Alkoholismi

Kuhan skriivaan

Alkoholismi on hyvin pitkälti täysin väärin ymmärretty sairaus. Asiaa ymmärtämättömät ihmiset eivät käsitä, kuinka vakavasta asiasta on kysymys. Se on paljon muutakin kuin humalainen, hassu, laulava, äreä tai huvittava klovni- vaikkapa kaupungilla.

Alkoholismi on tunne- elämän sairaus ( oman minän sairaus ). Monesti kontrolloimattoman juomisen lopulliset syyt löytyvät, omasta suhteestaan- ympäröivään maailmaan- omaan itseensä.

Eriasteisia pelkotiloja, sosiaalisten tilanteiden jännittämistä, huonoa itsetuntoa, paniikkihäiriöitä, ympäristötekijät, geenit, välittäjäaineet ja herkkyys. Tässä muutamia alkoholismiin altistavia tekijöitä. Kuten huomaamme ihmisen tunnepuolelta löytyvät, monet sairauden puhkeamiseen vaikuttavat tekijät.

Alkoholistisen juomisen seuraamukset ovat usein moninaiset. Vakavaa masennusta, itsetuhoisuutta, mielenterveyden häiriöitä, elimellisiä sairauksia, taloudellisia vaikeuksia, ihmissuhdeongelmia, tapaturmia, väkivaltaa ja asunnottomuutta. Alkoholistin juomisesta kärsii myös koko perhe tai lähimmäiset ihmiset. Tästä huomaamme että ko. sairaus ei koske, vain juomista ja itse alkoholia. Tämä asia vakavuudessaan kannattaa jokaisen
sisäistää.

Sairaus etenee vaiheittain ja on kuolemaan johtava. Joko tapaturmaisesti ( käsittää itsemurhan ) tai elimellisesti. Kysymys on sairaudesta jossa alkoholisti tuntee pakottavaa tarvetta juoda alkoholia, seurauksista huolimatta. Tätä voisi verratta esim. kuinka ihminen lyö päätään jatkuvasti seinään. Se ei tunnu kivalta ja sattuu, mutta hänellä on pakottava sairas tarve tehdä niin.

Alkoholismista voi toipua, mutta ei parantua. Toipuminen on pitkä tie, eikä sairaus ole ohi raitistuttua tai korkin kiinni laitettua. Elämän kaaressa mahd. vaikeidenkin asioiden käsittelemiseen tarvitaan usein ammattiapua.

Tahdon voimaa tarvitaan säkkikaupalla, luonteen lujuutta, oman heikkouden ja sairauden hyväksymistä. Puhutaan usein myös elämää suuremmista tapahtumista tai asioista. Kukaan ei parane esim. syövästä tai masennuksestakaan pelkällä tahdon voimalla. Alkoholilla on " juomarista " kova ote. Kokemusperäinen alkoholismi antaa raittiudelle arvon.

Sitä helpompi sairaudesta on toipua, mitä aikaisemmin asiaan puututaan. Olisikin erityisen tärkeää että työpaikoilla puututaan ongelmajuomiseen ajoissa.

60

704

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nuori lääkäri

      Suositeltava määrä alkoholia on 17 annosta vuorokaudessa.

      • net-safe

        Nimimerkki "nuori lääkäri" onnistuimme vihdoinkin jäljittämään IP-osoitteesi. Nimimerkki "nuori lääkäri" tiedämme jo katuosoitteesi ja tuota pikaa selviää oikea ulko-ovikin. Tapaamme hyvinkin pian.


    • ...---...

      Asiaa!

      Liekö kukaan laskenut montaako suomalaista alkoholismi on koskettanut... oma ja/tai läheisen. Minua sekä-että.

    • Älä jämähdä

      "Alkoholismista voi toipua, mutta ei parantua."

      Älä taas satuile. Totta kai voi parantua, eri asia tietysti on jos ei halua parantua.

      • Kuhan skriivaan

        " Älä taas satuile. Totta kai voi parantua, eri asia tietysti on jos ei halua parantua. "

        Alkoholismi on krooninen sairaus ts. pitkäaikainen, jatkuva sairaus. Useita vuosia kestäneet raittiusjaksot mahd. juomaputkien välissä, voivat jopa pahentaa " piilossa " olevaa sairautta. Vaikka alkoholia ei olisi juotu edellisen kerran- useaan vuoteen. Tämä ei ole pelottelua vaan kuvaus sairauden luonteesta.

        Puhutaan ns. päihdemuistista jossa eri mekanismit aktivoituvat, kun alkoholismiin sairastunut henkilö nauttii alkoholia. Sairaus on siis krooninen ja pysyvä.


      • ,AAnuksenhaju
        Kuhan skriivaan kirjoitti:

        " Älä taas satuile. Totta kai voi parantua, eri asia tietysti on jos ei halua parantua. "

        Alkoholismi on krooninen sairaus ts. pitkäaikainen, jatkuva sairaus. Useita vuosia kestäneet raittiusjaksot mahd. juomaputkien välissä, voivat jopa pahentaa " piilossa " olevaa sairautta. Vaikka alkoholia ei olisi juotu edellisen kerran- useaan vuoteen. Tämä ei ole pelottelua vaan kuvaus sairauden luonteesta.

        Puhutaan ns. päihdemuistista jossa eri mekanismit aktivoituvat, kun alkoholismiin sairastunut henkilö nauttii alkoholia. Sairaus on siis krooninen ja pysyvä.

        työnnä krooninen löylykauh perceeseesi, alkoholismi ei ole krooninen sairaus mikä teitä aa-runkkareita oikein vaivaa, teillähn on löylykauha aivojen paikalla


      • Raitis+10v
        Kuhan skriivaan kirjoitti:

        " Älä taas satuile. Totta kai voi parantua, eri asia tietysti on jos ei halua parantua. "

        Alkoholismi on krooninen sairaus ts. pitkäaikainen, jatkuva sairaus. Useita vuosia kestäneet raittiusjaksot mahd. juomaputkien välissä, voivat jopa pahentaa " piilossa " olevaa sairautta. Vaikka alkoholia ei olisi juotu edellisen kerran- useaan vuoteen. Tämä ei ole pelottelua vaan kuvaus sairauden luonteesta.

        Puhutaan ns. päihdemuistista jossa eri mekanismit aktivoituvat, kun alkoholismiin sairastunut henkilö nauttii alkoholia. Sairaus on siis krooninen ja pysyvä.

        Asia on faktaa myös lääketieteellisesti, ilmeisesti tietyt reseptorit aivoissa aktivoituvat alkoholia nautittaessa. Mitä kauemmin juomatta sen pahempi repsahtaneen putki yleensä on. Useimmilla juominen alkaa siitä mihin jäi vaikka välissä olisi 20 vuotta.

        Toipuminen tarkoittaa kuitenkin täysipainoista elämää, koska pitkän raittiuden aikana traumat tulee käsiteltyä, löytää uusia tapoja ja keinoja hallita elämäänsä.

        Tavallaan valaistuu eli tunnistaa heikkoutensa, jolloin oppii elämään itsensä ja muiden kanssa. Se vaatii nöyrtymistä, sillä alkoholismi on ainakin tapauksessani ollut ylpeyttä ja itsekkyyttä, kykenemättömyyttä kohdata sekä iloja että suruja , joita elämässä jokaisella on. Alkoholistin vaarallisia hetkiä ovat sekä onnistumiset että menetykset.

        Hoitona on olla nauttimatta lainkaan alkoholia ja muistaa aina, että se ei sovi.
        Osa tarvitsee vertaistukea, osa ei. Riippuu sosiaalisista suhteista ja ympäristöstä.
        Mikäli alkoholistilla on jäljellä läheisiä ja ystäviä, jotka raittiita, voi heistä saada tukea.


      • harvoin humalassa
        Raitis+10v kirjoitti:

        Asia on faktaa myös lääketieteellisesti, ilmeisesti tietyt reseptorit aivoissa aktivoituvat alkoholia nautittaessa. Mitä kauemmin juomatta sen pahempi repsahtaneen putki yleensä on. Useimmilla juominen alkaa siitä mihin jäi vaikka välissä olisi 20 vuotta.

        Toipuminen tarkoittaa kuitenkin täysipainoista elämää, koska pitkän raittiuden aikana traumat tulee käsiteltyä, löytää uusia tapoja ja keinoja hallita elämäänsä.

        Tavallaan valaistuu eli tunnistaa heikkoutensa, jolloin oppii elämään itsensä ja muiden kanssa. Se vaatii nöyrtymistä, sillä alkoholismi on ainakin tapauksessani ollut ylpeyttä ja itsekkyyttä, kykenemättömyyttä kohdata sekä iloja että suruja , joita elämässä jokaisella on. Alkoholistin vaarallisia hetkiä ovat sekä onnistumiset että menetykset.

