluihin - luoja varjelkoon sodista! - on taas vuosi.

Olit sitten löytänyt taas uuden polun, kiva.
Kävin aamupäivällä, kovin oli hiljaiseloa palstalla. Ja nyt sitten näin ennen öitä piipahtelen.

Tätä ketjua en ole kokonaan lukenutkaan, olinhan pari viikkoa poissakin. Luin tuolla edellä olevan ajatuksen anteeksiannosta viholliselleen, johon sinäkin yhdyit. Mietin itsekseni mahdollista vihamiestäni... ja niin höpsö taidan sitten olla, etten saa mieleeni ketään. Taitaa olla alkavaa dementiaa - vaikka sen asian kanssa ei pitäisi leikkiä. Taidan olla jotenkin "onnellinen", kun en niitä tiedosta!!!

No täällä palstalla tietyltä suunnalta on haukkuja tullut pitkin vuotta, mutta en usko, että hän vihaa ketään, minuakaan. On vain sensortin ihmistyyppi.
Mutta jos kuulet polkuja vaeltaessasi huhuja jostakin mahdollisesta vihamiehestäni, niin kerrothan, niin voisin suoda hänelle anteeksi ja näin saada vielä enempi aitoa iloa.

Mikähän herra Hierarkia, siis etteivät viestit lähdekään. Sellaista ongelmaa en ole havainnut lainkaan. Olisiko konekohtaista, laajakaistapohjaista? Olen näissä teknillisissä asioissa täysin uuno.

Johan tässä... tapailemisiin!

exR kirjoitti:

Minäkin annan anteeksi herra Hierarkialle, joka on kiusannut suunnattomasti viime päivinä. Johtuneeko tuosta yleisestä käyttökapasiteetin noususta, vai mistä ihmeestä?. Kaikkea lörpöttelee, eikä sitten saa läpi, vähän kenkkua.
Jos tämä menee, niin parempia jatkoja meille kaikille!

Lue lisää

Näpyttelinpä minäkin äsken pitkän litanian samalla ihmetellen, että kaikki se vähäinen mitä ap:llä osallistuin sujui moitteettomasti, että omissa "kaistoissa" vika saattaisi olla jne.

Yrittänyttä ei laiteta. Muistelenpa. Niin siitä vihamiehelle anteeksi antamisesta: Niin höpsö, "onnellinen", taidan olla, etten tunnista vihamiehiäni. Palstalla tietty taho on osoittanut tyytymättömyyttään kohtaani, mutta en usko hänenkään vihaavan, on vain sensortin ihmistyyppi. Enkä tunne itsekään vihaavani ketään. Mutta olisihan se hieno tunne voida antaa anteeksi ja kokea lisää aitoa iloa, sitä ei koskaan saa liikaa.

Menisiköhän nämä viestit silloin taivaan tuuliin, jos kirjoittaa liian kauan. Pitääpä nopeuttaa tyyliä... ja ehkäpä tällä erää lopettaa.

Heippa, tapaillaan!

Helena04 kirjoitti:

Ja hyviä uuden vuoden jatkoja! Onneksi uusiin paukutteluihin - luoja varjelkoon sodista! - on taas vuosi.

Olit sitten löytänyt taas uuden polun, kiva.
Kävin aamupäivällä, kovin oli hiljaiseloa palstalla. Ja nyt sitten näin ennen öitä piipahtelen.

Tätä ketjua en ole kokonaan lukenutkaan, olinhan pari viikkoa poissakin. Luin tuolla edellä olevan ajatuksen anteeksiannosta viholliselleen, johon sinäkin yhdyit. Mietin itsekseni mahdollista vihamiestäni... ja niin höpsö taidan sitten olla, etten saa mieleeni ketään. Taitaa olla alkavaa dementiaa - vaikka sen asian kanssa ei pitäisi leikkiä. Taidan olla jotenkin "onnellinen", kun en niitä tiedosta!!!

No täällä palstalla tietyltä suunnalta on haukkuja tullut pitkin vuotta, mutta en usko, että hän vihaa ketään, minuakaan. On vain sensortin ihmistyyppi.
Mutta jos kuulet polkuja vaeltaessasi huhuja jostakin mahdollisesta vihamiehestäni, niin kerrothan, niin voisin suoda hänelle anteeksi ja näin saada vielä enempi aitoa iloa.

Mikähän herra Hierarkia, siis etteivät viestit lähdekään. Sellaista ongelmaa en ole havainnut lainkaan. Olisiko konekohtaista, laajakaistapohjaista? Olen näissä teknillisissä asioissa täysin uuno.

Johan tässä... tapailemisiin!

Lue lisää

vihamiehelle anteeksi antaminen, taas sain aiheen puhua muistoistani. Omistansa on paras puhua kun tietää niiden alkuperän ja todellisuuden.

Olin kotipesästä maailmalle lentänyt, ikä vasta rippikoulu ikä, mutta nuorten joukossa oli rohkeutta kulkea ja tutustua uusiin ihmisiin.
Ystävyys suhteita solmittiin, ihastuttiin salaa ja niistä tyttöporukassa keskusteltiin.
Huomasin erään pojan hiipivän aina vierelleni, komein joukosta, vaikka ei niin suuret lihakset ja paksu niska kuin painia harrastavalla Eino Grönillä, joka samoilla seuduilla asui.

Hän oli arka, ei siinä joukossa tuonut itseään esiin, katseli suurilla sinisillä silmillään, jutteli kaikkien kanssa rauhallisesti. Ei siinä isossa joukossa koskaan riidelty ja tapeltu, kaikki olivat kaikkien ystäviä.

Eräänä kesäisenä lauantai-iltana sitten tuo ihailijani, kesken kaiken iloisen juttelun kysyi minulta; " Milloin voisimme tavata ihan kahden kesken?" Näsäviisaana vastasin; " Hei en minä tavaa, osaan lukea suoraan".
Myöhemmin kaduin noita sanojani monta kertaa sillä huomasin niiden haavoittaneen kohdettansa.

Vuosia myöhemmin hän sanoi; "Ymmärrätkö kuinka sinua silloin vihasin, kuinka monta kertaa mielessäni annoin sinulle anteeksi?"
Silloin ymmärsin. Olin loukannut ja saanut anteeksi. Olemme edelleenkin ystäviä kaukaa nuoruudesta,
Elämä oli kuljettanut meidät eri paikkakunnille, välillämme ei ollut tapahtunut mitään, emme tapailleet kahden kesken, mutta molemmilla säilyi tuo nuoruuden aika mielessä ja herkkien tunteiden, ihastumisten ja haaveiden muistot mielessämme kuljimme omia teitämme.
Kun sattumalta tapasimme, hiipi mieleeni kysymys jota en sanonut ääneen;" Mitä jos silloin olisin vastannut toisin?"
Tiedän että ainakin yksi ihminen elämän polkujen varrella tapaamistani on tuntenut vihaavansa minua. Siksi pyrin ajattelemaan mitä sanon, ettei sanani haavoittaisi enää ketään vastaan tulijaa eikä rinnalla kukevaa.

Heitettyä sanan miekkaa ei saa takaisin, se on jo viiltänyt haavan vastaanottajaansa kun itse huomaat että olisi pitänyt jättää sanomatta.

Näissä muistoissa, ilman vihamiehiä toivottavasti.

kirjar kirjoitti:

vihamiehelle anteeksi antaminen, taas sain aiheen puhua muistoistani. Omistansa on paras puhua kun tietää niiden alkuperän ja todellisuuden.

Olin kotipesästä maailmalle lentänyt, ikä vasta rippikoulu ikä, mutta nuorten joukossa oli rohkeutta kulkea ja tutustua uusiin ihmisiin.
Ystävyys suhteita solmittiin, ihastuttiin salaa ja niistä tyttöporukassa keskusteltiin.
Huomasin erään pojan hiipivän aina vierelleni, komein joukosta, vaikka ei niin suuret lihakset ja paksu niska kuin painia harrastavalla Eino Grönillä, joka samoilla seuduilla asui.

Hän oli arka, ei siinä joukossa tuonut itseään esiin, katseli suurilla sinisillä silmillään, jutteli kaikkien kanssa rauhallisesti. Ei siinä isossa joukossa koskaan riidelty ja tapeltu, kaikki olivat kaikkien ystäviä.

Eräänä kesäisenä lauantai-iltana sitten tuo ihailijani, kesken kaiken iloisen juttelun kysyi minulta; " Milloin voisimme tavata ihan kahden kesken?" Näsäviisaana vastasin; " Hei en minä tavaa, osaan lukea suoraan".
Myöhemmin kaduin noita sanojani monta kertaa sillä huomasin niiden haavoittaneen kohdettansa.

Vuosia myöhemmin hän sanoi; "Ymmärrätkö kuinka sinua silloin vihasin, kuinka monta kertaa mielessäni annoin sinulle anteeksi?"
Silloin ymmärsin. Olin loukannut ja saanut anteeksi. Olemme edelleenkin ystäviä kaukaa nuoruudesta,
Elämä oli kuljettanut meidät eri paikkakunnille, välillämme ei ollut tapahtunut mitään, emme tapailleet kahden kesken, mutta molemmilla säilyi tuo nuoruuden aika mielessä ja herkkien tunteiden, ihastumisten ja haaveiden muistot mielessämme kuljimme omia teitämme.
Kun sattumalta tapasimme, hiipi mieleeni kysymys jota en sanonut ääneen;" Mitä jos silloin olisin vastannut toisin?"
Tiedän että ainakin yksi ihminen elämän polkujen varrella tapaamistani on tuntenut vihaavansa minua. Siksi pyrin ajattelemaan mitä sanon, ettei sanani haavoittaisi enää ketään vastaan tulijaa eikä rinnalla kukevaa.

Heitettyä sanan miekkaa ei saa takaisin, se on jo viiltänyt haavan vastaanottajaansa kun itse huomaat että olisi pitänyt jättää sanomatta.

Näissä muistoissa, ilman vihamiehiä toivottavasti.

Lue lisää

Tämä minun muistoni on jotain sarjasta väärinkäsityksiäni.

Joskus koulun alaluokilla, en tainnut oikein huomatakaan poikia, mutta kun yksi kaveri alkoi olla joka paikassa läsnä, niin johan pelotti.
Tulin mistä vaan, aina tämä tyyppi alkoi tulla kohti ja sainkin keksiä jos mitä välttelykeinoja.
Mutta kerran en päässyt mihinkään, oli tultava niitä rappuja tyttöjen veskistä joiden yläpäässä poika odotti.
Kohti tuli taas ja ihan lähelle. Tyrkkäsi ruttuisen paperilapun käteeni ja kirmasi pois.
Paperissa luki: rakastan sinua, tavataanko?
Ei me silti tavattu, eikä se kaveri enää palannut asiaan.

exR kirjoitti:

Tämä minun muistoni on jotain sarjasta väärinkäsityksiäni.

Joskus koulun alaluokilla, en tainnut oikein huomatakaan poikia, mutta kun yksi kaveri alkoi olla joka paikassa läsnä, niin johan pelotti.
Tulin mistä vaan, aina tämä tyyppi alkoi tulla kohti ja sainkin keksiä jos mitä välttelykeinoja.
Mutta kerran en päässyt mihinkään, oli tultava niitä rappuja tyttöjen veskistä joiden yläpäässä poika odotti.
Kohti tuli taas ja ihan lähelle. Tyrkkäsi ruttuisen paperilapun käteeni ja kirmasi pois.
Paperissa luki: rakastan sinua, tavataanko?
Ei me silti tavattu, eikä se kaveri enää palannut asiaan.

Lue lisää

Heräsipä minunkin muistolokeroistani tapaus. Luokallamme oli eräs poika, joka vähän väliin "ilkeili" minulle, ei muille. Naureskeli, pilkkasikin. Jostain olin sitten oppinut lorun, joka nytkin muistuu mieleeni: "Dille, diiva, dorga, hullu, hassu, Kakolasta karannut .....(nimi)." Eivät ne pilkat pahemmin satuttaneet, pidin häntä vain vähän hoopona. Nyt ajatellen ehkä hän olikin vain hiukan ihastunut.

Oli kiva muistella. Päivänjatkoja!

exR kirjoitti:

Mitähän asiaa taivaskanavalla tänään?

Albert Einstein:
"Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto"

Tuolla toisaalla on niin hulvaton, etten sanoisi härski meno ettei kestä oikein otsikoitakaan lueskella. Minnepä muualle kuin tänne piiloon sitten.
Helena, aamusella juttelit niistä 'puu-horoskoopeista', joita itsekin taannoin katselin.

En minäkään ole sen jälkeen horoskooppeihin uskonut, kun teini-ikäisenä lueskelin tuttavienikin tähtimerkkejä ja huomasin, että 'ennustuksia' kierrätetään merkiltä toiselle jollakin jaksotuksella.

Tässä puuluonnehdinnassa olen taas rajatapaus, siis seuraavana päivänä jo täysin 'toisessa metsässä'. Kaipa niissä ominaisuuksissa aina joku yksityiskohta tutulta tuntuu, niinkuin meidän ns. normaalit luonteenpiirteemmekin. Olemmehan suurimmaksi osaksi kaiketi ympäristötekijöidemme muokkaamia.

Jos tämänkin taas läpi saan, niin kiitän lämpimästi hra Arkiaa. Uudestaan en kylläkään napsuttele.

Viihtyisää iltaa!

exR kirjoitti:

Tuolla toisaalla on niin hulvaton, etten sanoisi härski meno ettei kestä oikein otsikoitakaan lueskella. Minnepä muualle kuin tänne piiloon sitten.
Helena, aamusella juttelit niistä 'puu-horoskoopeista', joita itsekin taannoin katselin.

En minäkään ole sen jälkeen horoskooppeihin uskonut, kun teini-ikäisenä lueskelin tuttavienikin tähtimerkkejä ja huomasin, että 'ennustuksia' kierrätetään merkiltä toiselle jollakin jaksotuksella.

Tässä puuluonnehdinnassa olen taas rajatapaus, siis seuraavana päivänä jo täysin 'toisessa metsässä'. Kaipa niissä ominaisuuksissa aina joku yksityiskohta tutulta tuntuu, niinkuin meidän ns. normaalit luonteenpiirteemmekin. Olemmehan suurimmaksi osaksi kaiketi ympäristötekijöidemme muokkaamia.

Jos tämänkin taas läpi saan, niin kiitän lämpimästi hra Arkiaa. Uudestaan en kylläkään napsuttele.

Viihtyisää iltaa!

Lue lisää

Käytän tätä kinttupolkua, koska ajattelin jättää teille tilaa sinne loppupäähän, Kirjar ja Helena.

Jostakin syystä tuntuu tyhjältä, kuin eväät olisi jo syöty, mutta matkaa jäljellä...
Tyhjältä ja samalla jotenkin syylliseltä.
Piti mennä sitä 'etusivua' rustailemaan, oikein otsikoihin pyrkimään. Kuka minustakaan selvän ottaa? :))
Kaduttaa, kaduttaa....

Toivottelen kuitenkin teille hyvät huomenet, jos vaikka sattuisitte tänne katsahtamaan, ja hra Arkia on suopealla tuulella.

kirjar kirjoitti:

tuulen lennättämään tuoliin.

Jumala antoi meille muistin, että meillä olisi ruusuja joulukuussa.
-James.M. Barrie.

..ruususi, Kirjar, siellä pihallasi? Ruohon ja puutarhatuolin kera, joulun tienoilla niitä ihmeteltiin.
Taitavat nyt uinua lumen alla? Eiväthän peurat ole syöneet, tai 'poro'?
Kirjoittelen nyt vähän tavallista enemmän puuta heinää, on sellainen olo jotta .....

Kelpaakohan tämä hra Arkialle?

Helena04 kirjoitti:

Näpyttelinpä minäkin äsken pitkän litanian samalla ihmetellen, että kaikki se vähäinen mitä ap:llä osallistuin sujui moitteettomasti, että omissa "kaistoissa" vika saattaisi olla jne.

Yrittänyttä ei laiteta. Muistelenpa. Niin siitä vihamiehelle anteeksi antamisesta: Niin höpsö, "onnellinen", taidan olla, etten tunnista vihamiehiäni. Palstalla tietty taho on osoittanut tyytymättömyyttään kohtaani, mutta en usko hänenkään vihaavan, on vain sensortin ihmistyyppi. Enkä tunne itsekään vihaavani ketään. Mutta olisihan se hieno tunne voida antaa anteeksi ja kokea lisää aitoa iloa, sitä ei koskaan saa liikaa.

Menisiköhän nämä viestit silloin taivaan tuuliin, jos kirjoittaa liian kauan. Pitääpä nopeuttaa tyyliä... ja ehkäpä tällä erää lopettaa.

Heippa, tapaillaan!

Lue lisää

Tulee aivan Kustimaiset ajat mieleen, viestillä pitää olla saattaja ja tällä taas saattaja ja....
Olenpahan saanut perämetsän sekoitettua, eli taitaa olla aivan näköiseni.
Koittakaa kestää, minäkin yritän!

exR kirjoitti:

..ruususi, Kirjar, siellä pihallasi? Ruohon ja puutarhatuolin kera, joulun tienoilla niitä ihmeteltiin.
Taitavat nyt uinua lumen alla? Eiväthän peurat ole syöneet, tai 'poro'?
Kirjoittelen nyt vähän tavallista enemmän puuta heinää, on sellainen olo jotta .....

Kelpaakohan tämä hra Arkialle?

Lue lisää

Tuoli odottelee grillikatoksessa uutta kesää ja ruusupensaan oksat ovat taipuneet lumen alle, ei noilla jäätyneillä oksillaan kerro talven keskellä kesän kukkeudestaan.

Mieli on apea itse kelläkin, vaikka kuinka yrittää etsiä ilon pisaroita aamuun, ei nauruun ole aihetta.

Puhuit jossain täällä katumuksesta tänään... älä kadu, oikeaa asiaa ja aiheesta. Laitetaan uusia juttuja vain lisää, ehkä tuo turha tarinakin loppuu kun joutuu vierittetyksi... niin mihinkö, alas tietysti, lisätään vauhtia vaan.

Toivottavasti tämä loppiaisviikko antaa parempia uutisia. Pistetään lotto vetämään, viritetään toiveiden verkko uusille poluille ja etsitään vaikkapa niitä Kustin polkuja kulkien parempaa postia.
Nyt lumitöihin ja kaivelemaan kaaraa esiin kuorrutuksen alta.


Istuipa kerran kirppu
paitani helmalla,
jutteli ja lauloi
tällä tavalla;
Oispa mulla voimaa
kuin suurella härjällä,
ettei tarttis aina
pelata järjellä.

Istuipa kerran härkä
pellonaidalla,
tuumaili ja mylvi
tällä tavalla;
Olisipa mulla järki
kuin pienellä kirpulla,
ettei tarttis aina
jyllätä voimalla.

Tasan ei käy tuo jako koskaan, eikä satu oikea taito kohdalle kuten tuo Kirppu laulu kertoo.
Kaikesta huolimatta, yritetään uhdistää taas molemmat taidot.

exR kirjoitti:

Käytän tätä kinttupolkua, koska ajattelin jättää teille tilaa sinne loppupäähän, Kirjar ja Helena.

Jostakin syystä tuntuu tyhjältä, kuin eväät olisi jo syöty, mutta matkaa jäljellä...
Tyhjältä ja samalla jotenkin syylliseltä.
Piti mennä sitä 'etusivua' rustailemaan, oikein otsikoihin pyrkimään. Kuka minustakaan selvän ottaa? :))
Kaduttaa, kaduttaa....

Toivottelen kuitenkin teille hyvät huomenet, jos vaikka sattuisitte tänne katsahtamaan, ja hra Arkia on suopealla tuulella.

Lue lisää

Ei kun "se tuttua on...", meinaan tuo "kaduttaa, kaduttaa". Siksipä ajattelin tänään pysytellä palstoilta poissa kokonaan.
Tässä sitä sitten vaan taas yökukkujana naureskelen itselleni. Tauti, mikä tauti.

Jospa ottaisi ritolat (kukas se käyttikään äskettäin tuota termiä? tarttui!) ja purjehtisi naapurimaahan hoitoon. Siis kauneuttaan entisestään kohottamaan, aijai, niskatkin tarvitsisivat jo hierontaa. Kuntosalillekin pääsee vasta viikon kuluttua. Tässähän jähmettyy.

Olen muuten saanut vihdoin uuden - tietysti lapseltani perimän vanhan - tuolin. Justeerattava uus-vanha pöytäkin tuossa toisessa huoneessa odottaa, mutta en tiedä vielä kelpuutanko, kun siinä ei ole laatikostoa, tässä koululaisen pöydässä on.

Kehuisinko vielä lisää? Sitä ollaan nyt niin digiä, niin digiä, että. Eikä ymmärretä - ainakaan vielä - antaa arvoa. Minähän sanoin, että kaksi kameraa riittävät minulle loppuelämäkseni, mutta eikös vain. Kun se on niin kätevä... niin joulupukki toi. No, onhan se kiva katsella, josko kuvaus onnistui - tottakai, on ennenkin... Siis 3 kameraa ja enhän enää kuvaa, kuten ennen. - Anteeksi. Pitää olla kiitollinen.

Vieläkö te, exR ja kirjar, kuvailette, kuten ennen nuorempana. Toki muutkin lukijat voivat vastata, jotka tänne syrjäpoluille löytävät. Aihe on kyllä vanha, mutta otetaan pieni otos, jos on tullakseen.

Nyt tulee liian pitkälti, kerron tuosta toisesta digi-hankkeesta sitten toisten.

Hyvää yötä! Nukkukaa hyvin!

Helena04 kirjoitti:

Ei kun "se tuttua on...", meinaan tuo "kaduttaa, kaduttaa". Siksipä ajattelin tänään pysytellä palstoilta poissa kokonaan.
Tässä sitä sitten vaan taas yökukkujana naureskelen itselleni. Tauti, mikä tauti.

Jospa ottaisi ritolat (kukas se käyttikään äskettäin tuota termiä? tarttui!) ja purjehtisi naapurimaahan hoitoon. Siis kauneuttaan entisestään kohottamaan, aijai, niskatkin tarvitsisivat jo hierontaa. Kuntosalillekin pääsee vasta viikon kuluttua. Tässähän jähmettyy.

Olen muuten saanut vihdoin uuden - tietysti lapseltani perimän vanhan - tuolin. Justeerattava uus-vanha pöytäkin tuossa toisessa huoneessa odottaa, mutta en tiedä vielä kelpuutanko, kun siinä ei ole laatikostoa, tässä koululaisen pöydässä on.

Kehuisinko vielä lisää? Sitä ollaan nyt niin digiä, niin digiä, että. Eikä ymmärretä - ainakaan vielä - antaa arvoa. Minähän sanoin, että kaksi kameraa riittävät minulle loppuelämäkseni, mutta eikös vain. Kun se on niin kätevä... niin joulupukki toi. No, onhan se kiva katsella, josko kuvaus onnistui - tottakai, on ennenkin... Siis 3 kameraa ja enhän enää kuvaa, kuten ennen. - Anteeksi. Pitää olla kiitollinen.

Vieläkö te, exR ja kirjar, kuvailette, kuten ennen nuorempana. Toki muutkin lukijat voivat vastata, jotka tänne syrjäpoluille löytävät. Aihe on kyllä vanha, mutta otetaan pieni otos, jos on tullakseen.

Nyt tulee liian pitkälti, kerron tuosta toisesta digi-hankkeesta sitten toisten.

Hyvää yötä! Nukkukaa hyvin!

Lue lisää

Yhden uuden päivän hyvän huomenen-toivotusyritys!

