Mitenkäs saisi murkkuikäisen kiinnostumaan reaaliaineista, eli historiasta uskonnosta yms.? Ala-asteella lähes kaikki numerot ysejä, pari kasia, mutta nyt yläasteella laskenut oma taso monella numerolla, ei oikein viitsi lukea eikä kokeissakaan yritä parastaan. Huoli sen takia, koska kyseessä on ihan pärjäävä poika, matikasta, kemiasta ja kielistä numerot edelleen enimmäkseen kiitettäviä. Lapsella kun ei ole noita kädentaitoja, vaan tuossa matematiikassa on suorastaan lahjakas, niin huolettaa että keskiarvo huononee noiden muutamien aineiden takia ja menee jatko-opiskelupaikka sen takia. Maantieto ja biologia menee keskitasoisesti, niistä tietää niin paljon ennestään.
Kyseessä on vielä fyysisesti sairas lapsi, joten ammatinvalinta on rajoittunut senkin takia, eli raskaisiin töihin ei pojasta sairautensa vuoksi ole, sairaus ei tule koskaan paranemaan. Onko vinkkejä, miten saisi lukemaan läksyt ja kokeisiin? Käskeminen ei auta, on koetettu jopa rahallista palkitsemista, mutta ei auta. Matikantehtävissä tai matemaattisissa aineissa ei mitään ongelmia, tekee ne aina heti. Vastaukseksi syytä kysyessäni olen joskus saanut "ope on tylsä, historia on tylsää". Olen yrittänyt puhua siitäkin, kuinka numerot vaikuttavat jatko-opiskelupaikkaan. Kyse ei siis ole siitä, etteikö osaisi, kyse on siitä ettei viitsi lukea. Pääsisi varmasti tyydyttäviin numeroihin, jos lukisi, nyt saa välttäviä.
Kyseessä on vielä fyysisesti sairas lapsi, joten ammatinvalinta on rajoittunut senkin takia, eli raskaisiin töihin ei pojasta sairautensa vuoksi ole, sairaus ei tule koskaan paranemaan. Onko vinkkejä, miten saisi lukemaan läksyt ja kokeisiin? Käskeminen ei auta, on koetettu jopa rahallista palkitsemista, mutta ei auta. Matikantehtävissä tai matemaattisissa aineissa ei mitään ongelmia, tekee ne aina heti. Vastaukseksi syytä kysyessäni olen joskus saanut "ope on tylsä, historia on tylsää". Olen yrittänyt puhua siitäkin, kuinka numerot vaikuttavat jatko-opiskelupaikkaan. Kyse ei siis ole siitä, etteikö osaisi, kyse on siitä ettei viitsi lukea. Pääsisi varmasti tyydyttäviin numeroihin, jos lukisi, nyt saa välttäviä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
pojat usein leikkivät tommeplia juuri yläasteella. kaverien asenne vaikuttaa ja muutenkaan nuorimies ei halua vaikuttaa lukutoukalta. oletteko itse kiinnostuneita historiasta? jos kotona luontevasti puhutaan päivän poliittisista tapahtumista, viitataan historiallisiin tapahtumiin (maanataina tulee 87 vuotta siitä kun isoisoisä sai kuulla kievarissa suomen julistautuvan itsenäiseksi), niin jotai kotipuheistakin jää takaraivoon ja tulee tarvittaesa käyttöön.
kuinka hyvin poika on sisäistänyt rajoitteensa? onko lukemattomuus kapinaa fyysisiä rajoitteita vastaan?
jos muu ei auta (puhe ja aika), niin kymmpiluokka viimeistään antaa aikalisää. joihinkin lukioihin poikia saatetaan jopa ottaa alemmalla keskiarvolla, koska tiedetään, että poikien lukuhalut heräävät usein tyttöjä myöhemmin.
ja jos poika on vasta kasilla tai seiskalla, niin ysilläkin kerkiää kirimään.
Minulla on 14-v tytär, jota ei kiinnosta koulunkäynti juuri lainkaan (8-lk). Tyhmä hän ei ole, mutta ei viitsi lukea, koska se on "tylsää".
Kokeista tulee vitosia enimmäkseen.
Olisi kiva tietää, onko tuo kovin yleistä, ja alkaako ne lukuhalut koskaan..?
Kovasti olen yrittänyt auttaa ja kannustaa, mutta se tuntuu vaan pahentavan asiaa. Ala-asteella oli ihan hyvin menestyvä.
En ehkä nyt niin kovin paljoa huolestuis. Omat lukuhalut laski kanssa yläasteen aikana kovastikin ja numerot tippui. Kuin ihmeen kaupalla pääsin kuitenkin lukioon, jossa sitten ensimmäisen vuoden aikana jostain löysin sen kipinän ja siltä pohjalta sitten pääsinkin valitsemaan, mihin jatko-opinnot suuntaan.
Yläasteen numeroillahan ei loppujen lopuksi niin suurta merkitystä ole, riippuen tietenkin siitä, mihin aikoo jatkaa. Ja voihan sitä sitten käydä vaikka kymppiluokan korottaakseen numeroita, jos ysiluokan jälkeen tuntuu sille, että oishan tuo koulu voinut paremminkin mennä.
Pojan tavoin olen itsekin käsistäni tumpelo, ja en haluaisi hänelle samaa kohtaloa: Itse jäin liian huonon todistuksen takia yliopistopaikasta, matikka minullakin hyvä. Kuvittelin että riittää kun pärjää matikassa ja keskitasoisella kielipäällä. olen yrittänyt puhua ettei tekisi samaa virhettä. Lukuhalut puuttuivat minultakin, harrastukset veivät ajan ja kaverit, vaikka mitään luvatonta en harrastanut, esim. en kaljoitellut tms. ollenkaan.
Minulla vähän sama vika, ala-asteella numerot tulivat itsestään, mutta kun olisi pitänyt alkaa lukea, niin ei viitsinyt.
Noh, ainakaan minun kohdallani ei toisten mielipiteet, varsinkaan vanhempieni, auttaneet ollenkaan lukemisintoon. Päinvastoin en uhallanikaan koskenut kirjoihin :) Ehkä siihen tarvitaan se oma oivallus siitä, että koulussa tarvitsee oppia, jos haluaa tulevaisuudessa valinnanvaraa ammatin suhteen. Ainakin sinä olet opastanut oikeaan suuntaan, ja niin kannattaakin tehdä! Jokainen tekee omat virheensä, ja niitä paikkaillaan sitten, kun sen aika tulee :)
Eikä pidä unohtaa ammattikorkeakouluja, joihin voi päästä ammattikoulupohjaisellakin todistuksella (jos lukuinto herääkin vasta ammatinvalinnan kautta)!
Kyllä yliopistoonkin pääsee ammattikoulun kautta nykyään..
Historia ja uskonto eivät ole tärkeitä. Pääasia, että matematiikka sujuu.