        Hoitona on olla nauttimatta lainkaan alkoholia ja muistaa aina, että se ei sovi.
        Osa tarvitsee vertaistukea, osa ei. Riippuu sosiaalisista suhteista ja ympäristöstä.
        Mikäli alkoholistilla on jäljellä läheisiä ja ystäviä, jotka raittiita, voi heistä saada tukea.

        "Useimmilla juominen alkaa siitä mihin jäi vaikka välissä olisi 20 vuotta."

        Ja höpöhöpö taas, ei se vanha riippuvuus synny hetkessä. Aivot on jo ehtineet korjaantua ajan kuluessa.
        Tuskin 20 vuotta raittiina olleella on enää mitään syytä aloittaa juomaan ongelmaisesti. Poikkeuksia voi tietenkin olla, riski ongelmajuomiseen on etenkin niillä joilla pitkä raittiuden aika on ollut pelkkää kärvistelyä ym. jokapäiväiseen elämään liittyvää vitutusta.


      • --------
        harvoin humalassa kirjoitti:

        "Useimmilla juominen alkaa siitä mihin jäi vaikka välissä olisi 20 vuotta."

        Ja höpöhöpö taas, ei se vanha riippuvuus synny hetkessä. Aivot on jo ehtineet korjaantua ajan kuluessa.
        Tuskin 20 vuotta raittiina olleella on enää mitään syytä aloittaa juomaan ongelmaisesti. Poikkeuksia voi tietenkin olla, riski ongelmajuomiseen on etenkin niillä joilla pitkä raittiuden aika on ollut pelkkää kärvistelyä ym. jokapäiväiseen elämään liittyvää vitutusta.

        Oletko ollut edes 10 vuotta juomatta ?
        Et ole siis alkoholisti, joten jatka kohtuukäyttöäsi tai suurkuluttajana et tiedä vielä mistä puhutaan ???


      • harvoin humalassa
        -------- kirjoitti:

        Oletko ollut edes 10 vuotta juomatta ?
        Et ole siis alkoholisti, joten jatka kohtuukäyttöäsi tai suurkuluttajana et tiedä vielä mistä puhutaan ???

        "Oletko ollut edes 10 vuotta juomatta ?
        Et ole siis alkoholisti, joten jatka kohtuukäyttöäsi"

        Se ei merkitse alkoholismissa mitään kauanko on ollut juomatta, vaan se kuinka pitkä juomahistoria on ja minkä laatuista se juominen on ollut.
        Jos reippaasti yli 30 vuotta armotonta tenutusta harrastanut ei ole alkoholisti niin kuka sitten on?
        Eikä mikään viikonloppujuominen vielä kenestäkään alkoholistia tee, vaikka nämä tissuttelijat niin luulevat, kyllä se vaatii pitkäkestoisia ja rankkoja ryyppyputkia.
        Raittiutta on juuri niin sopivasti takana, että syyt ongelmajuomiseen ovat poistuneet.
        Ei noilla 2-kymppisinä juomisen lopettaneilla ja 40 vuotta raittiina olleilla AA:n aivopesemillä "alkoholismin asiantuntijoilla" ole mitään omakohtaista kokemusta siitä mitä alkoholismi todella on. Jaksavat kyllä jankata jostain parantumattomasta sairaudesta, kun sellainen valhe on päähän iskostettu.


      • vuorotellen raittiin
        harvoin humalassa kirjoitti:

        "Oletko ollut edes 10 vuotta juomatta ?
        Et ole siis alkoholisti, joten jatka kohtuukäyttöäsi"

        Se ei merkitse alkoholismissa mitään kauanko on ollut juomatta, vaan se kuinka pitkä juomahistoria on ja minkä laatuista se juominen on ollut.
        Jos reippaasti yli 30 vuotta armotonta tenutusta harrastanut ei ole alkoholisti niin kuka sitten on?
        Eikä mikään viikonloppujuominen vielä kenestäkään alkoholistia tee, vaikka nämä tissuttelijat niin luulevat, kyllä se vaatii pitkäkestoisia ja rankkoja ryyppyputkia.
        Raittiutta on juuri niin sopivasti takana, että syyt ongelmajuomiseen ovat poistuneet.
        Ei noilla 2-kymppisinä juomisen lopettaneilla ja 40 vuotta raittiina olleilla AA:n aivopesemillä "alkoholismin asiantuntijoilla" ole mitään omakohtaista kokemusta siitä mitä alkoholismi todella on. Jaksavat kyllä jankata jostain parantumattomasta sairaudesta, kun sellainen valhe on päähän iskostettu.

        Hieno juttu, että olet selvinnyt yli 30 vuoden armottomasta tenutuksesta ja olet selvittänyt ongelmajuomisesi syyt ja nyt voit juoda kohtuullisesti, jos tahdot.

        Vahinko, että AA aivopesee valheellisesti jo nuoriakin raitistumaan, vaikka eivät olisikaan alkoholisteja. Pitäisi selvittää pitkän juomisen syyt niin kuin sinäki olet tehnyt.


      • Raitis+10v
        vuorotellen raittiin kirjoitti:

        Hieno juttu, että olet selvinnyt yli 30 vuoden armottomasta tenutuksesta ja olet selvittänyt ongelmajuomisesi syyt ja nyt voit juoda kohtuullisesti, jos tahdot.

        Vahinko, että AA aivopesee valheellisesti jo nuoriakin raitistumaan, vaikka eivät olisikaan alkoholisteja. Pitäisi selvittää pitkän juomisen syyt niin kuin sinäki olet tehnyt.

        Se juomisen syiden selvittäminen onnistuu vain selvänä.
        Se vaatii vuoden raittiutta , jos tenutellut raskaasti kuten minä.
        Eli vuosi ilman sitten se selviää.Muutamassa kuukaudessa ja puolessa vuodessa
        aivot eivät ehdi toipua...minulla vuoden raittius venähti yli 10 vuodeksi eikä enää ole syytä juoda. Enkä ole koskaan käynyt AA kerhossa vaikka tenukeppi olin.


      • harvoin humalassa
        Raitis+10v kirjoitti:

        Se juomisen syiden selvittäminen onnistuu vain selvänä.
        Se vaatii vuoden raittiutta , jos tenutellut raskaasti kuten minä.
        Eli vuosi ilman sitten se selviää.Muutamassa kuukaudessa ja puolessa vuodessa
        aivot eivät ehdi toipua...minulla vuoden raittius venähti yli 10 vuodeksi eikä enää ole syytä juoda. Enkä ole koskaan käynyt AA kerhossa vaikka tenukeppi olin.

        "Se juomisen syiden selvittäminen onnistuu vain selvänä."

        Noin se menee, itsellä meni noin 4 vuotta ennen kuin kaikki juomisen ympärille keksityt ja osin todellisetkin syyt oli perattu.
        Oikeammin sanottuna ajan kuluminen sen teki, ei niitä tarvinnut mitenkään erikseen työstää.
        Jokainen alkoholisti keksii miljoona hyvää ja huonoa syytä juomiselleen.
        Ne rönsyt kun poistetaan, jäljelle jää se ainoa juomista ylläpitävä perussyy, eli riippuvuus.
        Riippuvuuden poistuessa myös juomisen ympärille kehitetyt syytkin häviävät lopulta kokonaan tai ainakin muuttuvat hyvin vähäpätöisiksi asioiksi.


    • 3+2

      Raitistuessa entinen persoona palaa alkoholistin takaa, joka saattaa
      olla yllätys monille tuttaville. Raitistunut henkilö on yleensä rauhallisempi, harkitsevampi ja empaattisempi.

      • 1+1=1

        Kyläl se hiljaiseksi vetää, kun pitää jatkuvasti löylykauhaa percesilmssään.


    • Päihdelääkäri

      Alkoholismilla on WHO:n mukainen tautiluokitus, eli se on kansainvälisten määritelmien mukaan sairaus.

      Kuitenkin käytännössä (ainakin Suomessa), se katsotaan itse hankituksi sairaudeksi, vaikka tutkimusten mukaan alkoholismilla on vahva geneerinen perusta

      Muun muassa olen nähnyt KELA:n vaihtelevia päätöksiä: Paikkanunnalla A Kela ei korvaa hoitoon ohjautumisesta mitään ja taas paikkakunnalla B Kela korvaa kaiken täsmälleen samanlaisessa tilanteessa.

      Kela ei ole suostunut lähettämään minkäänlaista selontekoa minulle näistä tapauksista, vaikka itse olen lähettänyt asiakkaiden valtakirjoilla asiakkaideni lääketieteelliset paperit heille. Ei mitään vastausta eikä selitystä. Ilmesesti Kelan tavoite on ajaa jokainen alkoholismista kärsivä vakuutusoikeuteen ja toivoa samalla, että asian kantajat kuolevat ennen, kuin oikeuskäsittely on päättynyt (vakuutusoikeudessa Suomessa voi mennä jopa 10 vuotta ja Kela ei hyväksy juridista välimiesmenettelyä, joka olisi ohi kahdessa kuukaudessa).