Täällä perämetsissä saattaisikin löytyä kuvattavaa. Ovat vaan otukset niin kainon sorttisia etteivät näyttäydy ristiin rastiin löntystelijälle.

Ettäkö ollaan digiä? Siinähän olisi sointuva lisä nuoruutesi 'rakkausloruun'. 'Dille, diiva, digi, dorka...', niinkös se jotenkin menisi nyt?

Onhan tämäkin masiina tulvillaan digikuvia, omaa kameraa ei ole, mutta lahjana kun tämän tietsikan sain niin antajat käyttivät tietty hyväkseen (ne kameran omistajat) ja lähettelevät iiihania kuvia. Uutta se on tosin heillekin, ensimmäisten lähetysten joukossa oli semmoisia n. neliön kokoisia otoksia, joissa ensimmäinen kuva muodostui suunnilleen jonkun sohvan yhdestä kulmasta. Pakkaamisen kanssa jotain tekemistä, kuulemma....
Että näin näppärää sitä täällä päässä ollaan...:)))) :DDDDD

Koetetaanko taas selvitä tänäänkin kaikesta, vaikka mielessä ailahtelee aina ne.....
Ehkä huomiseen!

Helena04 kirjoitti:

Ei kun "se tuttua on...", meinaan tuo "kaduttaa, kaduttaa". Siksipä ajattelin tänään pysytellä palstoilta poissa kokonaan.
Tässä sitä sitten vaan taas yökukkujana naureskelen itselleni. Tauti, mikä tauti.

Jospa ottaisi ritolat (kukas se käyttikään äskettäin tuota termiä? tarttui!) ja purjehtisi naapurimaahan hoitoon. Siis kauneuttaan entisestään kohottamaan, aijai, niskatkin tarvitsisivat jo hierontaa. Kuntosalillekin pääsee vasta viikon kuluttua. Tässähän jähmettyy.

Olen muuten saanut vihdoin uuden - tietysti lapseltani perimän vanhan - tuolin. Justeerattava uus-vanha pöytäkin tuossa toisessa huoneessa odottaa, mutta en tiedä vielä kelpuutanko, kun siinä ei ole laatikostoa, tässä koululaisen pöydässä on.

Kehuisinko vielä lisää? Sitä ollaan nyt niin digiä, niin digiä, että. Eikä ymmärretä - ainakaan vielä - antaa arvoa. Minähän sanoin, että kaksi kameraa riittävät minulle loppuelämäkseni, mutta eikös vain. Kun se on niin kätevä... niin joulupukki toi. No, onhan se kiva katsella, josko kuvaus onnistui - tottakai, on ennenkin... Siis 3 kameraa ja enhän enää kuvaa, kuten ennen. - Anteeksi. Pitää olla kiitollinen.

Vieläkö te, exR ja kirjar, kuvailette, kuten ennen nuorempana. Toki muutkin lukijat voivat vastata, jotka tänne syrjäpoluille löytävät. Aihe on kyllä vanha, mutta otetaan pieni otos, jos on tullakseen.

Nyt tulee liian pitkälti, kerron tuosta toisesta digi-hankkeesta sitten toisten.

Hyvää yötä! Nukkukaa hyvin!

Lue lisää

Nyt jäin kiinni tähän koneelle.
Vastasin tuossa välillä sähköposti viesteihin ja palasin taas kurkkimaan tänne takamaille.
Tuo digi asia onkin monitahoinen juttu ja koko tietokoneen käyttö, monia kommelluksia tässä on koettu "omin käsin onneen" poluilla, itseopiskelijana.

Tietokoneeni päällä tuijottaa kananmunan kokinen digi kamera jolla voin lähetää kuvaani maailmalle.
Vastaanottajan koneella näkyy sitten pöydälle nostetut jalkani, taustalla tuolin selkänojalla roikkuva paitani ja mitä muuta, sitä en aina itse edes tiedä. Pitäisi ennen kameran käynnistämistä katsoa taaksensa, tai työntää naama kiinni tuohon kameraan, jolloin taustakin peittyisi.
Eipähän sitä tule käytettyä omien kuvien lähettämiseen, pikkumies seurustelee sen kautta isinsä kanssa, kun isi on töissä ja hän täällä.

Tai, olen silläkin kameralla ottanut videopätkiä ikkunan läpi pihalla melskaavasta peuralaumasta., kukkivista omenapuista ja koirastani. Niitäkin olen lähetellyt, ihan hyviä videoita niistä syntyikin.

Nuorisolla on digi kamerat, niistä siirtävät kuvat koneelleni, kopioivat CD;lle ja siirtävät tuonne nettiin kuvasivustoille, ja koneeni muisti taitaa pian täyttyä noista kuvakansioista.

Sain itsellenikin oman digi kameran.
Eräänä pimeänä aamuna menin pihalle kuvatakseni kaakkoisen taivaan tähtiä, mutta, eihän siihen näytölle ilmestynyt yhtäkään tähteä, se mokoma ei toiminutkaan pimeässä ja käyttöohjeita en ollut tutkinut, kuinka voin kuvata öistä taivasta uudella kamerallani, tehokkaalla, sanoivat.
Otin vanhan kameran esiin ja nekin näkymät tuli tallennettua, joten, vanhassa vara parempi.

Toinen yritys digi kameralla, kissan kuvaamisessa sain kuvattua toisen silmän ja korvan, ne ovat tarkkina tallennuksina, muuta kissasta ei tullutkaan kuvattua.
Nyt on kokemuksista opittu ja kameran toiminnot jo osin hallinnassa, parempia kuviakin syntynyt, joten harjoituksia jatketaan ja kuvia otetaan.
Noita vanhoja kameroita en kyllä sirrä sivuun, ne tunnen ja osaan käyttää kun vain muistan ostaa tyhjiä rullia.
Otetaan kuvia vanhoin ja uusin menetelmin, tallennetaan muistoja ja siirretään kuvia.
Kuvan muokkaamisen jo osaan ja vastaanottajan ei tarvitse kelata näyttöä ylös, alas, vasemmalle ja oikealle, vaan kuva näkyy yhdellä aukeamalla, sopivan kokoisena.
Itsekin olen saanut niitä seinän kokoisia kengänkärkiä ja se harmittaa, hyväkin otos on huono liian isona.

kirjar kirjoitti:

Nyt jäin kiinni tähän koneelle.
Vastasin tuossa välillä sähköposti viesteihin ja palasin taas kurkkimaan tänne takamaille.
Tuo digi asia onkin monitahoinen juttu ja koko tietokoneen käyttö, monia kommelluksia tässä on koettu "omin käsin onneen" poluilla, itseopiskelijana.

Tietokoneeni päällä tuijottaa kananmunan kokinen digi kamera jolla voin lähetää kuvaani maailmalle.
Vastaanottajan koneella näkyy sitten pöydälle nostetut jalkani, taustalla tuolin selkänojalla roikkuva paitani ja mitä muuta, sitä en aina itse edes tiedä. Pitäisi ennen kameran käynnistämistä katsoa taaksensa, tai työntää naama kiinni tuohon kameraan, jolloin taustakin peittyisi.
Eipähän sitä tule käytettyä omien kuvien lähettämiseen, pikkumies seurustelee sen kautta isinsä kanssa, kun isi on töissä ja hän täällä.

Tai, olen silläkin kameralla ottanut videopätkiä ikkunan läpi pihalla melskaavasta peuralaumasta., kukkivista omenapuista ja koirastani. Niitäkin olen lähetellyt, ihan hyviä videoita niistä syntyikin.

Nuorisolla on digi kamerat, niistä siirtävät kuvat koneelleni, kopioivat CD;lle ja siirtävät tuonne nettiin kuvasivustoille, ja koneeni muisti taitaa pian täyttyä noista kuvakansioista.

Sain itsellenikin oman digi kameran.
Eräänä pimeänä aamuna menin pihalle kuvatakseni kaakkoisen taivaan tähtiä, mutta, eihän siihen näytölle ilmestynyt yhtäkään tähteä, se mokoma ei toiminutkaan pimeässä ja käyttöohjeita en ollut tutkinut, kuinka voin kuvata öistä taivasta uudella kamerallani, tehokkaalla, sanoivat.
Otin vanhan kameran esiin ja nekin näkymät tuli tallennettua, joten, vanhassa vara parempi.

Toinen yritys digi kameralla, kissan kuvaamisessa sain kuvattua toisen silmän ja korvan, ne ovat tarkkina tallennuksina, muuta kissasta ei tullutkaan kuvattua.
Nyt on kokemuksista opittu ja kameran toiminnot jo osin hallinnassa, parempia kuviakin syntynyt, joten harjoituksia jatketaan ja kuvia otetaan.
Noita vanhoja kameroita en kyllä sirrä sivuun, ne tunnen ja osaan käyttää kun vain muistan ostaa tyhjiä rullia.
Otetaan kuvia vanhoin ja uusin menetelmin, tallennetaan muistoja ja siirretään kuvia.
Kuvan muokkaamisen jo osaan ja vastaanottajan ei tarvitse kelata näyttöä ylös, alas, vasemmalle ja oikealle, vaan kuva näkyy yhdellä aukeamalla, sopivan kokoisena.
Itsekin olen saanut niitä seinän kokoisia kengänkärkiä ja se harmittaa, hyväkin otos on huono liian isona.

Lue lisää

... on sua rakastaa" - nimittäin tätä laitetta. Sillä nyt se toimii taas!

Joutui raukka koetukselle, jumittui kokonaan, kun vähemmän kokeneet avustajani, miniä ja pojat, saivat tänään päähänsä tulla laittamaan työskentelyolosuhteeni kuntoon. Siirrettiin sitten mööpeleitä sinne ja tänne. Eikä lopputulos ole todentotta lainkaan hullumpi.
Mutta tämä se otti nokkiinsa. Itse oletin - minä kun en mistään mitään paljon ymmärrä - että josko ei olisi tykännyt johtojen pois ottamisista välillä...

Soitto vävylleni ja aikamme siinä puhelinkeskustelussa kokeiltuamme eri vaihtoehtoja, hän ehdotti, että annetaan sen levätä aamuun (hänellä eri termit!).

Kyllä otti lujille, kun ei päässyt koneelle. - Näinkö koukussa olen, mietin.
Omituinen aika kirjoittaa? Nii-in, kun uni ei tullut, niin miksi sängyssä valvoa. Tulin kokeilemaan, ja olen iki-onnellinen, toimii. Olkoon tämä sepustus unilääkkeeni eli unten maita kohti! Nukkukaa te rauhassa. Ja aamulla: pirteitä oloja!

PS. Vävy lupasi loppuviikolla tuoda uuden vanhan laitteen. Joudun kyllä taas jotain uutta kuulemma oppimaan, mutta ei se haittaa, yritän pärjäillä. Kun tämä on 95:n, niin saanen seuraavan. Niin että tytöt, perässä tullaan!
Hitaasti, mutta varmasti.

Helena04 kirjoitti:

Heräsipä minunkin muistolokeroistani tapaus. Luokallamme oli eräs poika, joka vähän väliin "ilkeili" minulle, ei muille. Naureskeli, pilkkasikin. Jostain olin sitten oppinut lorun, joka nytkin muistuu mieleeni: "Dille, diiva, dorga, hullu, hassu, Kakolasta karannut .....(nimi)." Eivät ne pilkat pahemmin satuttaneet, pidin häntä vain vähän hoopona. Nyt ajatellen ehkä hän olikin vain hiukan ihastunut.

Oli kiva muistella. Päivänjatkoja!

Lue lisää

Muistoissa nuo lapsuuden ja nuoruuden pienet ilkeydet ja kiusanteot muuttuvat ihan siedettäviksi ja syykin ehkä selviää. Ihastuminen ja kiinnostus tytöistä, tai pojista, etsi vielä oikeata ilmaisuaan. Ei tiennyt kuinka sen osoittaisi, sanoa ei uskaltanut, korkeintaan kirjelapun työntää kouraan tai piilottaa pulpettiin, sieltä sattumalta löydettäväksi.
Pientä tönimistä, tukasta kiskomista, pipon piilottamista ja muuta pientä kiusaa, sitä se oli
ja on vieläkin kun kuuntelen omien lastenlapsien juttuja.

Nyt täällä aikuisten maailmassa kiusat on toisen tyylisiä. ( Epäilenpä että niissä olisi hitustakaan ihastumista taustalla.)
Täällä sanan ruoska heiluu milloin kenenkin yllä. Epäilyksen varjon saa kantaakseen vaikka esiintyisi vain yhdellä nimellä, se on ihmetyttänyt viime päivinä.
Miksi ellumarista ja exR;stä tehdään yksi ja sama, olenkohan minä ihan ulalla kun olen sitä mieltä että molempien nimien takana on eri henkilöt? Luotan omaan tietooni, kaksi nimeä ja kaksi ihmistä. Molemmat omaavat taidon ottaa huomioon muitakin kuin oman mielipiteensä.
Hyviä tyyppejä, kanssakulkijoita virtuaalimaailmassa muiden arvostamieni persoonien joukossa, mutta nimilistaa en nyt muiden osalta jatka, tuo vain tuosta "kahden yhdentämisestä" ( mahtava sana ) johtuva huomioiva kannanotto nimiin.

Löysin "muistilokerostani" hyvän jutun tietokoneen käytöstä, lukiessani tuolla alempana olevaa Helenan kertomaa koneen lakkoilusta.
Kunhan taas alkaa tuo osaamattomien mummojen taitojen punnitseminen, sinne pistän kyllä sen kertomuksen osoittamaan että muutkin kuin mummot "tyrivät" laitteidensa kanssa.

Kiitos exR niistä eilisistä hymyistä! Otin osan niistä, mutta jätin toki tällekin päivälle ja lahjoitan niitä edelleen käytettäviksi.

Päivän mietteeksi sopii tuon päivän puheenaiheen (toisaalla) mieleen tuoma lause;
-> Tavallinen tyttö haluaisi mieluummin olla kaunis kuin älykäs, koska tavallinen mies näkee paremmin kuin ajattelee.

kirjar kirjoitti:

Muistoissa nuo lapsuuden ja nuoruuden pienet ilkeydet ja kiusanteot muuttuvat ihan siedettäviksi ja syykin ehkä selviää. Ihastuminen ja kiinnostus tytöistä, tai pojista, etsi vielä oikeata ilmaisuaan. Ei tiennyt kuinka sen osoittaisi, sanoa ei uskaltanut, korkeintaan kirjelapun työntää kouraan tai piilottaa pulpettiin, sieltä sattumalta löydettäväksi.
Pientä tönimistä, tukasta kiskomista, pipon piilottamista ja muuta pientä kiusaa, sitä se oli
ja on vieläkin kun kuuntelen omien lastenlapsien juttuja.

Nyt täällä aikuisten maailmassa kiusat on toisen tyylisiä. ( Epäilenpä että niissä olisi hitustakaan ihastumista taustalla.)
Täällä sanan ruoska heiluu milloin kenenkin yllä. Epäilyksen varjon saa kantaakseen vaikka esiintyisi vain yhdellä nimellä, se on ihmetyttänyt viime päivinä.
Miksi ellumarista ja exR;stä tehdään yksi ja sama, olenkohan minä ihan ulalla kun olen sitä mieltä että molempien nimien takana on eri henkilöt? Luotan omaan tietooni, kaksi nimeä ja kaksi ihmistä. Molemmat omaavat taidon ottaa huomioon muitakin kuin oman mielipiteensä.
Hyviä tyyppejä, kanssakulkijoita virtuaalimaailmassa muiden arvostamieni persoonien joukossa, mutta nimilistaa en nyt muiden osalta jatka, tuo vain tuosta "kahden yhdentämisestä" ( mahtava sana ) johtuva huomioiva kannanotto nimiin.

Löysin "muistilokerostani" hyvän jutun tietokoneen käytöstä, lukiessani tuolla alempana olevaa Helenan kertomaa koneen lakkoilusta.
Kunhan taas alkaa tuo osaamattomien mummojen taitojen punnitseminen, sinne pistän kyllä sen kertomuksen osoittamaan että muutkin kuin mummot "tyrivät" laitteidensa kanssa.

Kiitos exR niistä eilisistä hymyistä! Otin osan niistä, mutta jätin toki tällekin päivälle ja lahjoitan niitä edelleen käytettäviksi.

Päivän mietteeksi sopii tuon päivän puheenaiheen (toisaalla) mieleen tuoma lause;
-> Tavallinen tyttö haluaisi mieluummin olla kaunis kuin älykäs, koska tavallinen mies näkee paremmin kuin ajattelee.

Lue lisää

Lumituiskuiset huomenet!

Olipa kinttupolun tuiskuttanut umpeen. Tuskin näkeekään oikein mitään, mutta sentään tuttuja jälkiä...?

Ai niin, siitä eilisestä! Niistä kivien pyörittämisistä puhuit, Kirjar. Taisinkin pyörittää oikein myllynkiven kaulaani, mutta haitanneeko tuo. Ei minua, mutta jos Ellumaria?
Itse saan ylpeillä, jos joku minua siskokseni epäilee, on se niin paljon enemmän järkityyppi, vaikka muuten vähän vallattomampi, noin sisimmässään. Sillä kun on ollut noita suhteita ja niistä kaikenlaisia kokemuksia, on oppinut.
Minähän en muuta kuin sivusta seurailen, paljon en toppuutellakaan tohdi, onhan siitä iloa...

Tänään on sitten tämä hiljaisuuden päivä.
Tuntui oudolta katsella ja kuunnella sukellusretkellä olleiden kertomuksia, miten siellä pinnan alla oli vain jostain merivirtojen epätavallisuudesta jotain erikoista huomannut ja ranta oli jo mennyttä kun pinnalle pääsivät.

Muistui siinä mieleen ne taannoin rannalle ajautuneet valasparvet, rannikkoa en muista, olisivatko silloin jo vaistonneet muutoksia.
Eikös ne muutkin eläimet käyttäytyneet epätavallisesti?

Katsellaan nyt taas tämä päivä tästä tavallisesta näkökulmasta ja toivotaan parasta,
myös noille Hönttilä-Pölhölän porukoille, eikö?

Helena04 kirjoitti:

... on sua rakastaa" - nimittäin tätä laitetta. Sillä nyt se toimii taas!

Joutui raukka koetukselle, jumittui kokonaan, kun vähemmän kokeneet avustajani, miniä ja pojat, saivat tänään päähänsä tulla laittamaan työskentelyolosuhteeni kuntoon. Siirrettiin sitten mööpeleitä sinne ja tänne. Eikä lopputulos ole todentotta lainkaan hullumpi.
Mutta tämä se otti nokkiinsa. Itse oletin - minä kun en mistään mitään paljon ymmärrä - että josko ei olisi tykännyt johtojen pois ottamisista välillä...

Soitto vävylleni ja aikamme siinä puhelinkeskustelussa kokeiltuamme eri vaihtoehtoja, hän ehdotti, että annetaan sen levätä aamuun (hänellä eri termit!).

Kyllä otti lujille, kun ei päässyt koneelle. - Näinkö koukussa olen, mietin.
Omituinen aika kirjoittaa? Nii-in, kun uni ei tullut, niin miksi sängyssä valvoa. Tulin kokeilemaan, ja olen iki-onnellinen, toimii. Olkoon tämä sepustus unilääkkeeni eli unten maita kohti! Nukkukaa te rauhassa. Ja aamulla: pirteitä oloja!

PS. Vävy lupasi loppuviikolla tuoda uuden vanhan laitteen. Joudun kyllä taas jotain uutta kuulemma oppimaan, mutta ei se haittaa, yritän pärjäillä. Kun tämä on 95:n, niin saanen seuraavan. Niin että tytöt, perässä tullaan!
Hitaasti, mutta varmasti.

Lue lisää

Arvasin, ettei tämä alla oleva PS2. enää tuolloin yöllä lähtenyt, nikotteli senverran. Tallennetuista nyt otin:

PS2. Sinähän exR, varsinainen tekijä olet! Onnittelen. Hauskasti arvoituksin runoiletkin.
Tumpelo kun näissä arvausleikeissä jo aiemmin olen todennut olevani, niin vain kirjarin tunsin heti.
Muut olisivat menneet jakoon. Heippa!

Helena04 kirjoitti:

Arvasin, ettei tämä alla oleva PS2. enää tuolloin yöllä lähtenyt, nikotteli senverran. Tallennetuista nyt otin:

PS2. Sinähän exR, varsinainen tekijä olet! Onnittelen. Hauskasti arvoituksin runoiletkin.
Tumpelo kun näissä arvausleikeissä jo aiemmin olen todennut olevani, niin vain kirjarin tunsin heti.
Muut olisivat menneet jakoon. Heippa!

Lue lisää

Kyllä siellä sinäkin olit ja varmaankin tunnistit itsesi paremmin kuin moni muu!

Tosi on, että samat määreet sopivat aika moneen, niinkuin silloin aiemmin mainituissa 'puuluonnehdinnoissa'. Mielenkiintoisia näkemyksiä.

Ihmisen psykologia on aiheena aina mielenkiintoinen, miksi käyttäydymme joskus kuin ....esim. mistä ihmeestä tulikin itselleni se jo toinen höperyyspuuska pienen ajan sisällä?

Kohta on sen hiljentymisen hetki, täytyy olla rikkomatta ja lähettää lohdutuksen ajatuksia sinne jonnekin....

Nyt rauhoittumaan!

exR kirjoitti:

Kyllä siellä sinäkin olit ja varmaankin tunnistit itsesi paremmin kuin moni muu!

Tosi on, että samat määreet sopivat aika moneen, niinkuin silloin aiemmin mainituissa 'puuluonnehdinnoissa'. Mielenkiintoisia näkemyksiä.

Ihmisen psykologia on aiheena aina mielenkiintoinen, miksi käyttäydymme joskus kuin ....esim. mistä ihmeestä tulikin itselleni se jo toinen höperyyspuuska pienen ajan sisällä?

Kohta on sen hiljentymisen hetki, täytyy olla rikkomatta ja lähettää lohdutuksen ajatuksia sinne jonnekin....

Nyt rauhoittumaan!

Lue lisää

No, jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin... melkoinen hymy levisi erityisesti yhdessä säkeessä, kiitos, kiltti!

Mutta tuohon höperyyteen mennäksemme... se on niin mahtavaa hyväntuulen antavaa... monta kertaa muuten niin tavanomaisen päivän pelastavaa. En tiedä, mutta ihan mielelläni höperöin, paitsi että sitten jotenkin jälkikäteen rupeaa ilettämään...
Anna palaa! Ilahdutat meitäkin.

exR kirjoitti:

Kyllä siellä sinäkin olit ja varmaankin tunnistit itsesi paremmin kuin moni muu!

Tosi on, että samat määreet sopivat aika moneen, niinkuin silloin aiemmin mainituissa 'puuluonnehdinnoissa'. Mielenkiintoisia näkemyksiä.

Ihmisen psykologia on aiheena aina mielenkiintoinen, miksi käyttäydymme joskus kuin ....esim. mistä ihmeestä tulikin itselleni se jo toinen höperyyspuuska pienen ajan sisällä?

Kohta on sen hiljentymisen hetki, täytyy olla rikkomatta ja lähettää lohdutuksen ajatuksia sinne jonnekin....

Nyt rauhoittumaan!

Lue lisää

hajamielisyyttäni. Hiljaisuuden hetken vietin 30 sekuntia myöhemmin. Olen pahoillani, tehtyä ei saa tekemättömäksi.

Helena04 kirjoitti:

No, jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin... melkoinen hymy levisi erityisesti yhdessä säkeessä, kiitos, kiltti!

