Mitä siäl siäväs mieles tänää? Ethä murheit märehdi?
Siivu ajatuksiis naine
............
17177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
En tänään, tein mukavia sijoituksia! :)) Mitäs siäl korkealla?
menen nukkumaan äiti käski jo
kun itte puhuu ja itte vastaa, niin ei tuu mitää jäläkipuheeta.
osaan minä jo kirjoittaakin kerhotäti opetti
https://www.youtube.com/watch?v=gdqkrDivZyk
Ei jaksa murehtii aina. Tänään(kin) aivoil lepopäivä. Haluis nähä joku päivä.
Ajatuksiani:
Mitä tapahtui Ridge Forresterille!
On se vaan kiva saada uusia vaatteita mutta miksi samalla on niin paska fiilis kun ajattelee tililtä lähtevää slaissia?
Miksi mä en osaa koskaan olla tyytyväinen mihinkään? Tavoite oli lihoa muutama kilo. Tavoite puolessa välissä mutta yllätys yllätys.. Lihomisen onnistumisen havaitseminen ei tuotakaan iloa vaan saa masentumaan ja mielessä itää plääni tiputtaa heti kaikki jotka tulikin.
Miksi ihmissuhteet on niin vaikeita? Miksi maailma ei voisi olla sellainen kuin mä haluaisin. Yksinkertainen. Suoraviivainen. Looginen. helppo. Joko tai-tyyppinen.
Miksi historiaa ei voi poistaa? Miksi ihmisellä ei ole kykyä pois pyyhkiä muistoja joita ei halua muistaa elämästään?
Miksi ihminen tekee elämästään niin hankalaa? Yksinkertaistettuna se olisi helppoa. syö ja juo jotta pysyt hengissä, nuku jotta lataat "akut", lisäänny että ihmiskunta ei kuole sukupuuttoon, tienaa rahaa jotta voit elättää itsesi.
Mutta miksi nuokin tuottaa välillä päänvaivaa
Miksi kaikki pitää olla niin monimutkaista?
Miksi kaikki tappelee ja on vihaisia täällä joka päivä?
Mitä tapahtuu kun ihminen kuolee..?
Entä jos mun vanhemmista jompi kumpi kuolisi.. Miten hautajaiset järjestetään? Mistä rahat? Paljon ne edes maksaa? Kuka ne maksaa? Lähiomaiset eli tässä tapauksessa vainajan lapset? Kuka neuvoo jos ei osaa eikä tiedä?
Huh, siin oliki sit viiko eest murheit!
Mulla on sellainen pää että siellä risteilee ajatuksia nonstoppina. En aina ehdi tuottaa puhetta tai sanoon järkeviä lauseita ääneen kun pääni tuottaa liian nopealla tahdilla ajatuksia,kysymyksiä, pohdintoja ja ratkaisuja. Tuossa oli vaan se about 10 minuutin slaissi.
Lisää tavaraa tulee koko ajan. Siksi en muista ikinä mitään kun mun pään muistikortti alkaa oleen niin täynnä dataa jo ettei uutta enää meinaa mahtua. Vanhaa ei pysty yhtä nopeasti poistaa kun uutta jo tulee.
Mää en ihmettele yhtää. Sul o rankka loppu vuasi ollu. Sun pääs prosessoi asioit. Yrittää pureskella niit osii et pääset niist niskan pääl. Isoi juttui. sää oot menettäny ihmise, kohdannu kuoleman, onnettomuude ja joutunu pelkää ittes ja muide pualest. Siin o paljo prosessoitavaa.
No niin! Sitten päästiin mysteereistä suurimpaan. Kuolema. Sitä mä olen pyöritellyt paljonkin ajatuksissani. Olenhan mä aikaisemminkin asian äärellä ollut mutta aikaisemmin se suunta mistä asiaa katsoin oli eri. Nyt olen yhtäkkiä ihan toiselle laidalle heilautettu katsomaan samaa asiaa.
Kuolema. Mitä se on? Se on ihmisen elintoimintojen loppumista. Sydän pysähtyy ja hengitys loppuu. Muutamassa minuutissa siitä kun hengitys on pysähtynyt alkaa vahingot ihmisessä olemaan peruuttamattomia. Ihmisen aivot ei kestä hapenpuutetta pitkään. Kuolessa siis elämä ihmisestä loppuu.
Kuolessa ihminen käy läpi pelottavia tunteita. Elintoimintojen häiriöt pelottaa koska ymmärtää että lähtö on lähellä. Tuntematonta pelkää..lopulta sitä vain nukkuu pois vaikka elintoimintojen häiriöit voivat tuottaa kuolinkamppailun aikana kipua ja erinäisiä kärsimyksiäkin. Riippuen syystä mihin kuolee.
Sen mä tiedän. Sen olen prosessoinut jo joskus vuosia sitten..
Mutta.. Uutta minulle on olla Läheisen paikalla, kokemassa tätä.
Tämä on ihan uusi kulma katsoa asiaa. Olen ollut kuolemaa tekevä osapuoli ja käsitellyt kuolemaa kuolevan kannalta. Olen myös lukenut teorian kuolemasta, saattohoidosta ja vainajan valmistelusta kuoleman jälkeen lähtöön eteenpäin. (pesut, siistiminen jne.)
Mutta läheisen kannalta en ole asiaa aikaisemmin tarkastellut. Tämä kokemus tuottaa paljon ajatuksia ja tekstiä. Onhan minulta kuollut sukulaisia ja tuttavia mutta ei koskaan aikaisemmin ketään niin läheistä kuin nyt.
Tämä kokemuksena on minulle uusi. Olen niin uudessa kulmassa että tässä riittää ihmettelyä ja pohdittavaa. Yhdistelen vanhaa jo oppimaani ja tätä uutta yhteen ja yritän luoda kuolemasta ja kuolemisesta jotain yhtenäistä kokonaisuutta. Minulla on palaset. A) Teoriatieto kuolemasta, B) oma kohtainen kokemus kuolemaa tekevänä C) Kokemus kun läheinen ihminen kuolee.
Tämä paketti on käsillä mutta palaset osittain vielä sikin sokin. Asettelen palapeliä paikoilleen jotta hahmotan sen kokonaan. Siis kuoleman.
jos en niin tekisi. Tilanteen huomioon ottaen.
Onks pahaki tilanne pääl?
On.
Menneiden murehtimisesta ei ole mitään apua. Ikävien asioiden muisteleminen vain ruokkii ja ylläpitää negatiivisia uskomuksia omasta itsestä. Sen vatvominen, mitä joku on joskus tehnyt tai sanonut on turhaa
Eikäkö tulevat menetykset harmittaa.
Mist sää ne etukätee tiiät?