      • Päihdelääkäri

        Kaytannossa tämä Kelan asenne johtaa terveysfasismiin.

        Silloin lääkärin etiikka joutuu kovalle koetukselle.

        Esimerkki: 57 vuotias mies saa sydäninfarktin (ei fataali).

        Pitäisikö minun ennen välitöntä elvytystä punnita raskaasti ylipainoinen mies ja mitata hänen kolesteroliarvonsa?

        Jos näin olisi, sen jälkeen voisin todeta, "että hän on syönyt liikaa ja liikkunut liian vähän energian saantiin nähden. Jätetään elvyttämättä, koska hän on itse hankkinut oman sairautensa".

        Tuntuisiko inhimilliseltä skenaariolta?


      • Päihdelääkäri
        Päihdelääkäri kirjoitti:

        Kaytannossa tämä Kelan asenne johtaa terveysfasismiin.

        Silloin lääkärin etiikka joutuu kovalle koetukselle.

        Esimerkki: 57 vuotias mies saa sydäninfarktin (ei fataali).

        Pitäisikö minun ennen välitöntä elvytystä punnita raskaasti ylipainoinen mies ja mitata hänen kolesteroliarvonsa?

        Jos näin olisi, sen jälkeen voisin todeta, "että hän on syönyt liikaa ja liikkunut liian vähän energian saantiin nähden. Jätetään elvyttämättä, koska hän on itse hankkinut oman sairautensa".

        Tuntuisiko inhimilliseltä skenaariolta?

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Välimiesoikeus.

        Välimiesoikeudesta.


      • Miinaleena
        Päihdelääkäri kirjoitti:

        Kaytannossa tämä Kelan asenne johtaa terveysfasismiin.

        Silloin lääkärin etiikka joutuu kovalle koetukselle.

        Esimerkki: 57 vuotias mies saa sydäninfarktin (ei fataali).

        Pitäisikö minun ennen välitöntä elvytystä punnita raskaasti ylipainoinen mies ja mitata hänen kolesteroliarvonsa?

        Jos näin olisi, sen jälkeen voisin todeta, "että hän on syönyt liikaa ja liikkunut liian vähän energian saantiin nähden. Jätetään elvyttämättä, koska hän on itse hankkinut oman sairautensa".

        Tuntuisiko inhimilliseltä skenaariolta?

        Asenneilmapiiri ainakin Suomessa on hyvin syvällä siinä, että nojaudutaan ikiaikaisiin mielikuviin. Ainoastaan pieni osa alkoholisteista on niitä "rantojen miehiä". Joukossa on yhä enemmän mm. nuoria, 3-kymppisiä naisia. Mielestäni alkoholistit tulisi asettaa tarkasteluissa samalle viivalle muiden "elintapa" - ja "valinta"sairauksien kanssa. Ihmiset syövät itsensä ylipainoiksi, aiheuttavat ruokavaliollaan ja liikkumattomuudellaa sydäninfartiriskin. Kun jähmetytään vaan valitsemaan se helpoin tie tuomisemalla kaikki alkoholistit heikkoluonteisiksi jne. tapahtuu pian niin, että esim. uudet alkoholisoituvat ryhmät jäävät jo JÄRKEVÄN valituksenkin ulkopuolelle.


    • -----------

      Samalla tavalla alkoholistien hoito riippuu pitkälti asuinkunnasta.

      Kynnys hoitoon tulisi olla mahdollisimman pieni, että varhaisvaiheen juopot ja suurkuluttajat uskaltaisivat hakeutua palveluihin ja asiasta puhuttaisiin.

      Suomeen tulisi rantautua Keski-Eurooppassa ja USA:ssa vallitseva ilmapiiri, että humaltuminen ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää vaan oire mt-ongelmista.

      Eriarvoisen kohtelun ja kehnon tietosuojan takia alkoholiongelmaa peitellään pienemmillä paikkakunnilla ja peläten leimaantumista esim.työpaikan menettämistä,tukien menetystä hoitoon ei hakeuduta.

      Lisäksi vahvasti alkoholisoituneen henkilön tuli juomaputken tapahtuessa päästä katkaisuhoitoon vaikka promilleissa. Suomessa tapahtuu eurooppalaisittain huomattava määrä ns.putkakuolemia, suurin osa viinakramppi joka olisi voitu estää aloittamalla lääkitys valvotuissa olosuhteissa so. sairaala.

      Alkoholisti jatkaa juomistaan kunnes ambulanssikriteerit täyttyvät, jos hoitoon ei pääse. Alkolismin taudinkuvaan liittyy kykemättömyys katkaista juomista (sairaudella ICD-luokitus) ja lääkäri ohjeistaa humalaista päivystyksessä menemään kotiinsa selviämään. Ristiriitaista eikö totta ?

      "Promillerajan käyttäminen hoitoon pääsyn esteenä on yhteiseen päätökseen perustuva ohje, jonka noudattaminen on onneksi vähenemässä. Ohje ei perustu tieteelliseen näyttöön. Päinvastoin on osoitettu, että oikein toteutetulla katkaisuhoidolla voidaan vähentää merkitsevästi vieroituskramppeja ja deliriumia, jotka saattavat alkaa jo ennen kuin veren alkoholipitoisuus on pienentynyt nollaan (SBU 2001). Kliinisen kokemuksen perusteella hoidotta jättäminen tällaisissa tapauksissa johtaa juomakierteen jatkumiseen ja pahimmassa tapauksessa jopa potilaan menehtymiseen. Niinpä ohjeen kategorinen noudattaminen on hoitovirhe."

      Päihdehoitoon hakeutuvan potilaan tietosuoja ja tasa-arvoinen kohtelu jokaisessa kunnassa tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi kuin nykyinen valtion viinamonopoli ja juoppojen kärrääminen putkiin ja hoidotta jättäminen.
      Valtion suhtautuminen alkoholiin on skitsofreeninen.

      Paikalliset sairaalat suhtautuvat eri tavalla juopuneisiin ja eroja myös lääkärien suhtautumisessa.
      "Alkoholivieroitushoidon aloittamisessa ei pidä viivytellä. Hoitamattomina vieroitusoireet voivat pitkittää juomiskierrettä ja juomisen päätyttyä lisätä kouristus- ja deliriumriskiä. Jos potilas hakeutuu vieroitushoitoon päihtyneenä, Sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjeistuksen (2006) mukaan katkaisuhoitolaitos ei voi edellyttää henkilön selviävän ennen hoidon aloittamista. (Bayard ym. 2004)."

      Joillakin paikkakunnilla selviämisasemat ja A-klinikan avokatko.
      Joillakin paikkakunnilla A-klinikalla oma potilasrekisteri ja tiedot eivät mene terveyskeskukseen, sairaalaan tai yleensä paikkakunnan julkiselle sektorille.

      Tietosuojavaltuutetun toimisto on linjannut, että alkoholistien hoidossa noudatettava päihdeyksiköissä päihdehuoltolakia ja henkilön asiakirjoja saa tarkastella vain päihdehuollon työntekijä eikä välittää esim. terveyskeskukseen.

      "Tietosuojavaltuutettu katsoo, että päihdeklinikan A-klinikka lehden tietojen ei tule nä­kyä terveyskeskuksen lääkäreille. Vastaavasti terveyskeskuksen potilastietojen ei tule näkyä päihdeklinikan työntekijöille. Tietojen näkyminen merkitsee niiden luovutta­mista ulkopuoliselle taholle. Kyse on eri yksiköiden ja eri rekisterinpitäjien tiedoista."

      Osalla paikkakunnista päihdehoitoyksikköön esim. katkolle hakeutuvan potilaan täytyy allekirjoittaa hyväksyntä tietojen luovutuksesta ja lähettämisestä terveyskeskuslääkärille, joka määrää reseptin lääkitykseen tms.
      Toisin sanottuna vastoin lain määräystä päihdepotilaan on luovuttava oikeuksistaan, jotta saa hoitoa.

      Lisäksi eri sairaaloissa on ohjeita esim. otetaanko promilleissa hoitoon vai säilöön.
      Sama juttu katkojen kohdolla, käytännöt vaihtelevat lain mukaisesta.


      Alkoholin veroalennukset eivät ole suhteessa sen aiheuttamiin haittoihin kaikille yhteiskunnan osa-alueille sosiaalimenot,järjestyksenvalvonta ja rikokset, lasten huostaanotot,terveydenhoitomenot.

      Loppupelissä ikävintä on, että sairaalahoito kuitenkin järjestyy niille, jotka juomisen takia aikanaan joutuvat sisätautiosastolle erikossairaanhoidon piiriin, joka kallista kuten myös tehostetun hoidon osastopaikat.