Mutta tuohon höperyyteen mennäksemme... se on niin mahtavaa hyväntuulen antavaa... monta kertaa muuten niin tavanomaisen päivän pelastavaa. En tiedä, mutta ihan mielelläni höperöin, paitsi että sitten jotenkin jälkikäteen rupeaa ilettämään...
Anna palaa! Ilahdutat meitäkin.

Lue lisää

...kuinka monesti minua on alkanut ilettämään. Onneksi kukaan ei ole näkemässä häpeän punaa joka seuraa heti napin painalluksen jälkeen.

Mikset sinäkin anna palaa, sinulla on ollut niin hyviä juttuja vaikka kuinka, niin myös Kirjarilla. Toivoisi vaan useamman lähtevän leikkiinkin mukaan, eihän se meitä kai ainakaan entistä höpsömmiksi tekisi? :DDD

Helena04 kirjoitti:

hajamielisyyttäni. Hiljaisuuden hetken vietin 30 sekuntia myöhemmin. Olen pahoillani, tehtyä ei saa tekemättömäksi.

ajatuksissa ne lukemattomat uhrit jotka eivät voineet kohtalolle mitään.
Ei menneen joulun ajan tapahtumien muisto helposti unohdu, mutta elämä jatkuu ja jokainen päivä tuo omat muistonsa.

Ei kannata katua exR. Iloa täällä kaivataan ja uusia juttuja, mokomien höpsöjen juttujen tilalle uutta. Eiköhän meitäkin jo ole mollattu ihan tarpeeksi, mummot luetaan omaksi kastiksi, vaan mitäs me siitä piittaamme.
On ihan kiva olla mummo, otsan ryppyihin ei tule yhtään ryppyä lisää, ne vain syvenevät kun iloitsee lasten lasten kanssa. Ja naurunryppyjä saa tulla lisää... tervemenoa ikävä.

Helena04 kirjoitti:

hajamielisyyttäni. Hiljaisuuden hetken vietin 30 sekuntia myöhemmin. Olen pahoillani, tehtyä ei saa tekemättömäksi.

Ajattelin, saataisko tämä lukittua tänään? Tämän jälkeen jäisi teille vielä kaiketi platsit. Tuntuu kuin oltaisiin ikuisuuden puolikas samoiltu, vaikka tosi mukavaa on ollut. Mennäänkö 'häiriköimään' sitten jonnekin toiseen kettinkiin? ;))))

kirjar kirjoitti:

ajatuksissa ne lukemattomat uhrit jotka eivät voineet kohtalolle mitään.
Ei menneen joulun ajan tapahtumien muisto helposti unohdu, mutta elämä jatkuu ja jokainen päivä tuo omat muistonsa.

Ei kannata katua exR. Iloa täällä kaivataan ja uusia juttuja, mokomien höpsöjen juttujen tilalle uutta. Eiköhän meitäkin jo ole mollattu ihan tarpeeksi, mummot luetaan omaksi kastiksi, vaan mitäs me siitä piittaamme.
On ihan kiva olla mummo, otsan ryppyihin ei tule yhtään ryppyä lisää, ne vain syvenevät kun iloitsee lasten lasten kanssa. Ja naurunryppyjä saa tulla lisää... tervemenoa ikävä.

Lue lisää

Tässä vielä hiljaiset ajatukset omaisille, kaikille sureville!

kirjar kirjoitti:

ajatuksissa ne lukemattomat uhrit jotka eivät voineet kohtalolle mitään.
Ei menneen joulun ajan tapahtumien muisto helposti unohdu, mutta elämä jatkuu ja jokainen päivä tuo omat muistonsa.

Ei kannata katua exR. Iloa täällä kaivataan ja uusia juttuja, mokomien höpsöjen juttujen tilalle uutta. Eiköhän meitäkin jo ole mollattu ihan tarpeeksi, mummot luetaan omaksi kastiksi, vaan mitäs me siitä piittaamme.
On ihan kiva olla mummo, otsan ryppyihin ei tule yhtään ryppyä lisää, ne vain syvenevät kun iloitsee lasten lasten kanssa. Ja naurunryppyjä saa tulla lisää... tervemenoa ikävä.

Lue lisää

Tässä vielä hiljaiset ajatukset omaisille, kaikille sureville!

On otettava huomioon, että monelle Suomi24 on ainut mahdollisuus purkaa pahaa mieltä.
Se koskee muitakin kuin tätä 60 -palstaa. Kyllähän tämänikäisilläkin voi olla paha mieli.

tapani kirjoitti:

On otettava huomioon, että monelle Suomi24 on ainut mahdollisuus purkaa pahaa mieltä.
Se koskee muitakin kuin tätä 60 -palstaa. Kyllähän tämänikäisilläkin voi olla paha mieli.

Lue lisää

eletään ja annetaan muidenkin elää-kannatan avointa keskustelua!

tapani kirjoitti:

On otettava huomioon, että monelle Suomi24 on ainut mahdollisuus purkaa pahaa mieltä.
Se koskee muitakin kuin tätä 60 -palstaa. Kyllähän tämänikäisilläkin voi olla paha mieli.

Lue lisää

Minäkin kuuntelen.

Kaikenmaailman rauha-kerttuset kierrän kaukaa.
En ihmettele yhtään sitä ettei heidän rauhantarjouksensa kiinnosta.
He tekevät rauhan vain omilla ehdoillaan antamatta tuumaakaan periksi, sillä he ovat tietenkin AINA OIKEASSA.

kaukaa kierrän kirjoitti:

Kaikenmaailman rauha-kerttuset kierrän kaukaa.
En ihmettele yhtään sitä ettei heidän rauhantarjouksensa kiinnosta.
He tekevät rauhan vain omilla ehdoillaan antamatta tuumaakaan periksi, sillä he ovat tietenkin AINA OIKEASSA.

Lue lisää

kaukaa pysty kiertämään näköjään.
Kannoilla kärkyt kuin huomion kipeä pikkulapsi.

kaukaa kierrän kirjoitti:

Kaikenmaailman rauha-kerttuset kierrän kaukaa.
En ihmettele yhtään sitä ettei heidän rauhantarjouksensa kiinnosta.
He tekevät rauhan vain omilla ehdoillaan antamatta tuumaakaan periksi, sillä he ovat tietenkin AINA OIKEASSA.

Lue lisää

Listaapa vaikka meidän iloksemme asiat, joissa rauha-kerttuset ovat olleet aina oikeassa,
toiseen listaan ne, missä ei annettu periksi!
Ihan mielenkiinnosta vaan.

Yx Kerttu kirjoitti:

kaukaa pysty kiertämään näköjään.
Kannoilla kärkyt kuin huomion kipeä pikkulapsi.

Pyysikö haju sinua mukaansa?
Taitaa olla päinvastoin eli oletkin sittisontiaisista pitävä kerttunen?

exR kirjoitti:

Listaapa vaikka meidän iloksemme asiat, joissa rauha-kerttuset ovat olleet aina oikeassa,
toiseen listaan ne, missä ei annettu periksi!
Ihan mielenkiinnosta vaan.

Lue lisää

Luettele itsenejotka eivät täytä noita kriteerejä.
Tuskin löydät kissain ja koirain kanssakaan.

Tykkääkö kattikaan "kerttusista"?

tuli kohan? kirjoitti:

Luettele itsenejotka eivät täytä noita kriteerejä.
Tuskin löydät kissain ja koirain kanssakaan.

Tykkääkö kattikaan "kerttusista"?

vahvoja väittämiä, joille yleensä pitäisi löytyä jotain perusteluja.
Mutta ei sitten, jatkahan kattiesi kanssa.

exR kirjoitti:

vahvoja väittämiä, joille yleensä pitäisi löytyä jotain perusteluja.
Mutta ei sitten, jatkahan kattiesi kanssa.

Juttutuvan puolella ja tulin sitten vielä tännekin.
Kirjoitin ensin hyvälle ystävälleni kirjeen, jossa kerroin näistä "tuvista" ja niiden ilmapiiristä,mikä on välillä jotenkin kireän sävyinen.
Joskus tahtoisi vain jutella, vaikka ei olisi mitään erikoista asiaakaan. Se on varmaan sellaista sosiaalisuutta ihmisessä, että tahtoisi olla seurassa, missä ei odotetakaan mitään "panosta", tai suorittamista, eikä minkäänlaisten ongelmien ratkomista.

ellumari kirjoitti:

Juttutuvan puolella ja tulin sitten vielä tännekin.
Kirjoitin ensin hyvälle ystävälleni kirjeen, jossa kerroin näistä "tuvista" ja niiden ilmapiiristä,mikä on välillä jotenkin kireän sävyinen.
Joskus tahtoisi vain jutella, vaikka ei olisi mitään erikoista asiaakaan. Se on varmaan sellaista sosiaalisuutta ihmisessä, että tahtoisi olla seurassa, missä ei odotetakaan mitään "panosta", tai suorittamista, eikä minkäänlaisten ongelmien ratkomista.

Lue lisää

Olin jo sulkemassa 'ovea', kun viestisi räpsähti.
Sinun piti sitten töitä tehdä, tänäänkin?. Minä se vain 'huvittelin' Rauhan haamun kanssa. Rankkaa tuntuu joillakin olevan elämänsä kanssa, kuten itsekullakin toisinaan. Et kai pahastunut, kun lainailin sanontojasi sinne tänne? Ne ovat niin osuvia. Juttutuvan ikkunan takana kurkkailin, mutta en tullut menneeksi, ei edes janottanut. Palaillaan taas, vietä nyt rentouttava ilta!

exR kirjoitti:

Olin jo sulkemassa 'ovea', kun viestisi räpsähti.
Sinun piti sitten töitä tehdä, tänäänkin?. Minä se vain 'huvittelin' Rauhan haamun kanssa. Rankkaa tuntuu joillakin olevan elämänsä kanssa, kuten itsekullakin toisinaan. Et kai pahastunut, kun lainailin sanontojasi sinne tänne? Ne ovat niin osuvia. Juttutuvan ikkunan takana kurkkailin, mutta en tullut menneeksi, ei edes janottanut. Palaillaan taas, vietä nyt rentouttava ilta!

Lue lisää

puhumista, kaikkea arkista, harmitonta ja huoliammekin voisimme purkaa tässä toisillemme, mutta palaillaan illemmalla tai huomenisa...miten vaan.
Sanon sinulle niinkuin minulle eräänä päivänä sanottiin:"Voi kun kiva, että olet olemassa!"

exR kirjoitti:

vahvoja väittämiä, joille yleensä pitäisi löytyä jotain perusteluja.
Mutta ei sitten, jatkahan kattiesi kanssa.

Voinet laittaa vaikka koko kollin tulemaan rahtivapaasti.
Katit ovat kateissa ?

ellumari kirjoitti:

puhumista, kaikkea arkista, harmitonta ja huoliammekin voisimme purkaa tässä toisillemme, mutta palaillaan illemmalla tai huomenisa...miten vaan.
Sanon sinulle niinkuin minulle eräänä päivänä sanottiin:"Voi kun kiva, että olet olemassa!"

Lue lisää

"Uusi päivä, uudet kujeet"?
Vai olisiko meillä ne samat vanhat, ei kai?
Joku täällä tasaisin välein muistuttaa, ettei näillä palstoilla voi kunnon keskusteluja käydä. Melkoiset paineethan siinä syntyvät, jos joka sanansa mittaa maailmanlaajuisella mittarilla. Että ne bushmannitkin.....tai semmoiset!
Itseltäni tahtoo tämä näkökulma unohtua. Jos nyt yleensä jonkun sanan saan itsestäni irti.
Sinunkin kanssasi on mukava höpötellä, saathan sinä niitä vakavampia keskusteluja käydä siellä toisaalla.
Törmäillään!

kollit on kirjoitti:

Voinet laittaa vaikka koko kollin tulemaan rahtivapaasti.
Katit ovat kateissa ?

Minkälaisia kolleja saisi lähettää ja minne?

exR kirjoitti:

Minkälaisia kolleja saisi lähettää ja minne?

sillä viimeinen juna meni just ja laivat eivät liikennöi näillä leveysasteilla

exR kirjoitti:

sillä viimeinen juna meni just ja laivat eivät liikennöi näillä leveysasteilla

melkein pakko oli tulla moikkaamaan sinua ohikulkiessani.
Olemme tottuneet päivittäin vaihtamaan tärkeimmät kuulumiset ja nytkin tulin kysäisemään, että ethän vilustunut eilen, tai ole peräti saanut flunssaa?
Me olemme kumpikin pikkuisen allergisia joillekin asioille, mutta niitä välttämällä selvitään. Kaikki pahat hajut ovat meille allergiseen reaktioon johtavia tekijöitä, mutta kun vältämme sellaisia parhaamme mukaan, niin ihan hyvin menee.

ellumari kirjoitti:

melkein pakko oli tulla moikkaamaan sinua ohikulkiessani.
Olemme tottuneet päivittäin vaihtamaan tärkeimmät kuulumiset ja nytkin tulin kysäisemään, että ethän vilustunut eilen, tai ole peräti saanut flunssaa?
Me olemme kumpikin pikkuisen allergisia joillekin asioille, mutta niitä välttämällä selvitään. Kaikki pahat hajut ovat meille allergiseen reaktioon johtavia tekijöitä, mutta kun vältämme sellaisia parhaamme mukaan, niin ihan hyvin menee.

Lue lisää

Siskohan se siinä....
Kiitos, kun kerroit 'algeriasta', en olisi huomannutkaan. Ei tule enää nykyisin niin usein peiliinkään vilkaistua jotta kaikki näppylät laskisi. Onkohan tällä nyt kuinkakin kammottavia seuraamuksia, mitä luulet? Onko kokemuksia? Jääkö krooniseksi? Pitääköhän heti mennä johonkin....?
No, leikki leikkinä! Onko sinulla ollut mukavia fiboja viimeaikoina? Olenkohan minä vieläkin jossain kysely-iässä kun solkenaan jotain esitän.
Niin, minusta on erittäinkin kiva, jos käväiset vielä töittesi päälle siskoraihnaa moikkaamaan. Muistetaan sitten ainakin jonkin aikaa miltä näytetään.(näiltä pahveilta kai)
Joskus taas lisää,jookos?

exR kirjoitti:

Siskohan se siinä....
Kiitos, kun kerroit 'algeriasta', en olisi huomannutkaan. Ei tule enää nykyisin niin usein peiliinkään vilkaistua jotta kaikki näppylät laskisi. Onkohan tällä nyt kuinkakin kammottavia seuraamuksia, mitä luulet? Onko kokemuksia? Jääkö krooniseksi? Pitääköhän heti mennä johonkin....?
No, leikki leikkinä! Onko sinulla ollut mukavia fiboja viimeaikoina? Olenkohan minä vieläkin jossain kysely-iässä kun solkenaan jotain esitän.
Niin, minusta on erittäinkin kiva, jos käväiset vielä töittesi päälle siskoraihnaa moikkaamaan. Muistetaan sitten ainakin jonkin aikaa miltä näytetään.(näiltä pahveilta kai)
Joskus taas lisää,jookos?

Lue lisää

kuulolla ja varotaan allergiseen reaktioon johtavia tekijöitä!
Eikö totta, että hyvältä me näytämme?
Peilin edessä on nykyään oikein kiva pyörähdellä. Vaikka näin komeita naisia olemmekin, niin ei tulisi mieleenkään alkaa itseään kehuskella.
Palaillaan taas viimeistään huomenna!
PS.Ei sinulla näy näppylöitä olevan ja hoikistunutkin olet.

ellumari kirjoitti:

kuulolla ja varotaan allergiseen reaktioon johtavia tekijöitä!
Eikö totta, että hyvältä me näytämme?
Peilin edessä on nykyään oikein kiva pyörähdellä. Vaikka näin komeita naisia olemmekin, niin ei tulisi mieleenkään alkaa itseään kehuskella.
Palaillaan taas viimeistään huomenna!
PS.Ei sinulla näy näppylöitä olevan ja hoikistunutkin olet.

Lue lisää

Koko yöhän tässä meni allergioita syynätessä. Miltähän ne sitten näyttävät oirehtiessaan?
Kiitos muuten kohteliaisuuksista, harvinaista herkkua nekin. Sinulla sentään on selkeät päämäärät, kilot kuriin, kroppa jumpalla kunnossa ja ehkä joskus muutat Australiaan.
Siellä sinun pitäisi kuitenkin muistaa, että ne aboriginaalit syövät herkkuinaan lihottavia toukkia, joten uudenlainen kuuri mukaan mönkiäisiä silmälläpitäen.

exR kirjoitti:

Koko yöhän tässä meni allergioita syynätessä. Miltähän ne sitten näyttävät oirehtiessaan?
Kiitos muuten kohteliaisuuksista, harvinaista herkkua nekin. Sinulla sentään on selkeät päämäärät, kilot kuriin, kroppa jumpalla kunnossa ja ehkä joskus muutat Australiaan.
Siellä sinun pitäisi kuitenkin muistaa, että ne aboriginaalit syövät herkkuinaan lihottavia toukkia, joten uudenlainen kuuri mukaan mönkiäisiä silmälläpitäen.

Lue lisää

Tulin tässä syynäämästä erästä kuntosalia, mihin siskoni tytär osti minulle kausikortin.Oli merkkipäivä äskettäin.Siellä on todellakin pelit ja vehkeet ja jos yhtään näkee vaivaa, niin timminä pysyy tämänkin ikäinen tyttö.

Allergioistahan meillä ei sinun kanssasi ole kokemusta..omakohtaista, mutta tunnemme joitakin ja sääliksi käy sivusta seuratessa se kutina, melkein voisi sanoa syyhyksi.
Onneksi se näyttää ajoittuvan määrättyihin vuodenaikoihin ja on hankalin keväälä ja pimeän aikoihin valohoito tekisi hyvää. Kuun valo on liian tehotonta, se näyttäisi vain lisäävän oireilua.
En minä taida koskaan niin kauas kuin Austraaliaan muuttaa, tulisi sinuakin liian kova ikävä.

ellumari kirjoitti:

Tulin tässä syynäämästä erästä kuntosalia, mihin siskoni tytär osti minulle kausikortin.Oli merkkipäivä äskettäin.Siellä on todellakin pelit ja vehkeet ja jos yhtään näkee vaivaa, niin timminä pysyy tämänkin ikäinen tyttö.

Allergioistahan meillä ei sinun kanssasi ole kokemusta..omakohtaista, mutta tunnemme joitakin ja sääliksi käy sivusta seuratessa se kutina, melkein voisi sanoa syyhyksi.
Onneksi se näyttää ajoittuvan määrättyihin vuodenaikoihin ja on hankalin keväälä ja pimeän aikoihin valohoito tekisi hyvää. Kuun valo on liian tehotonta, se näyttäisi vain lisäävän oireilua.
En minä taida koskaan niin kauas kuin Austraaliaan muuttaa, tulisi sinuakin liian kova ikävä.

Lue lisää

Anteeksi.....(ainakin kymmenen kertaa)
Sinä olit vaan niin kaukana sinä päivänä!

Tässä sinulle viivästynyt paketti:

Olet kiva likka
joskus hiukan 'tikka'
nokittelet ukkoparkoja
kylvät siten lemmensarkoja.
Ei ne raukat tiedä minne
niitä viet, jos sitten sinne.
Alttaria taidat kaihtaa
miestä joskus tahdot vaihtaa.
Koulusi on niille kova
vaikka mielissänsä ovat.
Jatka, sisko, samaa rataa
älä anna aikas mataa!

Lämpimin ajatuksin pseudosysterisi exR

exR kirjoitti:

Anteeksi.....(ainakin kymmenen kertaa)
Sinä olit vaan niin kaukana sinä päivänä!

Tässä sinulle viivästynyt paketti:

Olet kiva likka
joskus hiukan 'tikka'
nokittelet ukkoparkoja
kylvät siten lemmensarkoja.
Ei ne raukat tiedä minne
niitä viet, jos sitten sinne.
Alttaria taidat kaihtaa
miestä joskus tahdot vaihtaa.
Koulusi on niille kova
vaikka mielissänsä ovat.
Jatka, sisko, samaa rataa
älä anna aikas mataa!

Lämpimin ajatuksin pseudosysterisi exR

Lue lisää

Juoksin kaikki kukkakaupat etsimässä näköistäsi puskaa, mutta eihän täällä periferiassa....

Jos huolit, tässä kuitenkin perhosorkidean oksa, tällainen vähän pinkkililan värinen.(olen näet vähän värisokeakin, jos muistat)

Ole hyvä ja onnea vielä kerran!

exR kirjoitti:

Juoksin kaikki kukkakaupat etsimässä näköistäsi puskaa, mutta eihän täällä periferiassa....

Jos huolit, tässä kuitenkin perhosorkidean oksa, tällainen vähän pinkkililan värinen.(olen näet vähän värisokeakin, jos muistat)

Ole hyvä ja onnea vielä kerran!

Lue lisää

Minä otin tänään vapaapäivän!En lähde kotoani muualla kuin kauppaan ja ehkä illalla johonkin,saa nähdä..
Sisko kulta, kun sain runsoi, niin "aikusen oikeesti" mulle tuli kyyneleet silmiin.
Mehän,rakas sisko ,aina nauramme ja itkeme yhdessä ja ennen kaikkea meillä on hulvattoman kivaa.
Palaillaan jossain päivemmällä!

ellumari kirjoitti:

Minä otin tänään vapaapäivän!En lähde kotoani muualla kuin kauppaan ja ehkä illalla johonkin,saa nähdä..
Sisko kulta, kun sain runsoi, niin "aikusen oikeesti" mulle tuli kyyneleet silmiin.
Mehän,rakas sisko ,aina nauramme ja itkeme yhdessä ja ennen kaikkea meillä on hulvattoman kivaa.
Palaillaan jossain päivemmällä!

Lue lisää

Kuvittelin jo vaikka mitä! Palaillaan vaan, ajankohtaa en oikein koskaan tarkalleen tiedä, mutta aika hartaasti näytän täällä pyöriskelevän.

Jotain aina koetan suttailla tämän normaali-arjenkin hyväksi, vaikka se onkin tylsistä tylsimpää. Olisinpa edes innostunut ruokaresepteistä, mutta sitä iloa ei ole 'suotu'.
Syönkin vain ns. henkeni pitimiksi.
Menehän vain touhuihisi, nähdään!

Tähän en muuta osaa sanoa, kuin eiköhän sitä yhden jos toisenkin höperö-nimityksen kestä, varsinkin jos itse yllyttää.(tarkoitan nyt pelkästään itseäni)
Se itsetunto, näyttää sekin vaihtelevan, itse kullakin. Ellumarilla on se hyvä sanonta;"tänään olen tätä mieltä, huomisesta en tiedä".

exR kirjoitti:

Tähän en muuta osaa sanoa, kuin eiköhän sitä yhden jos toisenkin höperö-nimityksen kestä, varsinkin jos itse yllyttää.(tarkoitan nyt pelkästään itseäni)
Se itsetunto, näyttää sekin vaihtelevan, itse kullakin. Ellumarilla on se hyvä sanonta;"tänään olen tätä mieltä, huomisesta en tiedä".

Lue lisää

Sopinee H.E.Jansenin ajatus:

"Voittaja on saatettu lyödä lattiaan montakin kertaa, hän ei vain ole jäänyt kuuntelemaan luvunlaskua".

Itselleni en ole tavannut hihkua.

exR kirjoitti:

Itselleni en ole tavannut hihkua.

Sfääreistä kuultua näkemyksellistä eroa joka taivaskanavallakin ilmenee, on jutussa jonka kuulin.

Opetteja otti neliön muotoisen paperin.
Piirsi siihen keskelle mustan pisteen, laittoi taululle ja kysyi oppilailta; "Mitä näette?"
"Mustan pisteen", kaikki vastasivat.
"Eikö kukaan näe valkoista neliötä taululla?" ihmetteli opettaja.

"Rokkaa" ei huomata, mutta "rikka" löydetään.

Kirjar1 kirjoitti:

Sfääreistä kuultua näkemyksellistä eroa joka taivaskanavallakin ilmenee, on jutussa jonka kuulin.

Opetteja otti neliön muotoisen paperin.
Piirsi siihen keskelle mustan pisteen, laittoi taululle ja kysyi oppilailta; "Mitä näette?"
"Mustan pisteen", kaikki vastasivat.
"Eikö kukaan näe valkoista neliötä taululla?" ihmetteli opettaja.

"Rokkaa" ei huomata, mutta "rikka" löydetään.

Lue lisää

Näin eri tavoin sama tilanne voidaan kokea. Kukin oman taustansa mukaan, sitten vielä ne oletusarvot....ja niitähän löytyy.
Mihin sitä maailmaa peilaisi kuin omiin kokemuksiinsa. Yrittäähän sitä ottaa opikseen toistenkin näkemyksistä, joskus jopa onnistuen, joksikin aikaa.
Vaikea ratkaista, olisiko onnellisempi muistaessaan vähemmän,enemmän tai valikoidummin.

exR kirjoitti:

Näin eri tavoin sama tilanne voidaan kokea. Kukin oman taustansa mukaan, sitten vielä ne oletusarvot....ja niitähän löytyy.
Mihin sitä maailmaa peilaisi kuin omiin kokemuksiinsa. Yrittäähän sitä ottaa opikseen toistenkin näkemyksistä, joskus jopa onnistuen, joksikin aikaa.
Vaikea ratkaista, olisiko onnellisempi muistaessaan vähemmän,enemmän tai valikoidummin.

Lue lisää

antaisin elämästäni pois mieluummin muutaman vuoden kuin yhden pienen hetken.

Unohtaminen on joskus hyväksikin, paitsi silloin kun jotain tärkeää esinettä etsii eikä millään muista missä kulki "se" kädessään aiemmin.

Nykyään kaikki asiat tahtovat kääntyä ylösalaisin.
Skeptikkojenkin on esitettävä todisteet siitä, että heidän epäilyksensä ovat perusteltuja. Jos joku sattuu ilmoittamaan, että maailmanloppu tulee huomenna, asiantutijoita vaaditaan todistamaan, että pahanilman lintu on väärässä. -B.W.

Jaa, omat kokemukset on hyvää oppia, mutta ei pitäisi jäädä vain kertaamaan vanhoja. Sitä näkyy taas olevan tapetilla. Opetellaan uuttakin, ei me vielä olla liian vanhoja.

On ihanaa saada kukkia, kun vielä kykenee aistimaan niiden värin ja tuoksun.

kirjar kirjoitti:

antaisin elämästäni pois mieluummin muutaman vuoden kuin yhden pienen hetken.

Unohtaminen on joskus hyväksikin, paitsi silloin kun jotain tärkeää esinettä etsii eikä millään muista missä kulki "se" kädessään aiemmin.

Nykyään kaikki asiat tahtovat kääntyä ylösalaisin.
Skeptikkojenkin on esitettävä todisteet siitä, että heidän epäilyksensä ovat perusteltuja. Jos joku sattuu ilmoittamaan, että maailmanloppu tulee huomenna, asiantutijoita vaaditaan todistamaan, että pahanilman lintu on väärässä. -B.W.

Jaa, omat kokemukset on hyvää oppia, mutta ei pitäisi jäädä vain kertaamaan vanhoja. Sitä näkyy taas olevan tapetilla. Opetellaan uuttakin, ei me vielä olla liian vanhoja.

On ihanaa saada kukkia, kun vielä kykenee aistimaan niiden värin ja tuoksun.

Lue lisää

Tarkoitatko, että voisit luopua myös mahdollisista tulevista vuosistasi jonkun menneen hetken lunnaiksi? Et kai, kuinka voisit tietää, ettei jotain vielä upeampaa ole tulossa?
Eipä silti, joskus toivoo, että aivoissa olisi delete-näppäin, saisi kiusalliset pätkät pois.

exR kirjoitti:

Tarkoitatko, että voisit luopua myös mahdollisista tulevista vuosistasi jonkun menneen hetken lunnaiksi? Et kai, kuinka voisit tietää, ettei jotain vielä upeampaa ole tulossa?
Eipä silti, joskus toivoo, että aivoissa olisi delete-näppäin, saisi kiusalliset pätkät pois.

Lue lisää

mutta tulin vähän epäselvästi tuon sanoneeksi.
Vaikka, jos tyhmyyteni tulevaisuudessa vuosien myötä vain kasvaa, kyllä niistä voi luopua.
Eihän tämä järkikulta nytkään päätä pakota.
Vai, ehkä sittenkin, kun sitä aika ajoin särkee.
Oliskohan järki (vai tyhmyyskö) ulos pyrkimässä?

Tyhmä saa olla ja osoittaakin sen, kysyä kun ei tiedä, mutta keneltä kysyisi? Pitääpä miettiä, on muutama kysymys vailla vastausta, jos vaikka tuolta viisaammalta kysyisin. Vastaisikohan?

kirjar kirjoitti:

mutta tulin vähän epäselvästi tuon sanoneeksi.
Vaikka, jos tyhmyyteni tulevaisuudessa vuosien myötä vain kasvaa, kyllä niistä voi luopua.
Eihän tämä järkikulta nytkään päätä pakota.
Vai, ehkä sittenkin, kun sitä aika ajoin särkee.
Oliskohan järki (vai tyhmyyskö) ulos pyrkimässä?

Tyhmä saa olla ja osoittaakin sen, kysyä kun ei tiedä, mutta keneltä kysyisi? Pitääpä miettiä, on muutama kysymys vailla vastausta, jos vaikka tuolta viisaammalta kysyisin. Vastaisikohan?

Lue lisää

Ei surra että olemme jonkun mielestä tyhmiä, ollaan vaan! Sehän on myös lisääntyvä luonnonvara(mahdollisesti) kuten rumuuskin.

Tässä taas 'suulla suuremmalla'.

Charles Proterus Steinmetz:
"Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Tyhmyys alkaa sillä hetkellä, kun lakkaamme kyselemästä".

exR kirjoitti:

Ei surra että olemme jonkun mielestä tyhmiä, ollaan vaan! Sehän on myös lisääntyvä luonnonvara(mahdollisesti) kuten rumuuskin.

Tässä taas 'suulla suuremmalla'.

Charles Proterus Steinmetz:
"Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Tyhmyys alkaa sillä hetkellä, kun lakkaamme kyselemästä".

Lue lisää

" Viisautta on tietää mitkä asiat kannattaa jättää huomiotta. "
-William James.

" Elämässä pitää olla toivomisen varaa."
- Kersti Berghrooth.

Vaan kun; "Pessimismillä ei ole voitettu yhtään taistelua," sanoi Dwihgt D. Eisenhower.

kirjar kirjoitti:

" Viisautta on tietää mitkä asiat kannattaa jättää huomiotta. "
-William James.

" Elämässä pitää olla toivomisen varaa."
- Kersti Berghrooth.

Vaan kun; "Pessimismillä ei ole voitettu yhtään taistelua," sanoi Dwihgt D. Eisenhower.

Lue lisää

Jos?
Jos olisi, kaikessa, tai edes jossakin, lähellekään täydellistä, miltä se tuntuisi?
Katselisiko sitä 'alaspäin' säälivästi, kykenisikö tuntemaan minkäänlaista empatiaa reppanoita kohtaan? Jos olisi täydellisen kaunis esim., pelkäisikö kaiken aikaa sen menettämistä?
Hiipisi aamuisin kauhun tunne sisällä suurentavan peilin eteen, onko jotain muuttunut?
Tai älyn jättiläinen? Voisiko keskustella oikein kenenkään kanssa, kun tietäisi jo kaiken paremmin ja kaikki muu olisi vain häiriötekijää?
Millainen täydellinen ihminen olisi?

Tässä tätä jossittelua, nyt sunnuntain viettoon!

exR kirjoitti:

Jos?
Jos olisi, kaikessa, tai edes jossakin, lähellekään täydellistä, miltä se tuntuisi?
Katselisiko sitä 'alaspäin' säälivästi, kykenisikö tuntemaan minkäänlaista empatiaa reppanoita kohtaan? Jos olisi täydellisen kaunis esim., pelkäisikö kaiken aikaa sen menettämistä?
Hiipisi aamuisin kauhun tunne sisällä suurentavan peilin eteen, onko jotain muuttunut?
Tai älyn jättiläinen? Voisiko keskustella oikein kenenkään kanssa, kun tietäisi jo kaiken paremmin ja kaikki muu olisi vain häiriötekijää?
Millainen täydellinen ihminen olisi?

Tässä tätä jossittelua, nyt sunnuntain viettoon!

Lue lisää

että täydellistä ihmistä on edes olemassa.
Vai olisiko se mahdollista?
Riippuuko täydellisen ihmisen mittariksi se, että itse niin uskoo?

En haluaisi olla kaiken oppinut, sillä sehän veisi mielenkiinnon kaikesta siitä mitä toiset tietävät ja osaavat. Utelias pitää olla, kokeilunhaluinen ja tiedon nälkää tunteva, eihän muuten pysy ajassa kiinni.
Yksi asia pitäisi ymmärtää, se kun on yhä mysteeri, miksi hän joka paljon tietää ja osaa, pitää muita tyhminä? Miksi ei neuvo ja opeta, jaa tietoa toisillekin?
Ahaa, nyt keksin sanat tuohon, hän on itsekäs ja omahyväinen. Ei halua että muut ovat samalla tasolla, pianhan alkavat oppilaat neuvoa opettajaansa jos liian paljon tietoa jakaa.
Alakoululainenkin voi joskus kysyä opettajalta sellaista asiaa johon opettajakaan ei tiedä vastausta.
Omatkin kysymykset jäävät usein vaille vastausta kun mikään hakukone ei tunne kysymystä.

Nostetaan malja isänmaalle!

Moni kysymys siitäkin taistelusta on vielä ratkaisematta, salaisuus paljastamatta.

kirjar kirjoitti:

että täydellistä ihmistä on edes olemassa.
Vai olisiko se mahdollista?
Riippuuko täydellisen ihmisen mittariksi se, että itse niin uskoo?

En haluaisi olla kaiken oppinut, sillä sehän veisi mielenkiinnon kaikesta siitä mitä toiset tietävät ja osaavat. Utelias pitää olla, kokeilunhaluinen ja tiedon nälkää tunteva, eihän muuten pysy ajassa kiinni.
Yksi asia pitäisi ymmärtää, se kun on yhä mysteeri, miksi hän joka paljon tietää ja osaa, pitää muita tyhminä? Miksi ei neuvo ja opeta, jaa tietoa toisillekin?
Ahaa, nyt keksin sanat tuohon, hän on itsekäs ja omahyväinen. Ei halua että muut ovat samalla tasolla, pianhan alkavat oppilaat neuvoa opettajaansa jos liian paljon tietoa jakaa.
Alakoululainenkin voi joskus kysyä opettajalta sellaista asiaa johon opettajakaan ei tiedä vastausta.
Omatkin kysymykset jäävät usein vaille vastausta kun mikään hakukone ei tunne kysymystä.

Nostetaan malja isänmaalle!

Moni kysymys siitäkin taistelusta on vielä ratkaisematta, salaisuus paljastamatta.

Lue lisää

Saattaa käydä niin onnellisesti, että joku vielä antaa niitä vastauksiakin, joskus, jollekin.

Tänään kuitenkin nostan kanssasi maljan isänmaalle ja sotaveteraaneille, joita vielä sentään on joitakin elossa. Ja tietenkin niille näkymättömille taustajoukoille, joiden ei tarvinnut kentille asti lähteä.

Kirjar1 kirjoitti:

Sfääreistä kuultua näkemyksellistä eroa joka taivaskanavallakin ilmenee, on jutussa jonka kuulin.

Opetteja otti neliön muotoisen paperin.
Piirsi siihen keskelle mustan pisteen, laittoi taululle ja kysyi oppilailta; "Mitä näette?"
"Mustan pisteen", kaikki vastasivat.
"Eikö kukaan näe valkoista neliötä taululla?" ihmetteli opettaja.

"Rokkaa" ei huomata, mutta "rikka" löydetään.

Lue lisää

Tänään en olekaan tainnut nähdä muuta kuin sen valkoisen neliön. Olenkohan sokeutumassa totaalisesti?

exR kirjoitti:

Tänään en olekaan tainnut nähdä muuta kuin sen valkoisen neliön. Olenkohan sokeutumassa totaalisesti?

saavat kai aikaan tuon neliön havaitsemisen.
Minä katselen tummaa, jäistä piha tietä johon valot piirtävät säteitään. Ikkunalla ja kuistilla palavien kynttilöiden liekit kertautuvat märkään pintaan osuessaan.
Näen punakeltaisen juovan, valon tien, mutta en osaa kulkea oikealle reitille. Tänään on taas tullut tehtyä niitä polulta poikkemisia, kahlattua hangessakin, ja kuvajaisen tavoin näen sen valkoisen neliön keskellä kynttilän liekin.

Palaisipa rakkauden liekki kaikkien sydämessä, ehkä meillä olisi silloin parempi mieli kaikilla.
Näkisimme sen valkoisen neliönkin, ja sivuuttaisimme ympärillä olevat "harakanvarpaat".

Pahus kun ei aina uskalla sanoa mitä ajattelee!

kirjar kirjoitti:

saavat kai aikaan tuon neliön havaitsemisen.
Minä katselen tummaa, jäistä piha tietä johon valot piirtävät säteitään. Ikkunalla ja kuistilla palavien kynttilöiden liekit kertautuvat märkään pintaan osuessaan.
Näen punakeltaisen juovan, valon tien, mutta en osaa kulkea oikealle reitille. Tänään on taas tullut tehtyä niitä polulta poikkemisia, kahlattua hangessakin, ja kuvajaisen tavoin näen sen valkoisen neliön keskellä kynttilän liekin.

Palaisipa rakkauden liekki kaikkien sydämessä, ehkä meillä olisi silloin parempi mieli kaikilla.
Näkisimme sen valkoisen neliönkin, ja sivuuttaisimme ympärillä olevat "harakanvarpaat".

Pahus kun ei aina uskalla sanoa mitä ajattelee!

Lue lisää

Viimeinen lauseesi "pahus kun ei aina uskalla sanoa mitä ajattelee", saa minut ihmettelemään mitä rohkealle Kirjarille on sattunut. Vai olisitko liikaa ajatellut mitä sanoisit? Niin siinä monesti käy ja sitten ollaan suu supussa ties kuinka kauan. Myytäisiinköhän sitä rohkeutta itseilmaisuun jossain höperökaupassa vaikka 100 gr:n pusseissa, siitä voisi riittää ainakin yhteen kertaan. Taidankin lähteä etsiskelemään semmoista puotia.

exR kirjoitti:

Viimeinen lauseesi "pahus kun ei aina uskalla sanoa mitä ajattelee", saa minut ihmettelemään mitä rohkealle Kirjarille on sattunut. Vai olisitko liikaa ajatellut mitä sanoisit? Niin siinä monesti käy ja sitten ollaan suu supussa ties kuinka kauan. Myytäisiinköhän sitä rohkeutta itseilmaisuun jossain höperökaupassa vaikka 100 gr:n pusseissa, siitä voisi riittää ainakin yhteen kertaan. Taidankin lähteä etsiskelemään semmoista puotia.

Lue lisää

aivoni ajattelevi,
lähteäkseni lätkimään
mutt' ei sentään itkemään.
Pahuus täällä esiin työntyy,
kempä siitä oikein hyötyy?
Sanomast' ei pahat lakkaa
heittää vaikka pelkkää kakkaa
toisen päälle lauseillaan,
tönii ohi kulkeissaan.
Sanoin suuta suuremmin,
ilkeyksin pahimmin
kukin koittaa saalistaa
sata kunta lukijaa.
Miks'ei sota lopu?
Miss' piileksii se sopu?
Jos joku tulta kantaa
vois toiset tietä antaa.
Ei käyden tielleen poikittain
vaan tehden tilaa, kumartain.
Kukin kulkee omaa tietänsä
ja jättää oman jälkensä.
Pois piruilu poluilta
ilkeydet näiltä sivuilta.

kirjar kirjoitti:

aivoni ajattelevi,
lähteäkseni lätkimään
mutt' ei sentään itkemään.
Pahuus täällä esiin työntyy,
kempä siitä oikein hyötyy?
Sanomast' ei pahat lakkaa
heittää vaikka pelkkää kakkaa
toisen päälle lauseillaan,
tönii ohi kulkeissaan.
Sanoin suuta suuremmin,
ilkeyksin pahimmin
kukin koittaa saalistaa
sata kunta lukijaa.
Miks'ei sota lopu?
Miss' piileksii se sopu?
Jos joku tulta kantaa
vois toiset tietä antaa.
Ei käyden tielleen poikittain
vaan tehden tilaa, kumartain.
Kukin kulkee omaa tietänsä
ja jättää oman jälkensä.
Pois piruilu poluilta
ilkeydet näiltä sivuilta.

Lue lisää

Olenkohan se minä, joka sinulle on pahaa mieltä aiheuttanut? Jos, niin 'tuhat lappua'.
Omaan tämmöisen ajattelemattoman ilmaisutavan, silloin kun rohkenen siihen ryhtyä.

exR kirjoitti:

Olenkohan se minä, joka sinulle on pahaa mieltä aiheuttanut? Jos, niin 'tuhat lappua'.
Omaan tämmöisen ajattelemattoman ilmaisutavan, silloin kun rohkenen siihen ryhtyä.

Lue lisää

Eihän toki mielessäni sellaisia ajatuksia, tuo yleinen käyttäytyminen vain saa miettimään...
miksi ei anneta tilla hänelle joka haluaa olla mukana...miksi tuo yletön nimittely puolin jatoisin...Ei jummartaa...


With you - the sun always shines.

kirjar kirjoitti:

Eihän toki mielessäni sellaisia ajatuksia, tuo yleinen käyttäytyminen vain saa miettimään...
miksi ei anneta tilla hänelle joka haluaa olla mukana...miksi tuo yletön nimittely puolin jatoisin...Ei jummartaa...


With you - the sun always shines.

Lue lisää

Eihän se aamu olisi valjennut minullekaan, jos ääntäsi ei kuuluisi. Itselleni minä niitä rohtoja olisin hakenut, ja tilapäiskäyttöön Sinullekin. Nyt lähden joksikin aikaa asioille, jää muillekin tilaa kuten toivoit,ja tämä taas kaikessa ystävyydessä,jos sopii?

kirjar kirjoitti:

Eihän toki mielessäni sellaisia ajatuksia, tuo yleinen käyttäytyminen vain saa miettimään...
miksi ei anneta tilla hänelle joka haluaa olla mukana...miksi tuo yletön nimittely puolin jatoisin...Ei jummartaa...


With you - the sun always shines.

Lue lisää

Hyvä kasvualusta tarvitsee kasketa, jotta se kasvaa hyvää satoa.

varjo. kirjoitti:

Hyvä kasvualusta tarvitsee kasketa, jotta se kasvaa hyvää satoa.

ja niinpä olen tehnyt jo pari vuotta.

Kaskeaminen kuuluu siihen menneeseen aikaan, mutta ihan nenässä tuntuu se savun haju... kaskisauhuako se olikin?
Missäs nauriit? Ne maistuisivat niin makealle tuossa kuumassa tuhkassa haudutettuina, oletko maistanut sellaisia?

exR kirjoitti:

Tänään en olekaan tainnut nähdä muuta kuin sen valkoisen neliön. Olenkohan sokeutumassa totaalisesti?

Mitähän tästä päivästä sanoisi, kaiketi kiitos!

exR kirjoitti:

Mitähän tästä päivästä sanoisi, kaiketi kiitos!

Aamun sävelenä > Katupoikien laulu <
-Laulan, tanssin missä ja milloinka vain.
Tanssin mahdin tunnen mä ain rinnassain...

Mutta kun...sattui kerran näin..
" Tanssiminen on minulla veressä;" sanoi innokas kavaljeeri valssin pyörteissä.
" Voi olla" sanoin. " Se ei vain ole vielä ehtinyt jalkoihin asti."

kirjar kirjoitti:

Aamun sävelenä > Katupoikien laulu <
-Laulan, tanssin missä ja milloinka vain.
Tanssin mahdin tunnen mä ain rinnassain...

Mutta kun...sattui kerran näin..
" Tanssiminen on minulla veressä;" sanoi innokas kavaljeeri valssin pyörteissä.
" Voi olla" sanoin. " Se ei vain ole vielä ehtinyt jalkoihin asti."

Lue lisää

Hyvin sanoit!

Tulipa siitä toinen juttu mieleen; oli tanssipari, jossa toinen (ikäväkseni en muista kumpi) oli heikohko tanssija ja nopeaa tanssiessa ei pysynyt mitenkään mukana, jolloin 'partaveitsi' tokaisi: "Seiso sinä, minä kierrän".

Saattaa olla vanhakin vitsi.

exR kirjoitti:

Hyvin sanoit!

Tulipa siitä toinen juttu mieleen; oli tanssipari, jossa toinen (ikäväkseni en muista kumpi) oli heikohko tanssija ja nopeaa tanssiessa ei pysynyt mitenkään mukana, jolloin 'partaveitsi' tokaisi: "Seiso sinä, minä kierrän".

Saattaa olla vanhakin vitsi.

Lue lisää

Tämä on tositarina:

Maaseudun iltamissa poikamiesisäntä tanssitti tyttöä, eikä homma luistanut piirun vertaa.
Neito ihmetteli aikansa lattian luistoa, kunnes isäntämies tunnusti: " Se on tämä naula pystyssä täällä mun saappaan pohjassa"

exR kirjoitti:

Tämä on tositarina:

Maaseudun iltamissa poikamiesisäntä tanssitti tyttöä, eikä homma luistanut piirun vertaa.
Neito ihmetteli aikansa lattian luistoa, kunnes isäntämies tunnusti: " Se on tämä naula pystyssä täällä mun saappaan pohjassa"

Lue lisää

on mielestä, luettuani HS sunnuntailiitteen jutun.
Halvaantunut vanhus on päässyt omalle parvekkeellen viimeksi 2003. Hoitajat vaihtuvat, satamäärin nimiä muistissa, mutta taitaa harvan nimen kohdalla lukea hänen muistiinpanoissaa; "Kohtelias ja herttainen."
Mietin onko minun lähipiirissäni heitä jotka pyyteettömästi odottavat auttajaa, ja vain "tuntematon kotiavustaja" piipahtaa, tekee välttämättömimmän, vaihtaa vaipat, pistää kahvikupin eteen ja menee taas.

Kuinka hyvin ne asiat meillä Suomessa oikeastaan ovatkaan?
Tuohon asiaan tutustuakseen kannatta vaikka ostaa tämän päivän lehti ja miettiä; " Onko tuo minunkin tulevaisuuttani?"
Onko minulla läheistä joka huolehtii edes ulkoluttamisesta kun en enää itse kykene?
Miettimistä ja omantunnon tarkastelua;" Olenko minä valmis auttamaan toisia?"

kirjar kirjoitti:

on mielestä, luettuani HS sunnuntailiitteen jutun.
Halvaantunut vanhus on päässyt omalle parvekkeellen viimeksi 2003. Hoitajat vaihtuvat, satamäärin nimiä muistissa, mutta taitaa harvan nimen kohdalla lukea hänen muistiinpanoissaa; "Kohtelias ja herttainen."
Mietin onko minun lähipiirissäni heitä jotka pyyteettömästi odottavat auttajaa, ja vain "tuntematon kotiavustaja" piipahtaa, tekee välttämättömimmän, vaihtaa vaipat, pistää kahvikupin eteen ja menee taas.