      Alkoholismi pyörittää suurta koneistoa ja työmäärää julkisella ja yksityisellä sektorilla, mikäli ongelma juominen loppuisi joko resursseja olisi huomattavasti parempaan terveydenhoitoon tai voisimme irtisanoa suuren osan julkisen sektorin palveluksesta.
      Alkoholismi työllistää.

      • Päihdelääkäri

        "Samalla tavalla alkoholistien hoito riippuu pitkälti asuinkunnasta."

        Käytännössä näin on.

        Asuinpaikkasta riippuva epätasa-arvoisuus julkishallinnossa Suomessa ei rajoitu pelkästään Kelaan.

        Esimerkiksi kuntien sosiaalitoimien päätöksillä koskien sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksiä, on huomattavia eroja, vaikka sosiaali- ja terveysministeriön ohje 2013 / 04 edellyttää asiakkaiden yhdenvertaisuutta asuinpaikkakunnasta riippumatta.

        Alkoholismista: Tässä edesmennyt yksi maailman teknisimmistä ja lahjakkaimmista kitaristeista (Stevie Ray Vaughan, Austin, Texas, USA) kertoo haastatttelussaan esimerkiksi siitä, kuinka hän heräsi Saksassa kamalissa alkoholin vieroitusoireissa ja pelkäsi kaikkia, jopa omia ystäviään.

        Käytännössä Eric Clapton sai hänet katkaisuhoitoon hyvällä menestyksellä, mutta Stevie Ray Vaughan menehtyi USA:ssa helikopterionnettomuudessa hänestä riippumattomista syistä.

        https://www.youtube.com/watch?v=2yNwIKhneEA SRV Interview


      • Päihdelääkäri
        Päihdelääkäri kirjoitti:

        "Samalla tavalla alkoholistien hoito riippuu pitkälti asuinkunnasta."

        Käytännössä näin on.

        Asuinpaikkasta riippuva epätasa-arvoisuus julkishallinnossa Suomessa ei rajoitu pelkästään Kelaan.

        Esimerkiksi kuntien sosiaalitoimien päätöksillä koskien sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksiä, on huomattavia eroja, vaikka sosiaali- ja terveysministeriön ohje 2013 / 04 edellyttää asiakkaiden yhdenvertaisuutta asuinpaikkakunnasta riippumatta.

        Alkoholismista: Tässä edesmennyt yksi maailman teknisimmistä ja lahjakkaimmista kitaristeista (Stevie Ray Vaughan, Austin, Texas, USA) kertoo haastatttelussaan esimerkiksi siitä, kuinka hän heräsi Saksassa kamalissa alkoholin vieroitusoireissa ja pelkäsi kaikkia, jopa omia ystäviään.

        Käytännössä Eric Clapton sai hänet katkaisuhoitoon hyvällä menestyksellä, mutta Stevie Ray Vaughan menehtyi USA:ssa helikopterionnettomuudessa hänestä riippumattomista syistä.

        https://www.youtube.com/watch?v=2yNwIKhneEA SRV Interview

        SRV soitti ja lauloi myös yhden kerran Suomessa (Pori Jazz v. 1985). Tässä taltiointi Porista vuodelta 1985. SRV "Life Without You"

        https://www.youtube.com/watch?v=kxgrnmf0V2g


      • Paikalla ollut
        Päihdelääkäri kirjoitti:

        SRV soitti ja lauloi myös yhden kerran Suomessa (Pori Jazz v. 1985). Tässä taltiointi Porista vuodelta 1985. SRV "Life Without You"

        https://www.youtube.com/watch?v=kxgrnmf0V2g

        Tuo video on jostain ravintolasta, Steve Ray esiintyi myös kirjurinluodolla.


      • Päihdelääkäri
        Paikalla ollut kirjoitti:

        Tuo video on jostain ravintolasta, Steve Ray esiintyi myös kirjurinluodolla.

        Soitti myös Kirjurinluodolla keräten "melko suuren" yleisön (vähän vajaa 15.000)

        Porin Jazzeissa soitetaan paljon muuallakin, kuin pelkästään Kirjurinluodossa.


      • Päihdelääkäri
        Päihdelääkäri kirjoitti:

        Soitti myös Kirjurinluodolla keräten "melko suuren" yleisön (vähän vajaa 15.000)

        Porin Jazzeissa soitetaan paljon muuallakin, kuin pelkästään Kirjurinluodossa.

        Ravintolassa soittaminen ei ole laissa kiellettyä Porin Jazzeissa.


      • Letkunpuisto
        Päihdelääkäri kirjoitti:

        SRV soitti ja lauloi myös yhden kerran Suomessa (Pori Jazz v. 1985). Tässä taltiointi Porista vuodelta 1985. SRV "Life Without You"

        https://www.youtube.com/watch?v=kxgrnmf0V2g

        Väärin.

        Kaksi kertaa. Eka oli Oulussa Pyrinnöllä, muistaakeni -84. Olin paikalla, pirun kova keikka. Kundi oli just silloin lyömässä itseään maailmantähdeksi, liekö ollut eka euroopankiertueita.


      • Letkunpuisto
        Letkunpuisto kirjoitti:

        Väärin.

        Kaksi kertaa. Eka oli Oulussa Pyrinnöllä, muistaakeni -84. Olin paikalla, pirun kova keikka. Kundi oli just silloin lyömässä itseään maailmantähdeksi, liekö ollut eka euroopankiertueita.

        Väärin väärin.

        Katoin wikistä, suomen keikkoja yhteensä viisi.


      • Päihdelääkäri2

        "Samalla tavalla alkoholistien hoito riippuu pitkälti asuinkunnasta.

        Kynnys hoitoon tulisi olla mahdollisimman pieni, että varhaisvaiheen juopot ja suurkuluttajat uskaltaisivat hakeutua palveluihin ja asiasta puhuttaisiin, jne edelleen."

        Pitkä, looginen ja hyvin perusteltu kirjoitus.

        Mahdatko olla lääkäri tai lääketieteen opsikelija? En yhtään ihmettelisi!

        Tämä kirjoitus on yksi järkemimmistä kirjoituksis noin 2-3 kk aikana, minkä olen lukenut.


    • 15+11

      Alkoholismin hoidon kannalta ylin auttava taho/ titteli on: Kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntija voi myös työskennellä lääkärinä tai, jonain muuna auttavana elimenä. Tavan lääkäri määrää alkoholismin hoitoon pillereitä, aivan yhtä hyvin lääkäri voisi itse ottaa sen määräämänsä pillerin.

      Alkoholismi totitesti työllistää. Se on ikävä kyllä tulevaisuuden ala, päihde - ja mielenterveyspuolella tulee töitä jatkossakin riittämään. Kaikki nämä kirves - ja perhesurmat yms. ovat, vain jäävuoren huippu. Siitä kuinka huonosti jengi hyvinvointivaltiossa ylipäätään voi.

      • Päihdelääkäri

        15 11 on oiekeassa.

        Alkoholismin aiheuttamat kaikkinaiset yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat Suomessa ovat suuruusluokaltaan käsittämättömiä.

        Kuitenkin ihmisiä me olemme kaikki, oli alkoholismia tai ei.

        Jos jollakin riittää motivaatio menää tänne Crossroads-klinikalle, niin siitä vaan.

        Se on Eric Claptonin perustama klinikka, johon hän antoi "vaatimattomasti" 5 miljoonaa dollaria alkupääomaksi.

        Clapton ilmeisesti uskoi asiaansa. ja klinikka on ilman yhteiskunnallista tukea pystyssä edelleen tänä päivänä.

        Tämän metodin voi jokainen kokeilla itse antamalla 5 miljoonaa dollaria mihin tahansa ajatukseen, johon itse uskoo.

        https://www.youtube.com/watch?v=D7Z86bETPJo

        Clinic profile: Crossroads Centre: Drug and alcohol addiction treatment in Antigua, West Indies


      • Päihdelääkäri

        "Alkoholismin hoidon kannalta ylin auttava taho/ titteli on: Kokemusasiantuntija."

        15 11 on täysin oikeassa.

        Käytännössä kuitenkin mistä tahansa kielteisestä kokemuksesta on vaikea päästä irti, koska ihminen omaa myös sen ikävän psyykkisen puolen, että kaikki omat vastoinkäymiset ihminen helposti selittää itselleen "muista syistä johtuviksi" jättäen oman itsensä oman subjektiivisen analyysinsa ulkopuolelle ja täten ihminen näkee itsensä syypääksi ongelmiinsa yllättävän harvoin (tämä ei koske pelkästään alkoholismia, vaan kaikkea reaalielämää).

        Kokemusperäinen oppiminen tosin on tehokkainta, mutta se edellyttää sitä, että huomaa omat virheensä ja tämä ei ole ihmiselle helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta.