Kuinka hyvin ne asiat meillä Suomessa oikeastaan ovatkaan?
Tuohon asiaan tutustuakseen kannatta vaikka ostaa tämän päivän lehti ja miettiä; " Onko tuo minunkin tulevaisuuttani?"
Onko minulla läheistä joka huolehtii edes ulkoluttamisesta kun en enää itse kykene?
Miettimistä ja omantunnon tarkastelua;" Olenko minä valmis auttamaan toisia?"

Lue lisää

Arvaapa, olenko noita juttuja ajatellut!

Kyseistä artikkelia en ole lukenut, muita saman tapaisia näkee ja kuulee vaikka miten.

Mitä sitten tehdä?
Vanhuksilla on tavattoman erilaiset elämäntilanteet, toisilla kaikki mielestään hyvin vaikka ulkonaisesti ajatellen kaikesta puute. Apua eivät sano tarvitsevansa niin kauan kuin suinkin johonkin kykenevät. Monet näyttävätkin ehkä tästä syystä pysyneen vireämpinä.
Sitten on heitä, joilla on palvelutaloasunto, turvarannekkeet, jatkuva säännöllinen hoitosuhde, ja tästäkin huolimatta menehtyvät osaamatta tarpeen tullen käyttää palveluita tai tekniikkaa. Tiedetäänhän tapauksia, jossa pakkaseen vähissä pukeissa lähtenyt on löydetty kuolleena. Vaikka joku toinen asukas (avun tarpeessa itsekin ) yrittäisikin olla tukena jos siihen tuntee kykenevänsä, on mahdotonta vaatia, että esim.keskiyöllä ovikelloa soittavalle naapurillekaan uskaltautusi avaamaan. Näin kävi eräälle tuttavalleni. Kelloa soittanut vanhus menehtyi, koska iäkäs ja liikuntarajoitteinen tuttavani ei ehkä ollut heti herännyt ja mentyään ikkunasta tarkistamaan ei enää nähnyt ketään.

Sitten on niitä vanhuksia, jotka saavat kyllä apua, mutta tuskin koskaan ovat tyytyväisiä. Vaikeata tietenkin palveluhenkilökunnankaan kaikissa tapauksissa tuntea asukkaan entisiä elintapoja ja vaikka tuntisikin, olisiko mahdollisuutta myötäillä.
Omaishoitajien työtä kunnioitan eniten. He ovat siinä aina lähellä, liiankin sidoksissa ja useimmiten palkatta. Vapaa-ajasta tuskin tietoakaan.

Monesti mietiskelee omaa mahdollista tulevaisuuttaan, että jos...niin mitä sitten?
Nyt tunnutaan aloitettavan taas tuota eutanasiakeskustelua, ja niin karmealta kuin se näin ajateltuna vaikuttaakin, olisiko se sittenkin armeliain joissakin tapauksissa? Vaikea sanoa, mutta jotain kai kertoo vanhusten itsemurhatilastotkin. Ovat päätyneet sellaiseen ratkaisuun.
Näihin mietteisiin jään.....tänään.

exR kirjoitti:

Arvaapa, olenko noita juttuja ajatellut!

Kyseistä artikkelia en ole lukenut, muita saman tapaisia näkee ja kuulee vaikka miten.

Mitä sitten tehdä?
Vanhuksilla on tavattoman erilaiset elämäntilanteet, toisilla kaikki mielestään hyvin vaikka ulkonaisesti ajatellen kaikesta puute. Apua eivät sano tarvitsevansa niin kauan kuin suinkin johonkin kykenevät. Monet näyttävätkin ehkä tästä syystä pysyneen vireämpinä.
Sitten on heitä, joilla on palvelutaloasunto, turvarannekkeet, jatkuva säännöllinen hoitosuhde, ja tästäkin huolimatta menehtyvät osaamatta tarpeen tullen käyttää palveluita tai tekniikkaa. Tiedetäänhän tapauksia, jossa pakkaseen vähissä pukeissa lähtenyt on löydetty kuolleena. Vaikka joku toinen asukas (avun tarpeessa itsekin ) yrittäisikin olla tukena jos siihen tuntee kykenevänsä, on mahdotonta vaatia, että esim.keskiyöllä ovikelloa soittavalle naapurillekaan uskaltautusi avaamaan. Näin kävi eräälle tuttavalleni. Kelloa soittanut vanhus menehtyi, koska iäkäs ja liikuntarajoitteinen tuttavani ei ehkä ollut heti herännyt ja mentyään ikkunasta tarkistamaan ei enää nähnyt ketään.

Sitten on niitä vanhuksia, jotka saavat kyllä apua, mutta tuskin koskaan ovat tyytyväisiä. Vaikeata tietenkin palveluhenkilökunnankaan kaikissa tapauksissa tuntea asukkaan entisiä elintapoja ja vaikka tuntisikin, olisiko mahdollisuutta myötäillä.
Omaishoitajien työtä kunnioitan eniten. He ovat siinä aina lähellä, liiankin sidoksissa ja useimmiten palkatta. Vapaa-ajasta tuskin tietoakaan.

Monesti mietiskelee omaa mahdollista tulevaisuuttaan, että jos...niin mitä sitten?
Nyt tunnutaan aloitettavan taas tuota eutanasiakeskustelua, ja niin karmealta kuin se näin ajateltuna vaikuttaakin, olisiko se sittenkin armeliain joissakin tapauksissa? Vaikea sanoa, mutta jotain kai kertoo vanhusten itsemurhatilastotkin. Ovat päätyneet sellaiseen ratkaisuun.
Näihin mietteisiin jään.....tänään.

Lue lisää

ei halua mennä laitokseen.
Hänellä käy seka kaupungin kotiavustajat että yksit. sektorilta viikonloppuisin hoitajat.
Hän miettii eutanasiaa ja toteaa että itse hän ei kykene elämäänsä lopettamaan.
Mietin vain, onko nuo hänen apunaan vuosien aikana, yli 500 eri henkilöä, ajatelleet koskaan että vapaa-aikanansa menisivät ulkoiluttamaan häntä, tai edes seurustelemaan henkisesti vireän, aikaansa seuraavan yksinäisen kanssa.
Ymmärrän että heidät on ajettu niin kireään aikatauluun, ettei yhtään ylimääräistä minuuttia voi viipyä yhdessä paikassa.
Onko siinä talossa jossa hän asuu, kenelläkään tietoa hänen elämäntilanteestaan?

Yksin olet sinä ihminen, kaiken keskellä yksin.
Asuisinpa lähempänä. Tämä päivä on mennyt ajatellen heitä joilla ei ole edes yhtä avuliasta ystävää ja kiitän omistani.

exR kirjoitti:

Hyvin sanoit!

Tulipa siitä toinen juttu mieleen; oli tanssipari, jossa toinen (ikäväkseni en muista kumpi) oli heikohko tanssija ja nopeaa tanssiessa ei pysynyt mitenkään mukana, jolloin 'partaveitsi' tokaisi: "Seiso sinä, minä kierrän".

Saattaa olla vanhakin vitsi.

Lue lisää

Joukko lapsia palasi katsomasta balettiesityksestä. Opettaja kysyi lapsilta mitä he pitivät esityksestä.
Eräs pieni tyttö vastasi;" Olisivat saaneet olla isompia, ettei niiden olisi tarvinnut koko ajan seisoa varpaillaan."

kirjar kirjoitti:

Joukko lapsia palasi katsomasta balettiesityksestä. Opettaja kysyi lapsilta mitä he pitivät esityksestä.
Eräs pieni tyttö vastasi;" Olisivat saaneet olla isompia, ettei niiden olisi tarvinnut koko ajan seisoa varpaillaan."

Lue lisää

Piti käydä vielä vilkaisemassa, mitä se taivaskanava lähettää, kun siivekkäitä pörrää Kustin ympärillä. Eipä taida pulusta tulla enää kunnon postimiestä.
Olen muuten itsekin melkein tanssinut oikean joutsenen kanssa, oli linnulla kokoa ja sihinä päällänsä, reviiriään varjeli. Enpä olisi halunnut sen lähempää tuttavuutta tehdäkään. Siivetkin kuin lyömäaseet.

exR kirjoitti:

Piti käydä vielä vilkaisemassa, mitä se taivaskanava lähettää, kun siivekkäitä pörrää Kustin ympärillä. Eipä taida pulusta tulla enää kunnon postimiestä.
Olen muuten itsekin melkein tanssinut oikean joutsenen kanssa, oli linnulla kokoa ja sihinä päällänsä, reviiriään varjeli. Enpä olisi halunnut sen lähempää tuttavuutta tehdäkään. Siivetkin kuin lyömäaseet.

Lue lisää

Tänään on olleetkin ihan muut tirpit kuin joutsenet tapetilla. Hyvä niin, onnea tarvitaankin.
Nyt hissukseen kuuntelemaan illan hiljaisuutta.

exR kirjoitti:

Tänään on olleetkin ihan muut tirpit kuin joutsenet tapetilla. Hyvä niin, onnea tarvitaankin.
Nyt hissukseen kuuntelemaan illan hiljaisuutta.

Pitäisikö tämä peräkylä jo hylätä kun niin vaikeaa on kulkeminen.
Pitempi viesti jossain huut....

Niin, muuten hyvää huomenta!

exR kirjoitti:

Pitäisikö tämä peräkylä jo hylätä kun niin vaikeaa on kulkeminen.
Pitempi viesti jossain huut....

Niin, muuten hyvää huomenta!

Heippa Kirjar!
Sanopa sinä, onko tämä enää järkevää, kun tuntuvat hihansa polttavan tuolla kuuluisalla toisaalla?
Tiedä hänestä, mihin tämäkin taas menee, kopsarin näyteikkunaanko?
Mitähän oikein viisasta tähän varmuuden vuoksi kirjoittaisi?
Tässä se taitaakin nyt tulla ja ihan omasta päästäni:



!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

exR kirjoitti:

Heippa Kirjar!
Sanopa sinä, onko tämä enää järkevää, kun tuntuvat hihansa polttavan tuolla kuuluisalla toisaalla?
Tiedä hänestä, mihin tämäkin taas menee, kopsarin näyteikkunaanko?
Mitähän oikein viisasta tähän varmuuden vuoksi kirjoittaisi?
Tässä se taitaakin nyt tulla ja ihan omasta päästäni:



!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Lue lisää

Jos ei muista hyvällä, muistakoon pahalla.
Taidammekin olla aika merkittäviä persoonia kun keskusteluumme kiinnitetään niin paljon huomiota.
Tässähän pitää oikein ylpeyttä tuntea.
Meillä ei ole paljon kerrottavaa mutta tuntuu olevan merkityksellistä.

Emmehän me karkuun juokse, emme ole pahaakaan tehneet.
Pakkohan meidän kahdenkeskistä keskusteluamme ei ole lukea, pitää todella tehdä töitä että tänne osaa.
Maine on mennyt mutta kunnia kasvaa!

Akoille on aina sanottava vastaan vaikka olisi väärässäkin, tuttu sanonta jolla on painoarvoa.
Makasin terv. keskuksessa koko päivän, ja sitähän tuo pumppukin heräsi kuin uuteen eloon kun sivujen tekstiä lueskelin.
Balsamia haavoille. ( Missähän ne haavat muuten on)

kirjar kirjoitti:

Jos ei muista hyvällä, muistakoon pahalla.
Taidammekin olla aika merkittäviä persoonia kun keskusteluumme kiinnitetään niin paljon huomiota.
Tässähän pitää oikein ylpeyttä tuntea.
Meillä ei ole paljon kerrottavaa mutta tuntuu olevan merkityksellistä.

Emmehän me karkuun juokse, emme ole pahaakaan tehneet.
Pakkohan meidän kahdenkeskistä keskusteluamme ei ole lukea, pitää todella tehdä töitä että tänne osaa.
Maine on mennyt mutta kunnia kasvaa!

Akoille on aina sanottava vastaan vaikka olisi väärässäkin, tuttu sanonta jolla on painoarvoa.
Makasin terv. keskuksessa koko päivän, ja sitähän tuo pumppukin heräsi kuin uuteen eloon kun sivujen tekstiä lueskelin.
Balsamia haavoille. ( Missähän ne haavat muuten on)

Lue lisää

Sen unohdin kertoa,ettei minuakaan ehkä paljon kuulu nyt viikonloppuna, jos nyt niin paljon tähänkaan asti. Saatanpa piipahdellakin, sen näkee.

Sinäkö terveyskeskukseen jouduit lepäämään? Ettet sittenkin sen kattosi kanssa narrannut ja tullut alas pakkolaskutyylillä?
Yritähän jaksella kaikin puolin ja vaikka joutuisitkin näyteikkunalle mallinukeksi!

exR kirjoitti:

Sen unohdin kertoa,ettei minuakaan ehkä paljon kuulu nyt viikonloppuna, jos nyt niin paljon tähänkaan asti. Saatanpa piipahdellakin, sen näkee.

Sinäkö terveyskeskukseen jouduit lepäämään? Ettet sittenkin sen kattosi kanssa narrannut ja tullut alas pakkolaskutyylillä?
Yritähän jaksella kaikin puolin ja vaikka joutuisitkin näyteikkunalle mallinukeksi!

Lue lisää

toivon viikonloppusi oloevan.

Parsta on kun jätää nämä kirjoittelut ja palstalla vierailut. Täällä on saanut kuusi virkaa ja viisi nälkää, eikä mikään ole tärkeää.

Tärkeintä kai onkin että vielä tietää kuka minä todellisuudessa olen. Ja se riittää, menköön muut, toisaalla tehdyt arvailut naapurin pussiin.

Lauleli lintunen oksallaan
katsellen kuhinaa maan;
" Tuolla ei hyvä mun joukossa oisi,
siellä ei heleimmin lauluni soisi.
Kylväääkö ihminen iloa koskaan,
hukkuuko hyvyyskin pelkkään roskaan?
Katala, kavala ihminen onko aina,
eikö ymmärrä että suuri laina
on korkeimman kädestä hällekin suotu
hetken vain kulkemaan tänne luotu.
Miksi siis tuollainen melske ja sota?
Tuohon en sentään osaa ota.
Kun laulelen ilosta oksalla puun,
vain elämän riemusta aukaisen suun."

Laulakoon lintu ilolaulunsa Sinulle ja kaikille jotka tänne takasivuille osuvat.

Tavataan taas kun on rauha maas.

exR kirjoitti:

Pitäisikö tämä peräkylä jo hylätä kun niin vaikeaa on kulkeminen.
Pitempi viesti jossain huut....

Niin, muuten hyvää huomenta!

Etsiskelen täältä näitä sivupolkuja, jotta voisimme aina silloin tällöin kulkea kappaleen matkaa.
Aamu on taas ja jotain sitä vielä tänäänkin pitäisi saada aikaiseksi. Tapana on ottaa iisisti ja sitten, melkein viimeisen pakon edessä laittaa hösseliksi. Muuta ihmeempää kuin tuota ikuista siivoilemista ei enää.
Älkäähän tekään hoppuilko!

exR kirjoitti:

Etsiskelen täältä näitä sivupolkuja, jotta voisimme aina silloin tällöin kulkea kappaleen matkaa.
Aamu on taas ja jotain sitä vielä tänäänkin pitäisi saada aikaiseksi. Tapana on ottaa iisisti ja sitten, melkein viimeisen pakon edessä laittaa hösseliksi. Muuta ihmeempää kuin tuota ikuista siivoilemista ei enää.
Älkäähän tekään hoppuilko!

Lue lisää

Kun muut eivät rohkene joukkoomme tulla, pidetään vain omaa ompeluseuraa, eihän koko kylä muutoinkaan ole aina samassa paikassa.

Siivoamiset on tehty, tässä vain odotellaan..
Milloinkahan tuo päivä valkenee, sininen hämärä vain viipyy ja viipyy.
Kiireet on unohdettu ja viimeiset valmistelut tehdään vasta huomenna.

Kodin kynttilät lämpöisin liekein..., kuinka aina tulee lapsuuden joulut mieleen?

exR kirjoitti:

Etsiskelen täältä näitä sivupolkuja, jotta voisimme aina silloin tällöin kulkea kappaleen matkaa.
Aamu on taas ja jotain sitä vielä tänäänkin pitäisi saada aikaiseksi. Tapana on ottaa iisisti ja sitten, melkein viimeisen pakon edessä laittaa hösseliksi. Muuta ihmeempää kuin tuota ikuista siivoilemista ei enää.
Älkäähän tekään hoppuilko!

Lue lisää

Kyllähän se niin on, että ainakin meikäläisen hoppuilut on hoppuiltu. Ennen oli ennen ja nyt on nyt! Kieltämättä kivaahan se oli tehdä isommalle väelle joulua, antaa kättä sille oikealle joulupukille. Jaksaisiko sitä enää? Ei näillä käsilläni. On nuorempien aika. Muistan viime joulusta: välillä tunsin olevani kuin ruustinna, passattiin niin perusteellisesti! Ilolla huomioin, kuinka jouluillallisella isommat pojat osasivat jo käyttäytyä "kavaljeereina". Kyllä tuollaiset pienet eleet on mukava huomata, varsinkin jouluna.

Harmaalta näyttää taivas, männynoksat hohtavat valkoisen vaipan kantamina. Voi, kunpa säilyisi valkoinen joulu!

kirjar kirjoitti:

Joukko lapsia palasi katsomasta balettiesityksestä. Opettaja kysyi lapsilta mitä he pitivät esityksestä.
Eräs pieni tyttö vastasi;" Olisivat saaneet olla isompia, ettei niiden olisi tarvinnut koko ajan seisoa varpaillaan."

Lue lisää

Tänne kun oppi tulemaan, niin heti aamustahan se on alettava.....
Balettitanssista sain assosiaation palettitanssiin, jota sinäkin harrastat, eikö vaan? Siis sitä taidemaalausta. Siveltimesi tanssivat, luovat oman koreografiansa siinä hetkessä. Kysyvätkö koskaan suuntaa, tekevätkö tahtosi mukaan? Onko esitys aina haluamasi näköinen?
Huihai, kuinka hassuja mietiskelenkään, ajatusten virtaa vaan.....

Tulkoon tästäkin meille kaikille hyvä päivä!

exR kirjoitti:

Tänne kun oppi tulemaan, niin heti aamustahan se on alettava.....
Balettitanssista sain assosiaation palettitanssiin, jota sinäkin harrastat, eikö vaan? Siis sitä taidemaalausta. Siveltimesi tanssivat, luovat oman koreografiansa siinä hetkessä. Kysyvätkö koskaan suuntaa, tekevätkö tahtosi mukaan? Onko esitys aina haluamasi näköinen?
Huihai, kuinka hassuja mietiskelenkään, ajatusten virtaa vaan.....

Tulkoon tästäkin meille kaikille hyvä päivä!

Lue lisää

Rauhalliseen soppeen on kiva poiketa, vaikka kyllä aamulla oven avatessa huomasi että osaa se tuuli lumet kasata aina ihan vääriin päikkoihin.
Kuisti oli lumen paitossa, pihalla parinkymmenen sentin lumikerros ja kinostuneissa paikoissa paljon vahvemmin.
Sai siinä miettiä mistä päästä aloittaa.
Tien suulla yli puolimetrinen aurausvalli ja lehden hakuun päästäkseen piti ottaa oikein urakka.
Kaikki tiet on pihalla auki, mahtuu useampikin auto parkkiin ja vielä kääntymäänkin.

Nyt ei pensseli kulje ajatuksen eikä käden mukaan.
Inspis on hukassa, mutta kunhan aurinko alkaa taas kevät hankien yllä loistamaan, mikään ei pitele. Tulos, niin, usein se ei ole sitä mitä oli tarkoitus, jokin sitä pensseliä ilmeisesti johtaa toisiin väreihin ja viivoihin.

Musiikkina soi tänään panhuilun säveliä, sain juuri kolma cd;tä ja niissä on tunnelmaa, parhaillaan soi musiikki elokuvasta; Elsa, vapaana syntynyt, esittää suuri panhuilutaitaja Damian Luca.

Hämärä laskeutuu metsän ylle, pikkumies on tulossa ja odotettavissa on halauksien täyttämä ilta. Saa nähdä kuinka huomenna juostaan ja riemuitaan kun tulossa on kaksi pientä koiraa, toinen vasta pentu. Mahtaa olla pikkumiehellä kiire.

Rauhaisaa aatonaattoa ja mielenrauhaa kaikille.

kirjar kirjoitti:

Rauhalliseen soppeen on kiva poiketa, vaikka kyllä aamulla oven avatessa huomasi että osaa se tuuli lumet kasata aina ihan vääriin päikkoihin.
Kuisti oli lumen paitossa, pihalla parinkymmenen sentin lumikerros ja kinostuneissa paikoissa paljon vahvemmin.
Sai siinä miettiä mistä päästä aloittaa.
Tien suulla yli puolimetrinen aurausvalli ja lehden hakuun päästäkseen piti ottaa oikein urakka.
Kaikki tiet on pihalla auki, mahtuu useampikin auto parkkiin ja vielä kääntymäänkin.

Nyt ei pensseli kulje ajatuksen eikä käden mukaan.
Inspis on hukassa, mutta kunhan aurinko alkaa taas kevät hankien yllä loistamaan, mikään ei pitele. Tulos, niin, usein se ei ole sitä mitä oli tarkoitus, jokin sitä pensseliä ilmeisesti johtaa toisiin väreihin ja viivoihin.

Musiikkina soi tänään panhuilun säveliä, sain juuri kolma cd;tä ja niissä on tunnelmaa, parhaillaan soi musiikki elokuvasta; Elsa, vapaana syntynyt, esittää suuri panhuilutaitaja Damian Luca.

Hämärä laskeutuu metsän ylle, pikkumies on tulossa ja odotettavissa on halauksien täyttämä ilta. Saa nähdä kuinka huomenna juostaan ja riemuitaan kun tulossa on kaksi pientä koiraa, toinen vasta pentu. Mahtaa olla pikkumiehellä kiire.

Rauhaisaa aatonaattoa ja mielenrauhaa kaikille.

Lue lisää

Kynttilöitä, kynttilöitä.....

Hiljaisuus, hiljentyminen....
voin tehdä sen tässä ja nyt, en tarvitse korkeaa kirkon kattoa, en kullattuja kuvia....
Muodostan mieleeni sillan sinne jonnekin, missä on kaikki, eikä mitään.....
Sipaisee enkelin siipi, täälläkin...

Koskettakoon se myös teitä, kanssakulkijoita, missä olettekin ja mitä puuhaattekin.
Rauhallista Joulua!

exR kirjoitti:

Kynttilöitä, kynttilöitä.....

Hiljaisuus, hiljentyminen....
voin tehdä sen tässä ja nyt, en tarvitse korkeaa kirkon kattoa, en kullattuja kuvia....
Muodostan mieleeni sillan sinne jonnekin, missä on kaikki, eikä mitään.....
Sipaisee enkelin siipi, täälläkin...

Koskettakoon se myös teitä, kanssakulkijoita, missä olettekin ja mitä puuhaattekin.
Rauhallista Joulua!

Lue lisää

Häly kaikkoo kauaksi juhlan tieltä,
on kaikkialla Joulun mieltä.
Syttyy kynttilät kuuseen ja latvaan tähti
joka kertoo minkä johdolla paimenet lähti.
Saakoon mieliimme enkelten laulun taas
kun on Joulu ja rauha maas.

Enkelin siiven hipaisua poskellenne, rakkautta ja ystäviä lähellenne toivottelen minäkin.
Kiitos exR kauniista ajatuksista.
Helenallekin halaus.

Kanssakulkija täällä. kirjoitti:

Häly kaikkoo kauaksi juhlan tieltä,
on kaikkialla Joulun mieltä.
Syttyy kynttilät kuuseen ja latvaan tähti
joka kertoo minkä johdolla paimenet lähti.
Saakoon mieliimme enkelten laulun taas
kun on Joulu ja rauha maas.

Enkelin siiven hipaisua poskellenne, rakkautta ja ystäviä lähellenne toivottelen minäkin.
Kiitos exR kauniista ajatuksista.
Helenallekin halaus.

Lue lisää

Vuoden viimeisenä päivänä.
Toivoisin niin paljon kaikille palstalaisille, mutta...
Olen huomannut, että toteutuneet toiveeni ovat usein 'jotakin siihen suuntaan' niin saattekin itse toivoa itsellenne tulevaksi vuodeksi ja muulloinkin.

Toivottaa kuitenkin kai uskaltaa,
turvallista, onnekasta ja antoisaa Uutta Vuotta!

exR kirjoitti:

Vuoden viimeisenä päivänä.
Toivoisin niin paljon kaikille palstalaisille, mutta...
Olen huomannut, että toteutuneet toiveeni ovat usein 'jotakin siihen suuntaan' niin saattekin itse toivoa itsellenne tulevaksi vuodeksi ja muulloinkin.

Toivottaa kuitenkin kai uskaltaa,
turvallista, onnekasta ja antoisaa Uutta Vuotta!

Lue lisää

En nyt ihan näin kauan nukkunut, mutta tulihan se uni lopulta.
Oli mielenkiintoisia näytelmiä muuten kadulla, jänskä huomata, että se hellyysterapia näytti purevan karskiin mieheenkin. Siinä nimittäin oli kolmen porukka tulossa jostain, naispuolisella pinna kireällä ja jompi kumpi miehistä siinä kuuli kunnian kukon laulantaa. Välillä moksahteli bussipysäkin katos siihen malliin että murhia luulin tulevan ja tosissaan olin melkein poliisille soittamassa, varsinkin kun neitokaisen hävyttömyydet alkoivat kuulostaa melkoisen tukahtuneilta.
Toinen miehistä näytti olevan järjissään, tempaisi kaverin pois naisen ulottuvilta ja otti ns. syleilyynsä. Luulin siinä toisen tappelun alkavan, mutta kas kummaa, aikansa ilmeisesti keskusteltuaan ärhäkämpi nostikin kädet kaverin kaulaan ja halasi, siis todella halasi. Siihen se draama jäi, kun läksin tirkistelemästä. Että ne sanat ja kosketus....räyhähengillekin näyttää tepsivän.
Näissä hellissä tunnelmissa onkin mukava nyt vuotta jatkaa.

exR kirjoitti:

En nyt ihan näin kauan nukkunut, mutta tulihan se uni lopulta.
Oli mielenkiintoisia näytelmiä muuten kadulla, jänskä huomata, että se hellyysterapia näytti purevan karskiin mieheenkin. Siinä nimittäin oli kolmen porukka tulossa jostain, naispuolisella pinna kireällä ja jompi kumpi miehistä siinä kuuli kunnian kukon laulantaa. Välillä moksahteli bussipysäkin katos siihen malliin että murhia luulin tulevan ja tosissaan olin melkein poliisille soittamassa, varsinkin kun neitokaisen hävyttömyydet alkoivat kuulostaa melkoisen tukahtuneilta.
Toinen miehistä näytti olevan järjissään, tempaisi kaverin pois naisen ulottuvilta ja otti ns. syleilyynsä. Luulin siinä toisen tappelun alkavan, mutta kas kummaa, aikansa ilmeisesti keskusteltuaan ärhäkämpi nostikin kädet kaverin kaulaan ja halasi, siis todella halasi. Siihen se draama jäi, kun läksin tirkistelemästä. Että ne sanat ja kosketus....räyhähengillekin näyttää tepsivän.
Näissä hellissä tunnelmissa onkin mukava nyt vuotta jatkaa.

Lue lisää

talletin onneksi viimeiseni, joten liitän tähän kohtaan, jos lähetys onnistuisi:

Näpyttelinpä minäkin äsken pitkän litanian samalla ihmetellen, että kaikki se vähäinen, mitä ap:llä osallistuin, sujui moitteettomasti, että omissa "kaistoissa" vika saattaisi olla jne.

Yrittänyttä ei laiteta. Muistelenpa. Niin siitä vihamiehelle anteeksi antamisesta: Niin höpsö, "onnellinen", taidan olla, etten tunnista vihamiehiäni. Palstalla tietty taho on osoittanut tyytymättömyyttään kohtaani, mutta en usko hänenkään vihaavan, on vain sensortin ihmistyyppi. Enkä tunne itsekään vihaavani ketään. Mutta olisihan se hieno tunne voida antaa anteeksi ja kokea lisää aitoa iloa, sitä ei koskaan saa liikaa.

Menisiköhän nämä viestit silloin taivaan tuuliin, jos kirjoittaa liian kauan. Pitääpä nopeuttaa tyyliä... ja ehkäpä tällä erää lopettaa.

Heippa, tapaillaan!

Helena04 kirjoitti:

talletin onneksi viimeiseni, joten liitän tähän kohtaan, jos lähetys onnistuisi:

Näpyttelinpä minäkin äsken pitkän litanian samalla ihmetellen, että kaikki se vähäinen, mitä ap:llä osallistuin, sujui moitteettomasti, että omissa "kaistoissa" vika saattaisi olla jne.

Yrittänyttä ei laiteta. Muistelenpa. Niin siitä vihamiehelle anteeksi antamisesta: Niin höpsö, "onnellinen", taidan olla, etten tunnista vihamiehiäni. Palstalla tietty taho on osoittanut tyytymättömyyttään kohtaani, mutta en usko hänenkään vihaavan, on vain sensortin ihmistyyppi. Enkä tunne itsekään vihaavani ketään. Mutta olisihan se hieno tunne voida antaa anteeksi ja kokea lisää aitoa iloa, sitä ei koskaan saa liikaa.

Menisiköhän nämä viestit silloin taivaan tuuliin, jos kirjoittaa liian kauan. Pitääpä nopeuttaa tyyliä... ja ehkäpä tällä erää lopettaa.

Heippa, tapaillaan!

Lue lisää

Heippa!

On se metkaa, kun yrittää täällä jotain saada sanotuksi, niin tulee tuo 'välikäsi', kuten Konsta P:n romaanihahmossa. Ottaa haltuunsa, pitää hetken, heittää johonkin tai kadottaa kokonaan. Siinä tämän ja reaalielämän ero. Siellä tosin puheenvuoro ei onneksi tallennu kuin ehkä hetkeksi vastaanottajan taltioon, täällähän se kuulemma .... niin mitenkähän kauan...?

Helenalle; Tervetuloa takaisin matkaltasi...
exR; Tulethan sinäkin takaisin, yksin on ikävää...

Teille ja kaikille täällä takasivulla poikkeavalle; Iloista Joulua ja kiitos kun sain kulkea mukananne.

kirjar kirjoitti:

Helenalle; Tervetuloa takaisin matkaltasi...
exR; Tulethan sinäkin takaisin, yksin on ikävää...

Teille ja kaikille täällä takasivulla poikkeavalle; Iloista Joulua ja kiitos kun sain kulkea mukananne.

Lue lisää

Kukapa se siellä samoilemassa! Onneksi satuin minäkin etsiskelemään näitä vanhoja muisteloita, vaikken uskonut mitään ihmeempää löytävänikään.

Juuri nyt soi radiossa Hectorin "Olishan se hienoa" ja sanonpa että olihan tämä hienoa tavata taas. Vaan kuinka käynee taas viestin kuljetuksen kanssa, kun ei oo emeritus THE:tä, on vain nuo norjalaiset!
Katsellaan ja tapaillaan jos voidaan!

exR kirjoitti:

Kukapa se siellä samoilemassa! Onneksi satuin minäkin etsiskelemään näitä vanhoja muisteloita, vaikken uskonut mitään ihmeempää löytävänikään.

Juuri nyt soi radiossa Hectorin "Olishan se hienoa" ja sanonpa että olihan tämä hienoa tavata taas. Vaan kuinka käynee taas viestin kuljetuksen kanssa, kun ei oo emeritus THE:tä, on vain nuo norjalaiset!
Katsellaan ja tapaillaan jos voidaan!

Lue lisää

Hei, aiotko oikein tosissaan jo Joulun viettoon?
Niistä kelloistakin puhuit.....?
Hiljaista näyttäisi olevan, ovatkohan kaikki niin viime hetken puuhissaan, vai missä? Minulle tuli joulu oikeastaan jo viikonloppuna, kun pikkuinen tuli ja koristeli joulun. Nyt seinässä on semmoinenkin tontturivi, ettei paremmasta väliä. Samoin ikkunoissa ja kreppipaperista askarreltiin kivoja juttuja. Leikittiin vihjeleikkiä ja kuinka ollakaan kadotettiin yksi elefantti. Ehkä se löytyy sieltä 'hukasta', toinen varma paikkahan on se 'talle'.

Minäkin toivottelen Helenan tervetulleeksi kaikille kanaville ja jos emme tapaisi, niin sitä taas toivotan......tiedättehän!

kirjar kirjoitti:

Helenalle; Tervetuloa takaisin matkaltasi...
exR; Tulethan sinäkin takaisin, yksin on ikävää...

Teille ja kaikille täällä takasivulla poikkeavalle; Iloista Joulua ja kiitos kun sain kulkea mukananne.

Lue lisää

Vaikka on jo myöhäinen iltahetki, tulin koneelle katsastamaan muutamat jutut - ja samalla uteliaana vilkaisin näille hiljaisemmille takamaille teitä etsimään. Täällähän te! Ihanaa!(Halailuja!)

On tässä ollut matkanjälkeisiä hommia ym., ettei netille ole jäänyt aikaa. Kaiken lisäksi olin tänään koko iltapäivän eläkeläistemme joulutilaisuudessa ja "tyttöjen" kanssa menimme vielä pienille jatkoillekin...

Toivottelet Kirjar jo jouluja, ethän vielä poistune palstalta? Jatkan jotain huomenna, nyt yritän unten maille, joten toivottelen meille kaikille kauniita unia!

kirjar kirjoitti:

Helenalle; Tervetuloa takaisin matkaltasi...
exR; Tulethan sinäkin takaisin, yksin on ikävää...

Teille ja kaikille täällä takasivulla poikkeavalle; Iloista Joulua ja kiitos kun sain kulkea mukananne.

Lue lisää

Väsyttää niin turkasesti, mutta sitkeänä yritän vielä lyhykäisesti sepustella. Kirjoitin nimittäin jo yhden vastauksen, ja vaikka ilmoitti sen lähteneen, ei se ilmaantunut ketjuun...
Senverran vain, että Kirjar, aamuvirkkuna, ethän vielä poistune palstoilta joulunviettoon? Palaisin asiaan huomenna. Nyt kauniita unia meille kaikille!

Helena04 kirjoitti:

Väsyttää niin turkasesti, mutta sitkeänä yritän vielä lyhykäisesti sepustella. Kirjoitin nimittäin jo yhden vastauksen, ja vaikka ilmoitti sen lähteneen, ei se ilmaantunut ketjuun...
Senverran vain, että Kirjar, aamuvirkkuna, ethän vielä poistune palstoilta joulunviettoon? Palaisin asiaan huomenna. Nyt kauniita unia meille kaikille!

Lue lisää

Tervehdys kuin tuulahdus, vaikk' ei kuulu huudahdus!

Tässä jouluposteihin vastatessani kurkkasin vielä tännekin ja iloinen yllätys odotti.
Nythän kööri on taas koolla. On ollut piristävää jutella kanssanne tähän asti ja toivon mukaan jatkamme taas kun juhlat on vietetty ja arki alkaa.
Tänään on vielä mentävä maitokauppaan, huomenna joulupuuron keitto ja vieraiden vastaanotto.
Kurkkailen tuossa myöhemmin kuulumisianne.
Hämärässä on tontut liikkeellä...

kirjar kirjoitti:

Tervehdys kuin tuulahdus, vaikk' ei kuulu huudahdus!

Tässä jouluposteihin vastatessani kurkkasin vielä tännekin ja iloinen yllätys odotti.
Nythän kööri on taas koolla. On ollut piristävää jutella kanssanne tähän asti ja toivon mukaan jatkamme taas kun juhlat on vietetty ja arki alkaa.
Tänään on vielä mentävä maitokauppaan, huomenna joulupuuron keitto ja vieraiden vastaanotto.
Kurkkailen tuossa myöhemmin kuulumisianne.
Hämärässä on tontut liikkeellä...

Lue lisää

Lyhykäisiksi ovat jääneet (4-5 h) meikäläisen yöunet viime aikoina, ettei vain kävisi sytämeni päälle!! Yksineläjän tasainen elämänrytmi on näemma pienessä häiriötilassa edelleen matkan jälkeen. Joululaulut kaikuivat sisässäni pitkälti yöhön, kun eilisissä juhlissa niitä esilaulajana hoilasin.
Muuten mekin voisimme pienen köörin varmaan perustaa? Nuoteissa löytyy! Kyllä takametsän väki olisi ihmeissään! Kuvittelisin Sinut Kirjar sopraanoksi, Sinä exR laulaisitko alttoa vai kolmatta ääntä, minä niistä sitten jompaakumpaa, varsinaisesti olen altto? (Nuorena kirkkokuorossa panivat sopraanoihin ja se laulanta loppui siihen.)

Joulukuulumisistani: On sitten jo elämäni toinen joulu, kun en ole tehnyt mitään muita jouluvalmisteluja kuin kodin "koristelun". Tytär perheineen on laskettelemassa Lapissa, pojan perhe menee anoppilaan, jonne minutkin on kutsuttu. Juuri reissusta palattuaan tekisi kyllä mieli pysyä kotonakin... sitä edelleen harkitsen.
Olisihan tuo yksinäisen joulu varmaan ihan kokemisen arvoinen. Aivan rauhassa polttelisi kynttilöitä, kuuntelisi musiikkia, tuijottelisi TV:tä tai hiljaisuudessa katselisi valokuva-albumeja ja muistelisi menneitä.
Mutta jouluna ei saa olla itsekäs. Ja kyllähän lastenlapsiakin on jo ikävä. Nyt lienee siis toisten vuoro valmistella joulua, onhan tässä tullut jo pakerreltua. Eli ei muuta kuin kohta taas pakkaamaan, joulukakku kainaloon ja edes parin yön reissu siis edessä.

Mutta piipahdellaan vielä!

kirjar kirjoitti:

Tervehdys kuin tuulahdus, vaikk' ei kuulu huudahdus!

Tässä jouluposteihin vastatessani kurkkasin vielä tännekin ja iloinen yllätys odotti.
Nythän kööri on taas koolla. On ollut piristävää jutella kanssanne tähän asti ja toivon mukaan jatkamme taas kun juhlat on vietetty ja arki alkaa.
Tänään on vielä mentävä maitokauppaan, huomenna joulupuuron keitto ja vieraiden vastaanotto.
Kurkkailen tuossa myöhemmin kuulumisianne.
Hämärässä on tontut liikkeellä...

Lue lisää

Lapsenlapseni soitti juuri kun olin kirjoittamassa tuota aamullista, hän sanoi tulevansa huomenna
.. ja sitten on vain yksi yö aattoon. Tietenkin ajatus oli niissä sanoissa ja otsikkoonkin sen sitten kirjasin.
Nukutaan nyt sentään vielä kaksi yötä.

Kirjar1 kirjoitti:

Lapsenlapseni soitti juuri kun olin kirjoittamassa tuota aamullista, hän sanoi tulevansa huomenna
.. ja sitten on vain yksi yö aattoon. Tietenkin ajatus oli niissä sanoissa ja otsikkoonkin sen sitten kirjasin.
Nukutaan nyt sentään vielä kaksi yötä.

Lue lisää

Minulle otsikkosi meni ihan täydestä, vaikka oma otsikko taisi toista kertoa. Tällaista leppoisaa ajatuksenkulkua kun eletään, ihan hyvä niin!

Helena04 kirjoitti:

Minulle otsikkosi meni ihan täydestä, vaikka oma otsikko taisi toista kertoa. Tällaista leppoisaa ajatuksenkulkua kun eletään, ihan hyvä niin!

Juhla on ohi, kauniita muistoja mielessä ja paljon otettuja kuvia tallennettavaksi, on taas arki.

Tässä sitä taas istutaan lukemassa ja kirjoittamassa kuin muuta ei olisi ajan kuluksi.
Palavan kynttilän tuoksuu leijailee ilmassa ja tiskipöydällä illan viimeisten vieraiden jäljiltä jääneet astiat odottavat pesemistä. Arki on alkanut.
Ulkona pieni pakkanen ja valkoiset hanget.
Puiden oksilla paksut, jäätyneet lumikerrokset ja aamun hämärässä ihailin taas vanhojen puiden veistoksellisuutta. Luojan luomaa taidetta josta ihmis silmä saa nauttia jos osaa katsoa " sillä silmällä". Minulla on tapana katsella ja kuunnella mitä maisema puhuu.

Järkyttäviä uutisia saimme taas Kaakkois Aasiasta,
siellä on tuhon ja surun keskellä monta onnetonta ja surevaa. Pieniä ovat omat kolhut ja murheet kun ajattelee mitä siellä on koettu näinä päivinä.
Eikä ole sanottu että uusia tuhoja ei vieläkin syntyisi. Ihmeellistä on elämä ja maapallon tapahtumat. Sanattomaksi vie tänään.

Tätä tämmöistä huomenta!
Totta, että uusi päivä tuo sieltä ulkomailta aina synkempiä numeroita, jos toisaalta ihmeellisiä selviytymistarinoita. Mitä kaikkea ihminen keksiikään pakon edessä!

Kyselit Helenalta valoisampia juttuja. Sopiiko jos lainaan tähän Iltasanomien liitteestä yhden joulun selviytymistarinaan liittyvän 'ajatelman'?
Siinä nimittäin vitsailtiin 'valkeasta valheen juhlasta', siis mitä ääneen sanotaan ja mitä ei.
Tässä pätkässä lahjansaaja sanoo: "Tämähän on ihan kivan värinen paita" ja ajattelee:'Öinen oksennuskin näyttää päällä paremmalta kuin tämä. Lämmitän tällä saunan. Heti illalla. Siinäpä löylyttelet.'

Hyvää päivänjatkoa!

exR kirjoitti:

Tätä tämmöistä huomenta!
Totta, että uusi päivä tuo sieltä ulkomailta aina synkempiä numeroita, jos toisaalta ihmeellisiä selviytymistarinoita. Mitä kaikkea ihminen keksiikään pakon edessä!

Kyselit Helenalta valoisampia juttuja. Sopiiko jos lainaan tähän Iltasanomien liitteestä yhden joulun selviytymistarinaan liittyvän 'ajatelman'?
Siinä nimittäin vitsailtiin 'valkeasta valheen juhlasta', siis mitä ääneen sanotaan ja mitä ei.
Tässä pätkässä lahjansaaja sanoo: "Tämähän on ihan kivan värinen paita" ja ajattelee:'Öinen oksennuskin näyttää päällä paremmalta kuin tämä. Lämmitän tällä saunan. Heti illalla. Siinäpä löylyttelet.'

Hyvää päivänjatkoa!

Lue lisää

Nukkumaanhan tässä jo joutaisi. Pienet viestit kuitenkin teille aamuvirkuille tervehdykseksi.

Ensin Kirjarille: kyllä tässä vitsit on nyt vähissä, tosin ne ovat siis todellisestikin ammennetut, paitsi ne, joita en osaa siirtää tänne, sähköpostina osaisin. Samaa mieltä olen kanssasi, että jostain iloakin päiviimme pitäisi kuitenkin saada, ettemme ihan synkistyisi, masentuisi.
ExR, kiitos, olipa hyvä juttu joululahjasta. Aikaansai hetkeksi hymyhuulet.

Päivääni kirkasti kyllä myös tytär lapsineen. Avattiin vielä viimeiset joululahjatkin, mitkä pukki oli jättänyt, he kun olivat tähän saakka lomalla Lapin mailla. Porollakin olivat ajaneet, isommat Ylläksen suurimmasta mäestä lasketelleet ja mitä kaikkea huikeata kokeneetkaan. Kerrottavaa heillä riitti. Ja entä tämä pikkuinen Pietari, taas kasvanut ja tuhdistunut. "Siitä tulee sitten komea poika!"
Anteeksi, mutta kukapa ei omiaan välillä kehaisisi. (sisi - olikohan nyt ihan oikein, olkoon noin)

Kohta kello taas kahtatoista käy, joten on aika toivotella kauniita unia - koetetaan kestää elämän paineita, ollaan kiitollisia elonhetkistämme.

Helena04 kirjoitti:

Nukkumaanhan tässä jo joutaisi. Pienet viestit kuitenkin teille aamuvirkuille tervehdykseksi.

Ensin Kirjarille: kyllä tässä vitsit on nyt vähissä, tosin ne ovat siis todellisestikin ammennetut, paitsi ne, joita en osaa siirtää tänne, sähköpostina osaisin. Samaa mieltä olen kanssasi, että jostain iloakin päiviimme pitäisi kuitenkin saada, ettemme ihan synkistyisi, masentuisi.
ExR, kiitos, olipa hyvä juttu joululahjasta. Aikaansai hetkeksi hymyhuulet.

Päivääni kirkasti kyllä myös tytär lapsineen. Avattiin vielä viimeiset joululahjatkin, mitkä pukki oli jättänyt, he kun olivat tähän saakka lomalla Lapin mailla. Porollakin olivat ajaneet, isommat Ylläksen suurimmasta mäestä lasketelleet ja mitä kaikkea huikeata kokeneetkaan. Kerrottavaa heillä riitti. Ja entä tämä pikkuinen Pietari, taas kasvanut ja tuhdistunut. "Siitä tulee sitten komea poika!"
Anteeksi, mutta kukapa ei omiaan välillä kehaisisi. (sisi - olikohan nyt ihan oikein, olkoon noin)

Kohta kello taas kahtatoista käy, joten on aika toivotella kauniita unia - koetetaan kestää elämän paineita, ollaan kiitollisia elonhetkistämme.

Lue lisää

Samoissa tunnelmissa uutiset jatkuvat. Kuinka kauan paikalliset avustajat jaksavat etsiä menehtyneitä sieltä mudan ja rojun keskeltä, kuinka heidän henkisestä hyvinvoinnistaan huolehditaan? Saa sen vaikutuksen kuin suurin mielenkiinto kaikilla valtioilla olisi vain omista kansalaisistaan, mikään uutinen ei kerro millaista apua paikallisille ihmisille on tarjolla. Kyllä nyt olisi aika YK;n lähettää kansainvälistä apua muutoinkin kuin ruokana. Siellä ne tuhon vaikutukset ovat kaikkein suurimmat, puute kaikkein kovin ja elämältä pyyhkäisty kaikki edellytykset.
Tästä tapahtumasta ei tunnu pääsevän irti, niin suuresti se ainakin minuun vaikutti.