    • tony2
      • Päihdelääkäri

        "..mutt nyt just toiveikkaasti tipattomalla." (Täällä mennään)

        Käytännössä tuo on varmin metodi välttää alkoholisoituminen.

        Jopa lääketieteessä mielenterveyden ja alkoholismin käsitteet menevät kronologisessa järjestyksessä toisinaan sekaisin.

        Ensin sairastuu alkoholismiin ja sen secundaarisena seurauksena tulevat mienterveysongelmat.

        Ei siis päinvastoin.


      • Päihdelääkäri
        Päihdelääkäri kirjoitti:

        "..mutt nyt just toiveikkaasti tipattomalla." (Täällä mennään)

        Käytännössä tuo on varmin metodi välttää alkoholisoituminen.

        Jopa lääketieteessä mielenterveyden ja alkoholismin käsitteet menevät kronologisessa järjestyksessä toisinaan sekaisin.

        Ensin sairastuu alkoholismiin ja sen secundaarisena seurauksena tulevat mienterveysongelmat.

        Ei siis päinvastoin.

        Eli alkoholin liiallinen käyttö on looginen primaari-syy eri typpisiin mielenterveyshäiriöihin. Mielenterveyshäiriöt eivät aiheuta alkoholismia.


    • -------------

      Ongelmana on ajatusmaailman ja asenteiden muutos. Yhteiskunnan medikalisoituminen.

      Elämään kuuluu huonoja ja hyviä päiviä, ylä-ja alamäkiä.

      Alkoholistille molemmat riittävät syyksi aloittaa juominen tai oikeastaan laukaisevat juomisputken (eräänlainen hypomania).

      Ihmiset tottuneet , että vastoinkäymiset ja ahdistavat tilanteet voi laukaista kemiallisella turrutuksella. Täytyy uskaltaa kohdata elämä vaikeuksineen ja iloineen.

      Useimmilla masennus, ahdistus, sosiaalisten tianteiden pelko katoavat 6-12 kk juomattomuuden jälkeen. Ne ovat syntyneet tai pahentuneet alkoholin käytön seurauksena ja lopettamisen vieroitusoireita kuten unettomuus, levottomuus jne.

      Mikäli alkoholia on käyttänyt mielialan kohottamiseen tai rentoutumiseen, sillä on taipumus aluksi helpottaa ja varsin nopeasti pahentaa ko. ongelmia.

      Useat henkilöt pärjäävät ilman mitään lääkehoitoa kun alkoholinkäyttö loppunut. Kaikki eivät tarvitse vertaistukea ja osalle riittää alkuvaiheessa hyvä terapeutti asioiden käsittelyyn.

      Alkoholismi joka tapauksesa aina pahentaa olemassaolevia mt-ongelmia varsinkin jos niitä yritetty lääkitä alkoholilla, Alkoholin jättämisen jälkeen aika on paras lääke.

      Alkoholin vieroituksessa bentsoja tarvitaan vain akuutissa vaiheessa 3-7 pvä sitten ei lainkaan.

      Moni paniikkihäiriöinen on itseasiassa riippuvainen bentsoista.
      Neuroleptit olisivat oikeampi lääke useissa tapauksissa.

      Alkoholin jälkeen on riski sairastua lääkeriippuvuuteen.
      Bentsoja määrätään aivan liian heppoisilla perusteilla.

    • omakohtainen kokemus

      Tähän ketjuun kirjoitetut väitteet koskien alkoholismia ovat suureksi osaksi paikkansapitämättömiä. Voin henkilökohtaisen kokemukseni perusteella kumota niistä useimmat.

    • Olenko alkoholisti, ainaskin suurkuluttaja, neljä puolikasta pulloa kirkasta viikossa eli kaksi litraa. Vuoden alusta päätin etten ota ainakaan kuukauteen, toistaiseksi pitänyt väkevien puolella, olutta kaksi per viikko eli saunoessa.

    • Thinkoutsidethebox

      Minun kokemukseni alkoholismista nyt 4,5 vuotta raittiina olleena on seuraavanlainen.

      Olen oivaltanut myös että kyse on juurikin tunne-elämän problematiikasta. Minulla tämä käytännössä on kulkenut, niin että isäni oli alkoholisti kun olin lapsi. Perheessäni jossa kasvoin ei ollut tervettä rakkautta, vaan sen sijaan häpeää. Asioista ei puhuttu niiden oikeilla nimillä, tunteita ei saanut näyttää (koska ne olivat hävettäviä), isän juomista piti salailla kun hänellä oli putki päällä jne.

      Minulla on siis käynyt niin että luonteeni ja tunne-elämäni on lähtenyt kasvamaan kieroon jo tuolla alta kouluikäisenä. Koko persoonani oli häpeään sidottu ja lapsena syvälle minuun tuli tämä tunne siitä, että minä en ole riittävän hyvä. Kun siinä koko lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa on sen luonteensa kanssa kieroon kasvanut ja todellisia tunteitaan hautonut itseensä, niin ne menevät todella syvälle ihmiseen. Kaikista pahinta siinä on lapsena se voimattomuus vaikuttaa siihen toisen ihmisen tilaan.

      Erilaiset roolit/selviytymiskeinot on sitten lapsena pukenut itsensä päälle, joilla suojeli esimerkiksi kavereiden keskellä itseään siltä häpeältä, että kaverit eivät saa tietää isän juomisesta. Tämä on johtanut siihen, että olen alkanut pelkäämään läheisyyttä, mutta sitten taas toisaalta myös hylätyksi tulemista. Minulla tämä rooli oli olla ylikiltti ja kaikkia miellyttävä ihminen, jolle ei saa suuttua mistään, koska en kestänyt sitä itseeni kohdistuvaa kritiikkiä.

      Näin siis hyvin lyhyesti tiivistettynä kulki minun sairastumiseni. Ja tähän sairastumiseen sitten olen käyttänyt erilaisia tapoja, joita en ennen ymmärtänyt joihin olen paennut näitä tunteita. Asioita, joissa koin olevani "turvassa". Alkoholi oli yksi hyvin keskeinen asia siinä ja se alkoikin hyvin nopeasti muodostaa ongelmia lisää, vaikkakin alussahan se tuntui siltä että se nimenomaan poisti ne ongelmat joita minussa oli.

      Sitten tullaan siihen juttuun. Minusta koko villakoiran ytimeen. Alkoholismi on kyllä tunne-elämän sairaus. Se on minulla ollut juuri tuollainen pahan olon kertymä, josta yllä kerron. Minulla oli tunne siitä, että en kuulu joukkoon, vaikka fyysisesti olinkin ihmisten parissa, mutta henkisellä tasolla oli aina tämmöinen tunne siitä että en kykene olemaan yhteydessä omana itsenäni toisiin ihmisiin. Alkoholi oli semmoinen juttu joka laukaisi nämä minussa olleet "sosiaaliset jarrut".

      Mutta se mikä on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää on se, että kyseessä ei missään olosuhteissa ole mikään semmoinen höpöhöpö juttu että siitä ei voisi koskaan toipua tai sitä sairastetaan lopunelämää. Valitettavasti tähän alkoholismiin on tämä leima tietyissä piireissä hyvin voimakkaasti lyöty

      Minulle kyse on siitä, että olen oivaltanut sen että se mitä tein silloin kun join oli sitä, että olin kaiken aikaa sairaassa ja tiedostamattomassa tilassa. En ollut ihminen, vaan lääkitsin sitä omaa pahaa oloani viinalla. Totta kai jos joitain ihmisiä olen satuttanut juovuspäissäni, niin selitys siitä "mut kun olin niin sairas" ei mene, eikä sen pidäkkään mennä läpi, vaan minun pitää asiasta ottaa silloin vastuu ja hyvittää tekemäni paha.

      • Thinkoutsidethebox

        ----- Jatkoa edelliseen viestiin -----

        Mutta se, että sitä juoma-aikaa vedetään kuin jotain kivirekeä lopunelämää perässä ja jota sairastetaan hautaan asti on ihan hevonpaskaa. Se ei yksinkertaisesti ole totta.

        Ne kun on kerran käsitellyt ja tilit tehnyt itselleen selväksi niin ne voi sen jälkeen niputtaa mappi Ö:hön ja jättää sinne homehtumaan.

        Toipuminen on sitä, että nyt aikuisella iällä uskallan mennä sinne lapsuuteeni ja käydä ne kaikki tunteet läpi, jotka olivat silloin lapsena liian ylivoimaisia käsiteltäviksi. Eli opetella rakastamaan itseäni sillä terveellä rakkaudella, jota en silloin lapsena itseeni saanut. Sitä mukaa kun tätä rakkautta rupeaa itseäni kohtaan heltiämään, tarve paeta itseäni mihinkään asioihin joihin minulla addiktioherkkyys on suurta, katoaa tyystin. Kyse on tiedostamisesta. Siitä että itse tulen tietoiseksi niistä mieleni liikkeistä ja niistä tunteista joita olen paennut. Kaikki se pelko, turvattomuus ja muu hämmennys jota ei lapsena ollut mahdollista käsitellä. Näin myös sellainen häpeä ja syyllisyys, jotka eivät minulle kuulu sulavat kuin itsestään pois.