Sää on lauhtunut ja sadettakin lupaili ennustus.
Puut ovat olleet paksun lumen peitossa, havupuiden oksat lumen painosta taipuneina vasten runkoa ja maisema kuin joulukortissa.
Minulta pikkumies meni kotiinsa, osa lahjoista jätettiin tänne seuraavan vierailun leikkejä odottamaan. Se pakettien avaaminen on lapsille joulun tärkein tapahtuma.
Aikuisille lahjat ovat arvoitus ja exR;n tarinan tavoin niitä vääriäkin valintoja joskus paketista avataan, vaikka antajan tarkoitus on ilahduttaa.
Muistan elävästi aviomieheni antamat ensimmäiset joululahjat. Painava paketti, epämääräinen, pukin kuvia paperissa ja sen ajan paperinarulla sidottuna, en arvannut mitä siellä voisi olla. Hän varoitti pudottamasta ja anopin silmien alla avasin paketin. Sisällä oli valurautainen paistinpannu ja pulloharja. Anoppi heti moitti poikaansa sanoen, ettei joululahjaksi tuoda patoja ja pannuja, mutta minä olin iki onnellinen.
Se pannu on yhä käytössä ja paras kaikista pannuistani, vaikka on ollut jo 43 vuotta jatkuvassa käytössä. Pulloharja kyllä loppui käytössä aiemmin.
Joten sattuu ne lahjat joskus olemaan mieluisia ja kestäviäkin. Sen pannun kun käsittelin rasvalla, laitoin sen saunan pesään ns. palamaan,
oikealla tavalla "paloikin" kun on aina ollut kunnossa.

Antajaa muistan joka kerta kun pannua käytän, usein tippa silmässä, mutta tyytyväisenä hänen valintaansa lahjapaketikseni.
Näissä muistoissa tänään.

kirjar kirjoitti:

Samoissa tunnelmissa uutiset jatkuvat. Kuinka kauan paikalliset avustajat jaksavat etsiä menehtyneitä sieltä mudan ja rojun keskeltä, kuinka heidän henkisestä hyvinvoinnistaan huolehditaan? Saa sen vaikutuksen kuin suurin mielenkiinto kaikilla valtioilla olisi vain omista kansalaisistaan, mikään uutinen ei kerro millaista apua paikallisille ihmisille on tarjolla. Kyllä nyt olisi aika YK;n lähettää kansainvälistä apua muutoinkin kuin ruokana. Siellä ne tuhon vaikutukset ovat kaikkein suurimmat, puute kaikkein kovin ja elämältä pyyhkäisty kaikki edellytykset.
Tästä tapahtumasta ei tunnu pääsevän irti, niin suuresti se ainakin minuun vaikutti.

Sää on lauhtunut ja sadettakin lupaili ennustus.
Puut ovat olleet paksun lumen peitossa, havupuiden oksat lumen painosta taipuneina vasten runkoa ja maisema kuin joulukortissa.
Minulta pikkumies meni kotiinsa, osa lahjoista jätettiin tänne seuraavan vierailun leikkejä odottamaan. Se pakettien avaaminen on lapsille joulun tärkein tapahtuma.
Aikuisille lahjat ovat arvoitus ja exR;n tarinan tavoin niitä vääriäkin valintoja joskus paketista avataan, vaikka antajan tarkoitus on ilahduttaa.
Muistan elävästi aviomieheni antamat ensimmäiset joululahjat. Painava paketti, epämääräinen, pukin kuvia paperissa ja sen ajan paperinarulla sidottuna, en arvannut mitä siellä voisi olla. Hän varoitti pudottamasta ja anopin silmien alla avasin paketin. Sisällä oli valurautainen paistinpannu ja pulloharja. Anoppi heti moitti poikaansa sanoen, ettei joululahjaksi tuoda patoja ja pannuja, mutta minä olin iki onnellinen.
Se pannu on yhä käytössä ja paras kaikista pannuistani, vaikka on ollut jo 43 vuotta jatkuvassa käytössä. Pulloharja kyllä loppui käytössä aiemmin.
Joten sattuu ne lahjat joskus olemaan mieluisia ja kestäviäkin. Sen pannun kun käsittelin rasvalla, laitoin sen saunan pesään ns. palamaan,
oikealla tavalla "paloikin" kun on aina ollut kunnossa.

Antajaa muistan joka kerta kun pannua käytän, usein tippa silmässä, mutta tyytyväisenä hänen valintaansa lahjapaketikseni.
Näissä muistoissa tänään.

Lue lisää

Kerroit, Kirjar, ihanista postikorttimaisemistasi, kiitos kuvauksistasi, näen silmissäni. Meillä vuorostaan on satanut vettä lähes kaiken päivää, tiet mustanaan, kävelytiet ohuessa jääkerroksessa, puissa ei lumennokarettakaan, maassa hät´hätää muutaman sentin verran. Sateet siirtyivät itäänpäin.

Lohduttomalta kuullostavien uutisten vastapainoksi vierailin tänään palstan parissa ketjussa saaden hyvää mieltä, sillä elämänhän täytyy jatkua ikävistä uutisista huolimatta. Tulipahan myös taas kerran tyrittyäkin. Kas, kun yrittää olla fiksumpi kuin on, niin kostautuu. En sitä enemmälti selittele, oletan teidän lukaisseenkin, kun tarina liikkui täällä lähimailla. Vaivaamaan pikkuisen jäi se, kenen kanssa lopulta oikeastaan tarinoinkaan, oli kamraatti niin ovelan hauska. Tunnisti minut jo ennen mokaani, mutta hänestä en siis ole aivan varma vieläkään.

Äsken sitten kuuntelin rauhoittumiseen videotallennettani "Rakkaudella Helmut Lotti". Hyvää musiikkia maisemakuvauksineen. Nyt sitten unten maille! Kaikkea hyvää ja kauniita unia kaikille!

Helena04 kirjoitti:

Kerroit, Kirjar, ihanista postikorttimaisemistasi, kiitos kuvauksistasi, näen silmissäni. Meillä vuorostaan on satanut vettä lähes kaiken päivää, tiet mustanaan, kävelytiet ohuessa jääkerroksessa, puissa ei lumennokarettakaan, maassa hät´hätää muutaman sentin verran. Sateet siirtyivät itäänpäin.

Lohduttomalta kuullostavien uutisten vastapainoksi vierailin tänään palstan parissa ketjussa saaden hyvää mieltä, sillä elämänhän täytyy jatkua ikävistä uutisista huolimatta. Tulipahan myös taas kerran tyrittyäkin. Kas, kun yrittää olla fiksumpi kuin on, niin kostautuu. En sitä enemmälti selittele, oletan teidän lukaisseenkin, kun tarina liikkui täällä lähimailla. Vaivaamaan pikkuisen jäi se, kenen kanssa lopulta oikeastaan tarinoinkaan, oli kamraatti niin ovelan hauska. Tunnisti minut jo ennen mokaani, mutta hänestä en siis ole aivan varma vieläkään.

Äsken sitten kuuntelin rauhoittumiseen videotallennettani "Rakkaudella Helmut Lotti". Hyvää musiikkia maisemakuvauksineen. Nyt sitten unten maille! Kaikkea hyvää ja kauniita unia kaikille!

Lue lisää

Pois vei lumet puiden oksilta vesisade täälläkin.
Pihalla ovat kulkutiet liukkaita, mustaa jäätä ja vettä. Lunta kyllä on aika paljon kinostunut tähän pihapiiriin.

Musiikilla on ihmeellinen voima, vaikka kuuntelisi pelkkää instrumentein esitettyä musiikkia, tulee ihmeen rauhallinen olo ja painavat ajatukset väistyvät. Illalla laitoin taas tuon Panhuilun taikaa kolmos levyn; Klassisia tunnelmapaloja, soimaan. Siinä on sävellyksiä ( Shubert, Merikanto, Sibelius, Mozart, Tshaikovski, ym )laidasta laitaan, operettia, oopperaa, hymnejä yms. kaunista musiikkia panhuilulla. Musiikkikokoelman nimi on Mielenrauhaa musiikista, ja sitä se todella antaa.

Meitä palstalaisiakin on, joiden tuttavia ja ystäviä on kadonnut tuonne kaaokseen. Tässä tuntee itsensä niin pieneksi ja voimattomaksi, eikä ikäänkuin uskalla olla iloinen. Ehkä tämä tilanne mielissämme tasoittuu ja löydämme ilon siemenen. Elämän on jatkuttava.

Tämän aaton vietän ihan yksin. Huomenna heitän hyvästejä lento-asemalla kauas matkustavalle läheiselleni toivoen että hänen ja perheensä kohdalla matka muodostuu iloksi ja onneksi.
Siellä maailman kolkassa on nyt rauhallista. Kuitenkin, suojelua ja varjelua tarvitsemme jokaisella matkallamme.

Niitä me tarvitsemme tänäänkin, ihan jokainen.

Kiitos Teille ystävät kuluneesta palstoilla vietetystä ajasta, kiitos myötätuntoisista sanoistanne epäonnen kohdatessa, kiitos tästä virtuaaliystävyydestä joka on antanut paljon virikkeitä ja iloisia hetkiä näinä kuukausina.

"Jo on mennyt mennyt vuosi,
menköhön tämäkin vuosi
muien vuosien mukana,
muien päivien perästä!
Laulelkaamme, soitelkaamme,
tehkäämme iloinen ilta"
-Kanteletar-

Saatelkoon onni Uuteen Vuoteen,
antakoon kaikkea hyvää.
Kylväköön onnetar polkujen varteen
monta kultaista jyvää.
Kantakoon onni kaikkina päivinä,
kantakoon hellästi meitä.
Voimia antakoon huonoina hetkinä,
varjelkoon kaikkia teitä.
-oma runoni-

Näillä sanoilla toivotan Onnellista Uutta Vuotta!

kirjar kirjoitti:

Pois vei lumet puiden oksilta vesisade täälläkin.
Pihalla ovat kulkutiet liukkaita, mustaa jäätä ja vettä. Lunta kyllä on aika paljon kinostunut tähän pihapiiriin.

Musiikilla on ihmeellinen voima, vaikka kuuntelisi pelkkää instrumentein esitettyä musiikkia, tulee ihmeen rauhallinen olo ja painavat ajatukset väistyvät. Illalla laitoin taas tuon Panhuilun taikaa kolmos levyn; Klassisia tunnelmapaloja, soimaan. Siinä on sävellyksiä ( Shubert, Merikanto, Sibelius, Mozart, Tshaikovski, ym )laidasta laitaan, operettia, oopperaa, hymnejä yms. kaunista musiikkia panhuilulla. Musiikkikokoelman nimi on Mielenrauhaa musiikista, ja sitä se todella antaa.

Meitä palstalaisiakin on, joiden tuttavia ja ystäviä on kadonnut tuonne kaaokseen. Tässä tuntee itsensä niin pieneksi ja voimattomaksi, eikä ikäänkuin uskalla olla iloinen. Ehkä tämä tilanne mielissämme tasoittuu ja löydämme ilon siemenen. Elämän on jatkuttava.

Tämän aaton vietän ihan yksin. Huomenna heitän hyvästejä lento-asemalla kauas matkustavalle läheiselleni toivoen että hänen ja perheensä kohdalla matka muodostuu iloksi ja onneksi.
Siellä maailman kolkassa on nyt rauhallista. Kuitenkin, suojelua ja varjelua tarvitsemme jokaisella matkallamme.

Niitä me tarvitsemme tänäänkin, ihan jokainen.

Kiitos Teille ystävät kuluneesta palstoilla vietetystä ajasta, kiitos myötätuntoisista sanoistanne epäonnen kohdatessa, kiitos tästä virtuaaliystävyydestä joka on antanut paljon virikkeitä ja iloisia hetkiä näinä kuukausina.

"Jo on mennyt mennyt vuosi,
menköhön tämäkin vuosi
muien vuosien mukana,
muien päivien perästä!
Laulelkaamme, soitelkaamme,
tehkäämme iloinen ilta"
-Kanteletar-

Saatelkoon onni Uuteen Vuoteen,
antakoon kaikkea hyvää.
Kylväköön onnetar polkujen varteen
monta kultaista jyvää.
Kantakoon onni kaikkina päivinä,
kantakoon hellästi meitä.
Voimia antakoon huonoina hetkinä,
varjelkoon kaikkia teitä.
-oma runoni-

Näillä sanoilla toivotan Onnellista Uutta Vuotta!

Lue lisää

Kirjar, sinä ansaitset itsellesi kaikki nuo hyvät asiat, joita toisille toivottelet.
Hämmästyin, kun eräässä viestissäsi kirjoittelit kuinka sinusta tuntui kuin minä olisin näyttänyt mihin suuntaan katsoa? Minäkö, tämä kaikkien 'oppaiden' perisynti! Sinähän se minut 'potkaisit' ulos sieltä rauhamaisesta papukaijahäkistä, siellä olisin kai vieläkin jollet olisi tullut. Ja surkuttelisin itseäni ja manailisin ympäröivää maailmaa. Itkeä tihuuttaisin ainakin kerran päivässä jotain mokaani ja kaikki olisi niiiiin kurjaa. Onhan se sitä vieläkin ja tietenkin liian usein mielestäni, mutta nämä jutut täällä takamailla auttavat vaikka mihin. Siis suurkiitos ja myötäisiä tuulia ensi vuodellesi!

exR kirjoitti:

Kirjar, sinä ansaitset itsellesi kaikki nuo hyvät asiat, joita toisille toivottelet.
Hämmästyin, kun eräässä viestissäsi kirjoittelit kuinka sinusta tuntui kuin minä olisin näyttänyt mihin suuntaan katsoa? Minäkö, tämä kaikkien 'oppaiden' perisynti! Sinähän se minut 'potkaisit' ulos sieltä rauhamaisesta papukaijahäkistä, siellä olisin kai vieläkin jollet olisi tullut. Ja surkuttelisin itseäni ja manailisin ympäröivää maailmaa. Itkeä tihuuttaisin ainakin kerran päivässä jotain mokaani ja kaikki olisi niiiiin kurjaa. Onhan se sitä vieläkin ja tietenkin liian usein mielestäni, mutta nämä jutut täällä takamailla auttavat vaikka mihin. Siis suurkiitos ja myötäisiä tuulia ensi vuodellesi!

Lue lisää

Kiitos näistä kuukausista ja onnea ensi vuodelle, sille 2005!

exR kirjoitti:

Kiitos näistä kuukausista ja onnea ensi vuodelle, sille 2005!

Kauniisti toivottelet meidät uuteen vuoteen, Kirjar, kiitos. Yhdyn, ExR, toteamukseesi, eli samoilla runosäkeillä haluan lähestyä teitä molempia, minusta kun ei ole runoilijaksi. Lainailijaksi vain. Onni on omistaa ystäviä.

"Tuuli voi myös olla ystävä.
Se laulaa sinulle vienosti iltaisin,
kun olet uninen ja yksinäinen.
Toisinaan se kutsuu sinut leikkimään.
Kun kävelet, se työntää sinua takaapäin
ja panee lehdet tanssimaan sinulle.
Tuuli seuraa sinua kaikkialle
ja siitä tiedät, että se pitää sinusta."

Kaikesta kiittäen, ystävät, ja
OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

PS. Ja nyt tämä tyttö lähtee saunaan...

Helena04 kirjoitti:

Kauniisti toivottelet meidät uuteen vuoteen, Kirjar, kiitos. Yhdyn, ExR, toteamukseesi, eli samoilla runosäkeillä haluan lähestyä teitä molempia, minusta kun ei ole runoilijaksi. Lainailijaksi vain. Onni on omistaa ystäviä.

"Tuuli voi myös olla ystävä.
Se laulaa sinulle vienosti iltaisin,
kun olet uninen ja yksinäinen.
Toisinaan se kutsuu sinut leikkimään.
Kun kävelet, se työntää sinua takaapäin
ja panee lehdet tanssimaan sinulle.
Tuuli seuraa sinua kaikkialle
ja siitä tiedät, että se pitää sinusta."

Kaikesta kiittäen, ystävät, ja
OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

PS. Ja nyt tämä tyttö lähtee saunaan...

Lue lisää

Siis, todellakin nyt on jo uusi vuosi!

Raketit paukkuvat, jo tuntikaupalla, enkä nyt keksinyt muuta kuin naputtelun perämetsiin.
Ei tunnu kaikille purreen tuo hyväntekeväisyys, euroja taivas täynnä! Se on nyt, Kirjar, sitä tähtisadetta, missäs jäiset kukat?
Tuhlattua 'pommitusta', mitä kaikkea silläkin rahalla olisi muuta saatu. Toki lapsille elämys, siinä sivussa me aikuisetkin....

Uusi kokemus muuten, tämä öiseen aikaan huuhailu, ei taida monta muuta nyt palstoilla liikkua. Tuleekohan enää unikaan.

Taas toivotusten toivotus, tiedättehän!

exR kirjoitti:

Siis, todellakin nyt on jo uusi vuosi!

Raketit paukkuvat, jo tuntikaupalla, enkä nyt keksinyt muuta kuin naputtelun perämetsiin.
Ei tunnu kaikille purreen tuo hyväntekeväisyys, euroja taivas täynnä! Se on nyt, Kirjar, sitä tähtisadetta, missäs jäiset kukat?
Tuhlattua 'pommitusta', mitä kaikkea silläkin rahalla olisi muuta saatu. Toki lapsille elämys, siinä sivussa me aikuisetkin....

Uusi kokemus muuten, tämä öiseen aikaan huuhailu, ei taida monta muuta nyt palstoilla liikkua. Tuleekohan enää unikaan.

Taas toivotusten toivotus, tiedättehän!

Lue lisää

Tässäpä tässä vielä kekkuloidaan pystyssä. Pauke meilläpäin käy vielä, valitettavasti. Voi, että inhoan sitä! Minä kun olen sota-ajan lapsia, niin erilaiset muistikuvat, joskin hataraisina, ponkaisevat mieleen.

Kuten esimerkiksi: Asuimme silloin erään suuren tehtaan läheisyydessä ja venäläiset yrittivät pommittaa sitä. Muistikuva kertoo, kuinka keskellä yötä, talvipakkasella, juoksimme hälytyksen tullessa äidin kanssa - yövaatteiden päällä vain jokin takki tms. - lumihangessa viereiseen metsään isojen puiden alle. Ihan kuin ne olisivat meitä siellä suojelleet. Koneita lensi yli ja pauke kävi. Siihen "filmini" päättyy, en muista kuinka paljon palelin, pelkäsinkö. Sen kerran jälkeen muutimmekin joksikin aikaa pommisuojaan asumaan.

Nyt meno tuntuu vaienneen. Kauniita unia!

Helena04 kirjoitti:

Tässäpä tässä vielä kekkuloidaan pystyssä. Pauke meilläpäin käy vielä, valitettavasti. Voi, että inhoan sitä! Minä kun olen sota-ajan lapsia, niin erilaiset muistikuvat, joskin hataraisina, ponkaisevat mieleen.

Kuten esimerkiksi: Asuimme silloin erään suuren tehtaan läheisyydessä ja venäläiset yrittivät pommittaa sitä. Muistikuva kertoo, kuinka keskellä yötä, talvipakkasella, juoksimme hälytyksen tullessa äidin kanssa - yövaatteiden päällä vain jokin takki tms. - lumihangessa viereiseen metsään isojen puiden alle. Ihan kuin ne olisivat meitä siellä suojelleet. Koneita lensi yli ja pauke kävi. Siihen "filmini" päättyy, en muista kuinka paljon palelin, pelkäsinkö. Sen kerran jälkeen muutimmekin joksikin aikaa pommisuojaan asumaan.

Nyt meno tuntuu vaienneen. Kauniita unia!

Lue lisää

Voi itku! Kirjoitin tuonne väliin pitkän stoorin, mutta ei tainnut mahtua, enkä jaksa enää samaa uudelleen.
Mennään nyt sitten herra Hierarkian opastuksella minne mennään, tänä vuonna sen aikaa kun mennään.

Tähän loppuun, sitä kaikkea teille....!

exR kirjoitti:

Voi itku! Kirjoitin tuonne väliin pitkän stoorin, mutta ei tainnut mahtua, enkä jaksa enää samaa uudelleen.
Mennään nyt sitten herra Hierarkian opastuksella minne mennään, tänä vuonna sen aikaa kun mennään.

Tähän loppuun, sitä kaikkea teille....!

Lue lisää

Alkaneen vuoden terveiset täältä syrjäkylältäkin.
Rakettin ampumisen äänet kantautuivat eilen illalla, mutta ei ollut intoa edes ikkunoista katsella räiskettä.
Yksin, hiljaisuudessa vuosi vaihtui, vähän Tv;n ääressäkin, mutta ilman suurempaa juhlimista.

Tänään on ollut menoa ja vasta nyt,illan pimeässä oli aikaa istahtaa koneelle. Monta on uutta juttuakin syntynyt palstoille, tänne nyt kulku kuitenkin taas johti, tutuille takamaille.
Hyvää jatkoa vain toivottelen ja siirryn nuoren vieraani seuraan, meillä riittää juttua vaikka ikäeroa on yli 50 vuotta.
Ihania nuo nuoret, aina sanovat, (mielistelyäkö?) että täällä luonani on aina niin kiva olla.
Eikä ole edes oma lapsenlapseni.
Hyvät yöt samalla, tavataan taas huomenna.

kirjar kirjoitti:

Alkaneen vuoden terveiset täältä syrjäkylältäkin.
Rakettin ampumisen äänet kantautuivat eilen illalla, mutta ei ollut intoa edes ikkunoista katsella räiskettä.
Yksin, hiljaisuudessa vuosi vaihtui, vähän Tv;n ääressäkin, mutta ilman suurempaa juhlimista.

Tänään on ollut menoa ja vasta nyt,illan pimeässä oli aikaa istahtaa koneelle. Monta on uutta juttuakin syntynyt palstoille, tänne nyt kulku kuitenkin taas johti, tutuille takamaille.
Hyvää jatkoa vain toivottelen ja siirryn nuoren vieraani seuraan, meillä riittää juttua vaikka ikäeroa on yli 50 vuotta.
Ihania nuo nuoret, aina sanovat, (mielistelyäkö?) että täällä luonani on aina niin kiva olla.
Eikä ole edes oma lapsenlapseni.
Hyvät yöt samalla, tavataan taas huomenna.

Lue lisää

Yksin minäkin uudenvuoden vastaanotin, samoin edellisvuonna, sitä ennen lasten perheiden kanssa. Ei enää jaksa "vieraissa" valvoa. Ja mikä ei ole ollessa yksin, jos ja kun viihtyy itsensä kanssa.

Tytär perheineen oli tämän päivän luonani, joten siinähän tämä päivä sitten hurjaa vauhtia hupeni.

Luittehan tuonne FiiuliN ketjuun laittamani pienen runon tilisiirrosta? Sain sen kännykkääni ja heti oli pakko laittaa palstoillekin, mielestäni aika hauska oivallus.
Muuten suruaikako palstoilla on, kun niin moni on osallistumatta - vai karsastavatko noita nykyisiä höpötyksiä, joihin itsekin olen osallistunut. Vaan mitäpä se minulle kuuluu. Lähinnä senora Lyyliä ja FiiuliNiakin "näkisin".

Kirjar, muistatko sellaisen laulun kuin "Kanssasi on niin hyvä olla...", sain kerran sellaisen äänitteen. Tuli vain mieleeni, kun kerroit tämän nuoren viihtyvän seurassasi. Olet tietenkin seurallinen, mutta rauhallinen, monitaitoinen jne. ja vielä ihmettelet toisen viihtymistä!