        Joku on joskus sanonut että alkoholismista toipuminen on sitä, että vasta sen jälkeen kun alkoholisoitunut ihminen on saanut juomisen oikeasti loppumaan, alkaa pitkä ja tuskallinen tie takaisin kohti omaa minuutta. Ja minä allekirjoitan tämän ihan 100%:sti, koska se on myös minun kokemukseni asiasta. Minulla oli paha olo, jota lääkitsin tiedostamattani alkoholilla.

        Mutta se tuskallinen tie ei jatku lopunelämää, jos ihminen uskaltaa suostua sille tielle kokonaan, eli uskaltaa kohdata itsensä ja sen menneisyytensä. Ja joskus koittaa se päivä, kun sitä tuskaa ei enää ole.

        Mutta sille joka ei tuohon suostu, on kohtalona valitettavasti se että sitä tuskaa tosiaan kestää aina hautaan asti ja tämän takia tarvii oman henkensä pitimiksi sitä asiaa lopunelmää olla pöyhimässä. Eikä siinä mitään, sen kun pöyhii.

        Mutta se että sitä "totuutta" tyrkytetään myös muille ja niille jotka vielä juovat ja sitä kamalaa, harmaata ja masentavaa, sekä murheellista näkemystä alkoholismin loputtomasta kamaluudesta ja alati vaanivasta viinapirusta, niin se on sellaista soopaa ja jopa niin julkeaa valehtelua että katsoin nyt asiakseni vähän toppuutella että on olemassa toinenkin vaihtoehto. Ja se on pelosta vapautuminen ja sitä että nuo höpönlöpö jutut ymmärtää olevan vain sairaiden ihmisten, sairaita jaaritteluja, mutta niistä ei itselleen tarvitse totuutta tehdä.

        Raittius on minulle kokonaisvaltaista vapautta. Siis elämisen vapautta ja omaksi itsekseen kasvamista, vailla turhaa häpeää. Ajatusmaailman muuttumista positiivisemmaksi ja arvomaailman muuttumista. Järjettömän itsekeskeisyyden vähenemistä.


      • 14+20
        Thinkoutsidethebox kirjoitti:

        ----- Jatkoa edelliseen viestiin -----

        Mutta se, että sitä juoma-aikaa vedetään kuin jotain kivirekeä lopunelämää perässä ja jota sairastetaan hautaan asti on ihan hevonpaskaa. Se ei yksinkertaisesti ole totta.

        Ne kun on kerran käsitellyt ja tilit tehnyt itselleen selväksi niin ne voi sen jälkeen niputtaa mappi Ö:hön ja jättää sinne homehtumaan.

        Toipuminen on sitä, että nyt aikuisella iällä uskallan mennä sinne lapsuuteeni ja käydä ne kaikki tunteet läpi, jotka olivat silloin lapsena liian ylivoimaisia käsiteltäviksi. Eli opetella rakastamaan itseäni sillä terveellä rakkaudella, jota en silloin lapsena itseeni saanut. Sitä mukaa kun tätä rakkautta rupeaa itseäni kohtaan heltiämään, tarve paeta itseäni mihinkään asioihin joihin minulla addiktioherkkyys on suurta, katoaa tyystin. Kyse on tiedostamisesta. Siitä että itse tulen tietoiseksi niistä mieleni liikkeistä ja niistä tunteista joita olen paennut. Kaikki se pelko, turvattomuus ja muu hämmennys jota ei lapsena ollut mahdollista käsitellä. Näin myös sellainen häpeä ja syyllisyys, jotka eivät minulle kuulu sulavat kuin itsestään pois.

        Joku on joskus sanonut että alkoholismista toipuminen on sitä, että vasta sen jälkeen kun alkoholisoitunut ihminen on saanut juomisen oikeasti loppumaan, alkaa pitkä ja tuskallinen tie takaisin kohti omaa minuutta. Ja minä allekirjoitan tämän ihan 100%:sti, koska se on myös minun kokemukseni asiasta. Minulla oli paha olo, jota lääkitsin tiedostamattani alkoholilla.

        Mutta se tuskallinen tie ei jatku lopunelämää, jos ihminen uskaltaa suostua sille tielle kokonaan, eli uskaltaa kohdata itsensä ja sen menneisyytensä. Ja joskus koittaa se päivä, kun sitä tuskaa ei enää ole.

        Mutta sille joka ei tuohon suostu, on kohtalona valitettavasti se että sitä tuskaa tosiaan kestää aina hautaan asti ja tämän takia tarvii oman henkensä pitimiksi sitä asiaa lopunelmää olla pöyhimässä. Eikä siinä mitään, sen kun pöyhii.

        Mutta se että sitä "totuutta" tyrkytetään myös muille ja niille jotka vielä juovat ja sitä kamalaa, harmaata ja masentavaa, sekä murheellista näkemystä alkoholismin loputtomasta kamaluudesta ja alati vaanivasta viinapirusta, niin se on sellaista soopaa ja jopa niin julkeaa valehtelua että katsoin nyt asiakseni vähän toppuutella että on olemassa toinenkin vaihtoehto. Ja se on pelosta vapautuminen ja sitä että nuo höpönlöpö jutut ymmärtää olevan vain sairaiden ihmisten, sairaita jaaritteluja, mutta niistä ei itselleen tarvitse totuutta tehdä.

        Raittius on minulle kokonaisvaltaista vapautta. Siis elämisen vapautta ja omaksi itsekseen kasvamista, vailla turhaa häpeää. Ajatusmaailman muuttumista positiivisemmaksi ja arvomaailman muuttumista. Järjettömän itsekeskeisyyden vähenemistä.

        Hyvä näkemys alkoholismista toipumisesta/ siihen liittyvistä syistä. Ennen kaikkea hyvä positiivinen näkökanta. Elämässä koetut vaikeat asiat, eivät kuitenkaan koskaan katoa pois. Aika auttaa, vuodet ja vuosikymmenet. Nyt en tarkoita itse juomista vaan, siihen liittyviä kauheuksia. Raiskauksia, murhia, vammauttavaa väkivaltaa, kiduttamista ja sitä rataa. Niiden kanssa voi tosiaan oppia elämään. Jotkut oppivat jotkut eivät.

        Kysymys on ihmisen selviytymis ja sopeutumiskyvystä. Ihmisenä oleminen ei ole missään muodossa helppoa, jokainen ihminen on psyykeltään erilainen. Täällä pärjäävät vain hyvät ja parhaat, elämä on raadollista. Ihminen on saaliseläin ja sinisilmäisyys ei ole hyve. Sanotaan että parhaiten koulii ja opettaa ns. " kantapää akatemia ".

        Kaikki länsimaisen kulttuurin suorituskeskeisyys, ulkonäköpaineet, raha, omaisuus, menestymisen mittarit, pintakiilto jne. Sanotaan että ihmisten ongelmien määrä on aina vakio. Häpeään kiedottu oma elämä, joka olikin kaikki ihan turhaa. Siinä on paljon enemmän, kuin totuuden siementä. Olemme itse luoneet itsellemme, oman kulttuurimme.

        Tärkeää olisi että ihmisten erilaisuutta opittaisiin ymmärtämään ja ennen kaikkea hyväksymään. Kukaan ei pärjää yksin, jokainen tarvitsee apua jossain elämänsä vaiheessa.

        Kun raha, materia, uraputki, omaisuus, kaikki " menestymisen "elementit, eivät enään riitä tai, silloin kun ihminen syntyy ihmiseksi. Hänen elämä saa aivan toisenlaiset arvot. Elämän keskiöön nousee itse ihmisyys, elämän ymmärtäminen, muiden huomioon ottaminen. Se on hyvin vapauttava kokemus kun ymmärrät, että sinun ei tarvitse olla mitään muuta kuin oma itsesi. Materia katoaa ja löydät elämällesi suuremman ja syvällisemmän tarkoituksen.


      • Itsekeskeinen ajatus
        Thinkoutsidethebox kirjoitti:

        ----- Jatkoa edelliseen viestiin -----

        Mutta se, että sitä juoma-aikaa vedetään kuin jotain kivirekeä lopunelämää perässä ja jota sairastetaan hautaan asti on ihan hevonpaskaa. Se ei yksinkertaisesti ole totta.

        Ne kun on kerran käsitellyt ja tilit tehnyt itselleen selväksi niin ne voi sen jälkeen niputtaa mappi Ö:hön ja jättää sinne homehtumaan.