Jokin aika juteltiin myös toistemme "näköisyydestä", exR, en ole vaalea ja hempeä, brunetti olen (värjätty, muuten harmaantuva), siis keskiruskea, ja aika-lailla jalat maassa, mutta rakastan kaikkea kaunista. Ja se poppeli-horoskooppi ei oikein pidä kohdallani kaikin osin paikkaansa. Ja taas puhun itsestäni... Kertokaa tekin!

Nyt jään jännäämään, miten tämän viestin lähteminen sujuu. Kauniita unia! Ja jo nukkujille: armasta aamua!

Helena04 kirjoitti:

Yksin minäkin uudenvuoden vastaanotin, samoin edellisvuonna, sitä ennen lasten perheiden kanssa. Ei enää jaksa "vieraissa" valvoa. Ja mikä ei ole ollessa yksin, jos ja kun viihtyy itsensä kanssa.

Tytär perheineen oli tämän päivän luonani, joten siinähän tämä päivä sitten hurjaa vauhtia hupeni.

Luittehan tuonne FiiuliN ketjuun laittamani pienen runon tilisiirrosta? Sain sen kännykkääni ja heti oli pakko laittaa palstoillekin, mielestäni aika hauska oivallus.
Muuten suruaikako palstoilla on, kun niin moni on osallistumatta - vai karsastavatko noita nykyisiä höpötyksiä, joihin itsekin olen osallistunut. Vaan mitäpä se minulle kuuluu. Lähinnä senora Lyyliä ja FiiuliNiakin "näkisin".

Kirjar, muistatko sellaisen laulun kuin "Kanssasi on niin hyvä olla...", sain kerran sellaisen äänitteen. Tuli vain mieleeni, kun kerroit tämän nuoren viihtyvän seurassasi. Olet tietenkin seurallinen, mutta rauhallinen, monitaitoinen jne. ja vielä ihmettelet toisen viihtymistä!

Jokin aika juteltiin myös toistemme "näköisyydestä", exR, en ole vaalea ja hempeä, brunetti olen (värjätty, muuten harmaantuva), siis keskiruskea, ja aika-lailla jalat maassa, mutta rakastan kaikkea kaunista. Ja se poppeli-horoskooppi ei oikein pidä kohdallani kaikin osin paikkaansa. Ja taas puhun itsestäni... Kertokaa tekin!

Nyt jään jännäämään, miten tämän viestin lähteminen sujuu. Kauniita unia! Ja jo nukkujille: armasta aamua!

Lue lisää

Tämä aamuvirkun elämä on sellaista sukkasillaan kulkemista aamuisin aina kun on vieraita.
Tekisi mieli tehdä jotain, mutta kun pitäisi olla hiljaa toisten nukkuessa.

Nuori neiti nukkuu, illalla valvoimme pitkään ja juttelimme, hän kyllä vietti netissäkin pitkän tovin pappansa kanssa keskustellen.
Tuo laulu johon viittaat, Helena, on minun levykokoelmassani. Aina ei itse ymmärrä mikä sen viihtyvyyden saa aikaan. Tämä pikkuneiti sanoi eilen syödessämme;".. täällä on taas niin kiva olla, vaikka ei ole mitään erityistä tekemistä, niin silti on kiva aina tulla lomalle tänne sinun luo. Kotona ei tunnu telkkaristakaan tulevan kivaa ohjelmaa, täällä nekin on kivoja kun katsomme yhdessä". Siinä se taisikin piillä viihtymisen salaisuus. Minulla on aikaa istua yhdessä telkkarin ääreen, keskustella ja vastata kysymyksiin, keksin tekemistä kun näen että meneillään oleva asia ei kiinnosta, tai kyllästyttää. Kotona ei vanhempien aika tunnu riittävän, tai sitten lapsi kyllästyy liialliseen omien asioidensa tenttaamiseen, sekin on suoraan sanottu lasten suulla. Minäkin kyselen, mutta vasta kun lapsi itse aloittaa puheen jostain aiheesta, silloin se on molemmille hedelmällistä ja luottamuskin säilyy.

Tänään menemme yhdessä lenkille, kierrämme jokirantaa, metsäisen maiseman keskellä ja toivottavasti näemme peuralauman joka taas on alkanut pihallani vierailemaan. Kaivelleet mokomat mansikkamaanikin. Mietin että niitä parin vuoden takaisia porkkanoitako etsivät, silloin kun veivät porkkanat maasta, tai ainakin söivät kaiken minkä irti saivat nostettua, lopuista jäi minulle pätkä maan alle. Tuholaisten jäljet tunnisti eri kokoisista sorkkien painaumista mullassa, joten epäselväksi ei rotu jäänyt.

Nyt joka yö ilmestyy lisää polkuja pihalle, lintujen kaurat, kaiken mitä jänikset eivät vielä ole iltahämärissä suihinsa popsineet, korjaavat peurat parempaan talteen. Täydellä syyllä voin sanoa; Täällä on elämää. Se on minun elämäni suola. Tänään kaikki mahdolliset leivänkannikat tuonne metsikköön, siellä on monta suuta odottamassa, vaikka aina eivät päästä lähelle katselemaan komeuttansa, tai koreuttansa.

kirjar kirjoitti:

Tämä aamuvirkun elämä on sellaista sukkasillaan kulkemista aamuisin aina kun on vieraita.
Tekisi mieli tehdä jotain, mutta kun pitäisi olla hiljaa toisten nukkuessa.

Nuori neiti nukkuu, illalla valvoimme pitkään ja juttelimme, hän kyllä vietti netissäkin pitkän tovin pappansa kanssa keskustellen.
Tuo laulu johon viittaat, Helena, on minun levykokoelmassani. Aina ei itse ymmärrä mikä sen viihtyvyyden saa aikaan. Tämä pikkuneiti sanoi eilen syödessämme;".. täällä on taas niin kiva olla, vaikka ei ole mitään erityistä tekemistä, niin silti on kiva aina tulla lomalle tänne sinun luo. Kotona ei tunnu telkkaristakaan tulevan kivaa ohjelmaa, täällä nekin on kivoja kun katsomme yhdessä". Siinä se taisikin piillä viihtymisen salaisuus. Minulla on aikaa istua yhdessä telkkarin ääreen, keskustella ja vastata kysymyksiin, keksin tekemistä kun näen että meneillään oleva asia ei kiinnosta, tai kyllästyttää. Kotona ei vanhempien aika tunnu riittävän, tai sitten lapsi kyllästyy liialliseen omien asioidensa tenttaamiseen, sekin on suoraan sanottu lasten suulla. Minäkin kyselen, mutta vasta kun lapsi itse aloittaa puheen jostain aiheesta, silloin se on molemmille hedelmällistä ja luottamuskin säilyy.

Tänään menemme yhdessä lenkille, kierrämme jokirantaa, metsäisen maiseman keskellä ja toivottavasti näemme peuralauman joka taas on alkanut pihallani vierailemaan. Kaivelleet mokomat mansikkamaanikin. Mietin että niitä parin vuoden takaisia porkkanoitako etsivät, silloin kun veivät porkkanat maasta, tai ainakin söivät kaiken minkä irti saivat nostettua, lopuista jäi minulle pätkä maan alle. Tuholaisten jäljet tunnisti eri kokoisista sorkkien painaumista mullassa, joten epäselväksi ei rotu jäänyt.

Nyt joka yö ilmestyy lisää polkuja pihalle, lintujen kaurat, kaiken mitä jänikset eivät vielä ole iltahämärissä suihinsa popsineet, korjaavat peurat parempaan talteen. Täydellä syyllä voin sanoa; Täällä on elämää. Se on minun elämäni suola. Tänään kaikki mahdolliset leivänkannikat tuonne metsikköön, siellä on monta suuta odottamassa, vaikka aina eivät päästä lähelle katselemaan komeuttansa, tai koreuttansa.

Lue lisää

Kiitos, Kirjar, että sain hetken viipyä ja viihtyä maisemissasi. Mahtavaa näin minun, esikaupunkilaisen, kannalta. Kaiken näin silmissäni. Myös aamuvarhaiset "tössöttelysi".
Ja vielä tuohon lauluun viitaten ihmettelen, mikähän kappale ei kuuluisi levykokoelmaasi, mahtaa olla mahtava?

Siitä tuleekin mieleeni, kaikesta kun tiedät: sain sähköpostin, jossa luki jotenkin, että "sinulle on vastattu alla olevassa linkissä" ja avattuani sen se johti vain tänne palstalle normaaliin vastaukseen. Mietin vain, että mitähän järkeä tuossa oli? (Vaikka järjenvähyyttä podenkin) Olisihan se kivaa ollut saada jokin palstoilta poikkeavakin vastaus. Oletkos kokenut moista?

Helena04 kirjoitti:

Kiitos, Kirjar, että sain hetken viipyä ja viihtyä maisemissasi. Mahtavaa näin minun, esikaupunkilaisen, kannalta. Kaiken näin silmissäni. Myös aamuvarhaiset "tössöttelysi".
Ja vielä tuohon lauluun viitaten ihmettelen, mikähän kappale ei kuuluisi levykokoelmaasi, mahtaa olla mahtava?

Siitä tuleekin mieleeni, kaikesta kun tiedät: sain sähköpostin, jossa luki jotenkin, että "sinulle on vastattu alla olevassa linkissä" ja avattuani sen se johti vain tänne palstalle normaaliin vastaukseen. Mietin vain, että mitähän järkeä tuossa oli? (Vaikka järjenvähyyttä podenkin) Olisihan se kivaa ollut saada jokin palstoilta poikkeavakin vastaus. Oletkos kokenut moista?

Lue lisää

Sunnuntai on painunut illan puolelle. Kovin oli tuulinen sää ja tummien pilvien peittämä taivas tänään. Satoi tuossa jo hieman luntakin.
Lenkkipolun varrella purot virtasivat vapaina, vesilammikoita ja sulaa maata hankisen maiseman keskellä. Näyttää että kovin syvää ei routa ole, sillä komeita kuusia on tuuli taas kaatanut. Siellä ne makasivat, juuret maasta irronneina pitkin ja poikin mäen rinnettä.
Muutaman vuoden ajan ovat puut ryskyen kaatuneet talvisen myrskyn alla, maisema muuttuu joka vuosi,
eikä pelkän hakkaamisen ja raivaamisen, vaan luonnon omien voimien mukana.

Jäniksen jälkiä, pitkiä loikkia polun varrella ja sen poikki, peurojen kulkureittien polut metsän tiheikköön, siinä havainnot tällä kertaa.

Tuo viesti, Helena, sain itsekin sellaisen. Ilmeisesti viestiä kirjoittaessa on tullut klikkaus rastiin "Sähköposti" tuossa viestiruudun yläpuolella, siinähän sitä mahdollisuutta tarjotaan... Tarkoituksella en minäkään ole sitä ruksia laittanut, ihmettelin vain kun pariin viestiini sain saman ilmoituksen.
Helppo päästä tänne, sen kun klikkaa ja aina on portti auki oikeaan paikkaan.. tai onko tämäkään nyt oikea paikka, rauhallinen kyllä.
Musiikkini, kokoelmia, ei kovin laaja mutta monipuolista viihdykettä. Kasettejakin, joita olen saanut perintönä musiikin harrastajalta, nauhoittanut uudelleen venyneiltä kaseteilta uusille ja vanhojakin kappaleita voi taas kuunnella. Ja vanhoja savikiekkoja... rahisevia, mutta ah, niin rakkaita.

exR ihmettelee noita Pönttöjä, niin myös, kun kerran katsoin ketjua. Se riitti minulle ja jätän kurkkimatta, ei tule mielipahaa kun ei tiedä mitä muualla huudellaan tai huhuillaan. Eikä tule sanottua mitään harkitsematonta sinne sekaan.

Uusi aamu kaiken muuttaa voi, ehkä jo huomenna monen mieli muuttuu ja aiheet sen mukaan.
Hiippaillaan täällä, annetaan isompi tie heille joilla on paljon sanomista.
Hyvät yöt ja kauniit unet.

kirjar kirjoitti:

Sunnuntai on painunut illan puolelle. Kovin oli tuulinen sää ja tummien pilvien peittämä taivas tänään. Satoi tuossa jo hieman luntakin.
Lenkkipolun varrella purot virtasivat vapaina, vesilammikoita ja sulaa maata hankisen maiseman keskellä. Näyttää että kovin syvää ei routa ole, sillä komeita kuusia on tuuli taas kaatanut. Siellä ne makasivat, juuret maasta irronneina pitkin ja poikin mäen rinnettä.
Muutaman vuoden ajan ovat puut ryskyen kaatuneet talvisen myrskyn alla, maisema muuttuu joka vuosi,
eikä pelkän hakkaamisen ja raivaamisen, vaan luonnon omien voimien mukana.

Jäniksen jälkiä, pitkiä loikkia polun varrella ja sen poikki, peurojen kulkureittien polut metsän tiheikköön, siinä havainnot tällä kertaa.

Tuo viesti, Helena, sain itsekin sellaisen. Ilmeisesti viestiä kirjoittaessa on tullut klikkaus rastiin "Sähköposti" tuossa viestiruudun yläpuolella, siinähän sitä mahdollisuutta tarjotaan... Tarkoituksella en minäkään ole sitä ruksia laittanut, ihmettelin vain kun pariin viestiini sain saman ilmoituksen.
Helppo päästä tänne, sen kun klikkaa ja aina on portti auki oikeaan paikkaan.. tai onko tämäkään nyt oikea paikka, rauhallinen kyllä.
Musiikkini, kokoelmia, ei kovin laaja mutta monipuolista viihdykettä. Kasettejakin, joita olen saanut perintönä musiikin harrastajalta, nauhoittanut uudelleen venyneiltä kaseteilta uusille ja vanhojakin kappaleita voi taas kuunnella. Ja vanhoja savikiekkoja... rahisevia, mutta ah, niin rakkaita.

exR ihmettelee noita Pönttöjä, niin myös, kun kerran katsoin ketjua. Se riitti minulle ja jätän kurkkimatta, ei tule mielipahaa kun ei tiedä mitä muualla huudellaan tai huhuillaan. Eikä tule sanottua mitään harkitsematonta sinne sekaan.

Uusi aamu kaiken muuttaa voi, ehkä jo huomenna monen mieli muuttuu ja aiheet sen mukaan.
Hiippaillaan täällä, annetaan isompi tie heille joilla on paljon sanomista.
Hyvät yöt ja kauniit unet.

Lue lisää

Päivä meilläkinpäin oli kovasti harmainen, vesi-räntäsateinen, vaikkakin aikaisemmin aurinkoista aamua toivottelin, aurinko nimittäin juuri silloin sattui paistamaan ehkä puolentunnin ajan.

Nyt en kyllä ymmärtänyt, mistä portista, klikkauksesta puhut tuossa lauseessasi, mihin pääsee, rauhalliseen kylään - ai tänne takametsämaillemmeko? Ei raksuta oikein!

Sitä taas en ihmettele, ettei raksuta. Tässä on ollut ihmettelemistä muutenkin tälle päivälle. Ja johon ei voi muuta kuin todeta jonkun vanhan sanonnan mukaan, että "suvussa yleensä aina joku on suvun musta lammas";). Ja yritän vain ymmärtää... vaikka vähän koville ottaa. Vai pitäisikö "sukulaisuus" sittenkin vielä kerran tsekata ja ruveta tuon takia ihan sukututkimuksen tekoon...

Huomiseen! Unia! - -

Helena04 kirjoitti:

Kiitos, Kirjar, että sain hetken viipyä ja viihtyä maisemissasi. Mahtavaa näin minun, esikaupunkilaisen, kannalta. Kaiken näin silmissäni. Myös aamuvarhaiset "tössöttelysi".
Ja vielä tuohon lauluun viitaten ihmettelen, mikähän kappale ei kuuluisi levykokoelmaasi, mahtaa olla mahtava?

Siitä tuleekin mieleeni, kaikesta kun tiedät: sain sähköpostin, jossa luki jotenkin, että "sinulle on vastattu alla olevassa linkissä" ja avattuani sen se johti vain tänne palstalle normaaliin vastaukseen. Mietin vain, että mitähän järkeä tuossa oli? (Vaikka järjenvähyyttä podenkin) Olisihan se kivaa ollut saada jokin palstoilta poikkeavakin vastaus. Oletkos kokenut moista?

Lue lisää

Huomenta taas takamaille.

Tarkoitin, kun klikkaat sitä saamaasi vastausviestiä, se avaa juuri sen ketjun johon olit viestin lähettänyt( siis sen johon vastattiin), vaikkapa tälle palstalle, tänne takamaille johon muuten täytyy avata monta mennyttä "etusivua".

Aamun soittolistalle katselin CD;tä, ja havaitsin että samalla "Sinä ja Minä" cd;llä, kuin tuo Kanssasi on hyvä olla,.. on muutakin kivaa musiikkia tälle aamulle. 20 kappaleen joukossa ovat; Tummat silmät,, Kuurankukka,,Valoa ikkunassa, Sydämesi tyhjä huone,, Surun pyyhit silmistäni, ja monta muuta vanhaa tuttua, nyt on kai aika tuollaisen musiikin, siis soimaan..

Ketäpä sitä uskaltaa sukulais-sieluksikaan sanoa, lienee mahdotonta arvata senkään suhteen kestävyyttä ennakolta.
Mutta sukulaisiahan ei voi valita, heitä tulee syntymässä mukana joko iloksi tai suruksi...
Jaa, se musta lammaskin, siinäpä pulma, kuka se missäkin suvussa saanee sen kaavun kannettavakseen. En haluaisi olla mikään suvun tähti, hyvässä eikä pahassa. Kulkea nyt koko elämänsä joku leima otsassa, ei, haluan olla massaan hukkuva harmaa "emo", lähellä laumaa kun tarvitaan, siirtyä sivuun jos aitaus käy ahtaaksi.


Taustalla soi juuri levyn viides kappale, Muisto vain jää...
Toivottavasti hyviä muistoja antaa tämäkin päivä ja saamme iloisia hetkiä vaikkapa suvun kanssa, suvun, johon kuuluu aitoa välittämistä ja hyvien hetkien jakamista kaikille.
Ystävänsä voi valita, ilonsa jakaa ja hymynsä lahjoittaa tuntemattomallekin vastaantulijalle, tehkäämme joku onnelliseksi tänäänkin.

exR kirjoitti:

Tätä tämmöistä huomenta!
Totta, että uusi päivä tuo sieltä ulkomailta aina synkempiä numeroita, jos toisaalta ihmeellisiä selviytymistarinoita. Mitä kaikkea ihminen keksiikään pakon edessä!

Kyselit Helenalta valoisampia juttuja. Sopiiko jos lainaan tähän Iltasanomien liitteestä yhden joulun selviytymistarinaan liittyvän 'ajatelman'?
Siinä nimittäin vitsailtiin 'valkeasta valheen juhlasta', siis mitä ääneen sanotaan ja mitä ei.
Tässä pätkässä lahjansaaja sanoo: "Tämähän on ihan kivan värinen paita" ja ajattelee:'Öinen oksennuskin näyttää päällä paremmalta kuin tämä. Lämmitän tällä saunan. Heti illalla. Siinäpä löylyttelet.'

Hyvää päivänjatkoa!

Lue lisää

Taidanpa saada ketjun täyteen ennenkuin viestit alkavat ilmaantua.
Olisit nyt kerrankin kiltti, arvoisa hra H Arkia!

exR kirjoitti:

Taidanpa saada ketjun täyteen ennenkuin viestit alkavat ilmaantua.
Olisit nyt kerrankin kiltti, arvoisa hra H Arkia!

Ihmettelen tuolta toisaalta lukemieni viestien sanavalintoja ja sisältöä.
Joskus tulee mieleen; Kuka niitä kirjoittaa ja kuka lukee kaikki viestit?
Katsoin muutamassa ketjussa ihan sattumanvaraisesti muutamia viestejä ja totesin ettei kiinnosta kahlata läpi, ei sitten himpun vertaa. Olenkohan jämähtänyt tähän omaan kaavaani niin kiinni että en osaa suoltaa pilaa ja ivaa?
Se ei vain sovi minun suuhuni ja sillä selvä.
Otan joskus "härkää sarvista" sanoen oman muuntelemattoman mielipiteeni vaikka tiedän ärsyttäväni vastapuolta, mutta luoja varjelkoon etten alentuisi riitelemään joka asiasta.
"Se on viisaampi joka jättää viimeisen sanan sanomatta, lopettaa ensiksi." Yritän tuon muistaa. Vaan ihmettelen, kuka ja miksi kaikki roina ja paha olo pitää syytää tuhansien luettavaksi tänne sivuille? Jokaisella on oma tarkoituksensa, oma maailmansa jossa ajatukset syntyvät, minulla tämä katsantokanta ja taidan pysyä jalat maassa, kääntää sivua kun käy yli ymmärryksen.

Nukkumatti unohti taas minut ja nukuin aamuyöllä pari tuntia. Nousin keittämään kahvit, lueskelin lehtiä ja totesin että alennuksella saa taas kaikkea, alle ja ylle, kaikkiin tarpeisiin ja paljon tarpeetontakin.
Syntyykö aleostoksilla ahneus, pitää ostaa kun halvalla saa? En ole näitä ale tarjouksia kaupoissa edes käynyt katsomassa, ettei tulisi niitä harkitsemattomia hankintoja joita myöhemmin ei tule käytettyä.
Viimeistään siellä sen huomaisi kuinka raha valuu käsien läpi.
Jos poikkeus vahvistaa säännön, tuolla säännöllä pitäisi olla poikkeuksia.

Yhtä ihmettelen, miksi me kolme olemme jymähtäneet tänne, missä kaikki muut ovat?
Voisihan joku tulla mukaan katselemaan näitäkin sielun maisemia, synkkiä korpia ja koluamiamme polkuja.
Pitäisikö olla saattajan saattaja kuten exR tuossa sanoi, onko postilla osoite hukassa?

Parempaa päivää ja aurinkoista säätä, eilen oli vasten aurinkoa ajellessa ihan häikäisevän kirkasta, sitä samaa tälle päivälle ja mielikin on kirkkaampi.

exR kirjoitti:

Taidanpa saada ketjun täyteen ennenkuin viestit alkavat ilmaantua.
Olisit nyt kerrankin kiltti, arvoisa hra H Arkia!

Kun en tiedä, montako viestiä on tai olisi, uteliaisuus pakottaa tekaisemaan näitä 'emerituksen apulaisia' ja tuhlaamaan paperia.
Paitsi mitäs tuhlausta tämä olisi vaikka miten monta kertaa toivottelisin hyvät huomenet.
Kirjar toisaalla jo muistutteli huomisen hiljaisesta hetkestä. Sitä tulee kyllä vietettyä pakostakin päivittäin, eivät he unohdu....

Nyt tämän päivän touhuihin pontta teillekin!

exR kirjoitti:

Kun en tiedä, montako viestiä on tai olisi, uteliaisuus pakottaa tekaisemaan näitä 'emerituksen apulaisia' ja tuhlaamaan paperia.
Paitsi mitäs tuhlausta tämä olisi vaikka miten monta kertaa toivottelisin hyvät huomenet.
Kirjar toisaalla jo muistutteli huomisen hiljaisesta hetkestä. Sitä tulee kyllä vietettyä pakostakin päivittäin, eivät he unohdu....

Nyt tämän päivän touhuihin pontta teillekin!

Lue lisää

Tässä jättelen hyvästejä, melkein! Tämän saattajan kanssa ja sitten sen jälkeen vielä ehkä joku.

Mitä sen enempää ja sydämestäni tulevaa voisinkaan teille kanssakulkijat sanoa kuin

SUURKIITOS!