        Toipuminen on sitä, että nyt aikuisella iällä uskallan mennä sinne lapsuuteeni ja käydä ne kaikki tunteet läpi, jotka olivat silloin lapsena liian ylivoimaisia käsiteltäviksi. Eli opetella rakastamaan itseäni sillä terveellä rakkaudella, jota en silloin lapsena itseeni saanut. Sitä mukaa kun tätä rakkautta rupeaa itseäni kohtaan heltiämään, tarve paeta itseäni mihinkään asioihin joihin minulla addiktioherkkyys on suurta, katoaa tyystin. Kyse on tiedostamisesta. Siitä että itse tulen tietoiseksi niistä mieleni liikkeistä ja niistä tunteista joita olen paennut. Kaikki se pelko, turvattomuus ja muu hämmennys jota ei lapsena ollut mahdollista käsitellä. Näin myös sellainen häpeä ja syyllisyys, jotka eivät minulle kuulu sulavat kuin itsestään pois.

        Joku on joskus sanonut että alkoholismista toipuminen on sitä, että vasta sen jälkeen kun alkoholisoitunut ihminen on saanut juomisen oikeasti loppumaan, alkaa pitkä ja tuskallinen tie takaisin kohti omaa minuutta. Ja minä allekirjoitan tämän ihan 100%:sti, koska se on myös minun kokemukseni asiasta. Minulla oli paha olo, jota lääkitsin tiedostamattani alkoholilla.

        Mutta se tuskallinen tie ei jatku lopunelämää, jos ihminen uskaltaa suostua sille tielle kokonaan, eli uskaltaa kohdata itsensä ja sen menneisyytensä. Ja joskus koittaa se päivä, kun sitä tuskaa ei enää ole.

        Mutta sille joka ei tuohon suostu, on kohtalona valitettavasti se että sitä tuskaa tosiaan kestää aina hautaan asti ja tämän takia tarvii oman henkensä pitimiksi sitä asiaa lopunelmää olla pöyhimässä. Eikä siinä mitään, sen kun pöyhii.

        Mutta se että sitä "totuutta" tyrkytetään myös muille ja niille jotka vielä juovat ja sitä kamalaa, harmaata ja masentavaa, sekä murheellista näkemystä alkoholismin loputtomasta kamaluudesta ja alati vaanivasta viinapirusta, niin se on sellaista soopaa ja jopa niin julkeaa valehtelua että katsoin nyt asiakseni vähän toppuutella että on olemassa toinenkin vaihtoehto. Ja se on pelosta vapautuminen ja sitä että nuo höpönlöpö jutut ymmärtää olevan vain sairaiden ihmisten, sairaita jaaritteluja, mutta niistä ei itselleen tarvitse totuutta tehdä.

        Raittius on minulle kokonaisvaltaista vapautta. Siis elämisen vapautta ja omaksi itsekseen kasvamista, vailla turhaa häpeää. Ajatusmaailman muuttumista positiivisemmaksi ja arvomaailman muuttumista. Järjettömän itsekeskeisyyden vähenemistä.

        Onko sinulla tilaisuuksia ja mahdollisuutta kertoa raitistumisestasi ja nykyisestä elämästäsi jossakin, missä on tavattavissa alkoholista riippuvaisia juovia tai entisiä juoppoja?


      • Thinkoutsidethebox
        Itsekeskeinen ajatus kirjoitti:

        Onko sinulla tilaisuuksia ja mahdollisuutta kertoa raitistumisestasi ja nykyisestä elämästäsi jossakin, missä on tavattavissa alkoholista riippuvaisia juovia tai entisiä juoppoja?

        Tämä kysymys oli ilmeisesti minulle osoitettu?

        Jos joku tulee kysymään, niin minä erittäin mielelläni olen valmis keskustelemaan ja kertomaan oman tarinani ja kokemukseni. Ensimmäisinä vuosina olin itse vielä niin sekaisin niiden omien selvittämättömien juttujeni kanssa, että mulla ei semmoista tervettä kokemuspohjaa olisi kenellekkään ollut antaakaan.

        Mutta tyrkyttämään en sitä kenellekkään ala enkä varta vasten etsi mistään tai hakeudu tilaisuuksiin, jossa saisin kokemustani kertoa. Jutun juju kun on siinä että yksikään ihminen ei juomistaan lopeta ennen kuin hän on itse siihen valmis. Ja jotenkin ihmeellisesi tämä elämä osaa asiat järjestää niin, että kaikki tapahtuu juuri oikeaan aikaan ja ne tarvittavat ihmiset tulevat silloin elämään, kun tuo valmiustila on saavutettu.

        Minä uskon vahvasti siihen, että minun ei tarvitse erikseen hakeutua tilanteisiin, jossa tarinaani kertoa. Ne tulevat kyllä silloin eteen kun niin on tarkoitettu. Ja jos ei tule, niin sekin on ihan ok. Mutta sitä ei pidä ruveta miettimään sen enempää. Elämä osaa yllättää, eikä sitä voi itse järjestellä sillä lailla kuin itse haluaa.

        Vertaistukiryhmissä olen käynyt aktiivisestikkin siis hakemassa hoitoa omiin ongelmiini, mutta käyminen on nyt kovasti vähentynyt koska en enää koe sillä tavalla tarvetta niihin.


    • Raitis 10v

      Lopetin 10 vuotta sitten. Samanlaisia asioita kävin läpi, opin tuntemaan itseni ja mikä ei minulle sovi, En käynyt ryhmissä, terapiassa tai tarvinnut lääkityksiä. Vain saavutin pohjani ja oivalsin jotain.

      Viinanmörkö ei vainoa, koska en halua päihtyä. Raittiina olen vapaa.

      Minut ajoi pohjalle itse aine, alkoholi, hermomyrkky, ei ollut surkeaa lapsuutta ja ei vikaa muissa. Itse join , koska olin liian herkkä ja tyhmä nyttemmin kasvanut vahvemmaksi. Vaikeudet paras kohdata selkein aistein. Jokaisella ihmisellä välillä vaikeampaa. Minä halusin paeta ikävää todellisuutta keinotekoiseen onneen.

      Koskaan ei ole myöhäistä saada onnellista lapsuutta.Se kannattaa muistaa eikä surkea lapsuus alkoholilla parane.

    • korkkikiinni66

      Nyt raittiina n 4v ja tiedän, että en voi otta sitä pientä oluttakaan. Onneksi ei mieleeni ole tullut että edes haluaisin. Se jatkuisi siitä mihin se jäi ja kuolisin. Raittiudessa on nyt hyvä olla ja olen oppinut arvostamaan itseäni. Osaan myös arvioida muita ihmisiä ja huomata heti millainen on.

      • extenuttaja

        Itse neljän raittiin vuoden jälkeen tein sen mitä moni "raitis alkoholisti" pelkää enemmän kuin kuolemaa, eli päätin ottaa muutaman kaljan ja kas kummaa, eipä hirttänyt kuukauden ryyppyputkea päälle. Siihen kurjuuden kierteeseen ei ole enää pienintäkään halua.
        Vielä silloin kun olin pahasti riippuvainen alkoholista, niin en henkisesti laiskana ja itsesäälissä piehtaroivana halunut ymmärtää sitä, että juominen on lopulta itsestä kiinni. Kukaan eikä mikään siihen minua pakottanut, ei vaikka krapulassa sellainen "ajatusvääristymä" aivoissa aina olikin.
        Tekosyy se krapulan siirtäminenkin lopulta on, halu juoda on se ainoa syy joka vie lopulta rappiolle, ei mikään muu.


    • Tenuttaja

      "Sairaus etenee vaiheittain ja on kuolemaan johtava"

      Myös absolutismi johtaa ennenpitkää kuolemaan tavalla tai toisella.

    • MrJuha82outolintu

      Ite en käytä alkoholia, vaikka oon eläkeläinen(nuori aikuinen).
      Mulla tää asperger, jonka takia ei helppo työskennellä isoissa työmassoissa.
      Omaehtoinen työ sopii kuin nenä päähän jos ollenkaan duunia, sillä hermot ei välttämättä kestä sitä kuormaa ja liikaa sosiaalisuutta, koska ei oo silti oikein duunia, jossa ei voi välttää ihmiskontaktia.
      Veturinkuljettajan työ on muuten tosi yksinäistä, joten mun unelmatyö lähinnä, mutta on siinäki kontaktia.

      Alkoholi tappaa jos kerran viikossa pitää nauttia sitä korillisen.
      Kerran kuukaudessa ei tapa, mut silloinki pitää nauttia pienin annoksin.

      Alkoholia voi juoda sekä iloon, että suruun.

      • Kysymys123

        "Kerran kuukaudessa ei tapa, mut silloinki pitää nauttia pienin annoksin"

        Eli jos juon alkoholia vain kerran kuukaudessa pieninä määrinä kerrallaan niin en kuole koskaan?


      • myös-As
        Kysymys123 kirjoitti:

        "Kerran kuukaudessa ei tapa, mut silloinki pitää nauttia pienin annoksin"

        Eli jos juon alkoholia vain kerran kuukaudessa pieninä määrinä kerrallaan niin en kuole koskaan?

        Älä saivartele, tiedät aivan hyvin mitä edellinen kirjoittaja tarkoitti. Ei aina pidä olla niin ylimielinen, jos tahdoit olla vitsikäs, epäonnistuit.


      • Kymysys
        myös-As kirjoitti:

        Älä saivartele, tiedät aivan hyvin mitä edellinen kirjoittaja tarkoitti. Ei aina pidä olla niin ylimielinen, jos tahdoit olla vitsikäs, epäonnistuit.

        No mitä edellinen kirjoittaja sitten tarkoitti? Kuinka paljon pidempi elämäni keskimäärin olisi jos joisin vähän kerrallaan/kuukausi siihen verrattuna että joisin korillisen/viikonloppu?

        Olen monta vuotta juonut keskimäärin kerran viikossa keskimäärin melkein korillisen kaljaa ja olen yhä elossa.


    • jätin_sairaat_läheiseni

      En alkoholistina yhdy läheskään kaikkiin aloittajan pointteihin. Minulla on todella vahva omakohtainen kokemus aiheesta, myös lääketieteelliseltä kannalta katsottuna. Yhteiskunnan sairaalloisuus, luokkaerojen kasvaminen, narsismi, muutama esimerkki. Kaikkiin sairauksiin on mahdollista suotuisan geneettisen perimän johdosta sairastua. Lähipiiri voi joko sairastuttaa ihmisen tai tukea tämän hyvinvointia sekä terveenä pysymistä. Itse olen alkanut voimaan paremmin kun olen hankkiutunut kaikista ihmisistä, täysin raittiista omahyväisistä typeryksistä eroon.
      t.narsistiläheisensä hyljännyt

    • tahdonvoima

      alkoholismi. et voi lopettaa juomista muutamaan jälkeen vaan pitää sammumis pisteeseen juoda. mikä ihmeen sairaus se mukamas on? selkäranka puuttuu sellaisilta ihmistä ei mitään muuta. tahdonvoima ei mitään muuta.

      • tahdonvoittaa

        Minä en edes ymmärrä että mikä siinä on niin ihmeellistä että juo itsensä sammumispisteeseen asti. Vai onko tämäkin tyypillinen alkoholismin piirre, asian vähättely? Kannattaa sekin muistaa että kyse ei aina välttämättä ole puhtaasti sammumisesta vaan yksinkertaisesti väsymyksen aiheuttamasta nukkumaanmenosta, ryyppyiltana kun tulee mentyä huomattavasti myöhemmin nukkumaan kuin normaalisti niin on ymmärrettävää että väsymys voi olla valtava. Sammuminen puolestaan on alkoholin aiheuttama tajuttomuustila.


    • paskaholisti

      Join kaljaaa vitusti päivittäin kaljaa ja sain sairaskohtauksen ja kuolin

      • Realistisesti

        Paras keino hoitaa alkoholistia on pitää viinakaappi aina täynnä. Ei kestä kauaa, kun pääsee eroon ongelmasta.


    • Sairaus_vs_Valinta

      Ihan roskapuhetta, että "alkoholismi" olisi sen enempää sairaus kuin minkään muun elintarvikkeen epäterveellinen kulutus. Sairauden taakse piiloutuvat ne, jotka eivät uskalla myöntää, että on itse tai, että läheinen/ystävä/tuttu on itse vastuussa päätöksistään. Erikseen voidaan keskustella vieroitusoireista, mutta siinäkin tapauksessa alkoholin käytön jatkaminen on päätös ja valinta, riippumatta siitä onko se jonkun mielestä hyvä tai huono päätös. Asiaan ei liity arvolatausta vaan selvä toteamus.

      Alkoholin juominen on valinta. Myös Coca-Colan juominen on valinta, mutta emme kutsu kolajuominen suurkuluttajaa colaholistiksi, koska sen suurienkaan määrien juominen ei aiheuta juurikaan sosiaalisia ongelmia, toisin kuin alkoholi. Ihmisillä tuntuu olevan vaikeuksia erottaa mikä on sairaus ja mikä ei. Vaikka alkoholin tai sokerijuomien suurkulutus on haitallista terveydellä ja voi johtaa vaikka pumpun pysähtymiseen, ei niiden kuluttaminen ole sairaus. Käytös/toiminta ei ole koskaan sairaus. Se ei täytä sairauden määritelmää.

      Meria with Jeffrey Schaler, Ph.D Addiction is a Choice Part 1
      https://www.youtube.com/watch?v=sNIz4lyJoxs

      • taaksejäänyttäelämää

        No ei se ole sairaus. Sairauskortti vedetään esiin viimeistään siinä vaiheessa, kun liiallisesta alkoholinkäytöstä johtuvat ongelmat alkavat olla kestämättömiä.
        Se on paljon anteeksi antavampi selitys, kuin sen tosiasian myöntäminen, että omilla tietoisilla valinnoilla on alkoholiriippuvuutta ylläpitänyt ja sen seurauksena itsensä kurjaan jamaan saattanut.


    • Jukka61

      Olen alkoholisti vanhempien lapsi. Perheriita päättyi äitini kuolemaan, isä joutui vankilaan, tämä tapahtui 70-luvulla. Meitä jäi neljä tyttölasta. Nuorin 8v, seuraava sisko 14v,minä juuri täyttänyt 16v ja vanhin kuuro sisko 20v. Koska olin ns. vanhin jouduin huolehtimaan tästä kuurosta siskosta, nuoremmille löytyi sijoituspaikka suvusta,meille ei, kyselin kyllä..Huolehdin isästä joka oli vankilassa ja huolehdin kuurosta siskostani. Kävin työssä, vein isälle rahaa vankilaan ja kävin häntä katsomassa kaikissa Suomen vankiloissa.Kuuro sisko joi ja yritti itsemurhaakin pari kertaa. Hoidin hänet mielenterveyspotilaille tarkoitettuun sairaalaan ja myös häntä kävin katsomassa viikottain. Olisin kiitollinen, jos joku voisi keskustella kanssani. Itse uuvuin vasta 5vuotta sitten. Se oli ensimmäinen kerta kun joku kysyi minulta: miten sinä voit. Silloin romahdin täysin. Olen nyt 57 vuotias ja elän parisuhteessa,jossa mies alkaa näyttää alkoholismin merkkejä itsessään.

      • Sairaus_vs_Valinta

        Tarinasi on ikävää kuultavaa. Olen pahoillani sinun ja perheesi puolesta. Ihmiselämä on monella tapaa traagista. Onnellinen olen myös niiden puolesta, jotka eivät joudu niin kovia asioita eläessään kokemaan.

        Oletko päässyt purkamaan itseäsi, ajatuksiasi ja tunnelmiasi, sitten sen ensimmäisen kerran? Maasta löytyy monia ilmaisiakin paikkoja joissa voi päästä juttelemaan. Joskus ihmiset sanovat, että kolmannen sektorin paikat ovat parempia kuin julkisen tai yksityisen keskustelupalvelut, joten niitä kannattaa harkita kokeiltavaksi. Hyviä kuuntelijoita on harvassa, mutta niitäkin löytyy. Erilaisia paikkoja voi tiedustella auttavista puhelimistakin, jos ei halua siinä puhelimessa lähteä asioita purkamaan.


    • 14plus5

      Itse en näkisi että alkoholismi olisi sairaus. Sillä mikäli alkoholisimi olisi sairaus niin samalla logiikalla myös homous olisi sairaus.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen noin mustis musta

      Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t
      Ikävä
      89
      7259
    2. Sen kerran kun siellä käyn

      Voisit olla paikalla💚💛☘️
      Ikävä
      35
      3841
    3. Kumpa tietäisin. Miehelle.

      Vieläkö toivot jotain viestiä, vai suutuitko taas...kun...🤔
      Ikävä
      45
      3440
    4. Kauan säkin jaksoit

      Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐
      Ikävä
      40
      2572
    5. Joel Harkimo ja Janni Hussi eroavat

      Tämä on ilon päivä 😊
      Kotimaiset julkkisjuorut
      209
      2433
    6. rakastan sinua!

      Tule ja ota, kasvetaan yhdessä paremmiksi ❤️❤️❤️❤️ kaikki anteeksi ❤️❤️❤️
      Ikävä
      41
      2372
    7. Sä olet nainen kuuluisa..

      ..etkä mitenkään hyvällä tavalla.
      Suhteet
      123
      2266
    8. Miksi kaipaat

      Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?
      Ikävä
      29
      2179
    9. Mietin tässä T....

      Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..
      Suhteet
      24
      1888
    10. Siis hetkonen

      Rakastetaankohan me kummatkin toisiamme, ja aletaan tajuamaan se pikkuhiljaa 🤯
      Ikävä
      41
      1846
    Aihe