Valmistuin ammattikorkeakoulusta muutama kuukausi sitten. Tällä hetkellä olen työtön, olen lähettänyt useita hakemuksia, mutta en ole saanut ainuttakaan kutsua työhaastatteluun. Tiedän, että monella on nyt sama ongelma, koska työpaikkoja on tarjolla vähän. Tunnen kuitenkin voimakasta epäonnistumista ja häpeää, koska kaikki koulukaverini ovat työllistyneet alalle. Heillä on suunnitelmia ja elämä edessään. Minä tunnen, että oma työllistymiseni on täysin mahdoton asia, koska minulla ei oikeastaan ole mitään tarjottavaa mihinkään työpaikkaan. Minulla on liian vähän kokemusta ja olen muutenkin hyvin epävarma omasta osaamisesetani. Yritykset etsivät vain täydellisiä työntekijöitä ja minä olen kaukana sellaisesta. Olen opintoihini kuuluvissa harjoitteluissa tuntenut aina alemmuudentunnetta ja häpeää, jotka ovat haitanneet suoriutumistani.
En ole ensimmäistä kertaa työttömänä, vaan olen lukion jälkeen ollut muutaman kuukauden ilman työtä. Elämä tuolloin oli hyvin vaikeaa. Olin juuri muuttanut omaan asuntoon perheongelmien takia, ja elin ainoastaan toimeentulotuen turvin. Nyt opintojen jälkeen olen samassa pisteessä, kuin 4 vuotta sitten. Yleisen huono-osaisuuden on oltava jotenkin periytyvää. Elämässäni on ollut vain tuo opiskeluaika jokseenkin siedettävää aikaa... kaiken muun vaihtaisin pois.
Olen huomannut tässä muutaman kuukauden aikana sisäisen maailmani muuttuvan yhä negatiivisempaan ja synkempään suuntaan. Kaikki se itsetunto, jota olen itselleni yrittänyt kerätä, pikkuhiljaa valuu pois. Minulla on usein itsetuhoisia ajatuksia mm. junan alle heittäytymisestä, ikkunasta hyppäämisestä tai hirttäytymisestä. Etsin usein itsemurhan tekovinkkejä internetistä, se jollain oudolla tavalla saa minussa paremman olon. En kuitenkaan usko, että pystyisin itsemurhaa VIELÄ tekemään. Olen kuitenkin jo pitkään ajatellut niin, että itsemurha on jotenkin lohduttava vaihtoehto, jos tilanne menee yhä huonompaan suuntaan ja elämisestä katoaa kaikki mielekkyys. Tällä hetkellä käyttäydyn kuitenkin itsetuhoisesti olemalla syömättä tai syön todella vähän ja liikkumalla kohtuuttoman paljon. Tämä on minulle tapa kontrolloida sekalaista elämääni: kaikessa muussa olen huono, mutta laihtua osaan. Sehän on monelle vaikeaa. Pois kuihtuminen on minulle jonkinlainen fantasia.
En ole ollut yhteydessä perheeseeni enää pitkään aikaan. Heitä ei kiinnosta tilanteeni. Ystävyyssuhteet ovat kärsineet, koska ystävilläni on elämä, minulla ei. Tämä työttömyystilanne on nyt jotenkin tuonut esiin ongelmat itsessäni...
Epäonnistuminen ja häpeä masentaa
10
151
Vastaukset
- niskasta kiinni
Kirjoituksestasi huokui jotenkin sellainen tunnelma, että olet jo luovuttanut ja odotat, että joku ulkopuolinen pistää viimeisen naulan arkkuun. Koita nyt hyvä ihminen ryhdistäytyä ja yrittää edes. Älä pelkästään lähettele niitä hakemuksia satojen tuhansien työttömien lailla, vaan soita firmaan. Kohta joku sanoo, että ei kannata soittaa, mutta kaikki tuntemani menestyneet ihmiset ovat sanoneet, että kannattaa ja itsekään en ole siinä koskaan menettänyt mitään. Lopeta luovuttaminen ja ala yrittämään!
- lyödään lyötyä
Olipa taas tylyn vähättelevä vastaus. Sait varmaan orkut tota kirjottaessas?
- 134576
tai sitten vaan aina ei mene nallekarkit tasan, ei hänen elämänsä ole sinun elämäsi joten niitä on aikas turha verrata. toiset vaan onnistuu helpommin.
- läppeesähäppeevä
Kuulostaa että oireesi (häpeä, huonommuuden tunteet, itsemurha-ajatukset=jonkinasteinen masennus) viittoo vahvasti, että sisintäsi kalvaa elämää kahlitseva häpeä = häpeäpersoona.
Kantsii lukee kuvauksia ja miettiä tarkoin kuin istuu itseesi ja lapsuutesi kotiin.
Itte vihdoinki alottelen psykoterapian ko. sielunmurhatautiin nyt keväällä. Tiedän että tuun viettämään siellä elämäni onnellisinta aikaa.. ja ikää jo 26-v.- mieti nyt vähän
Terapia ei ole työpaikka.
- lopulla ura urkenee
Ei toivoa kannata heittää. Ja hätätapauksessa kannattaa ottaa vastaan työ kuin työkin. Se antaa arjelle sisältöä, työnantajatkin arvostavat ja kun paikkoja on auki niin kannattaa alustavasti soittaa, pyytää päästä tutustumaan, ym.
Kyllä se monilla on samanlaista.- enää ei arvosteta
Ei muuten arvosta yksikään työnantaja enää nykyisin sitä, että on "edes jotain" tehnyt. Ilmaista työvoimaa kyllä mielellään otetaan, välittämättä siitä, pärjääkö ihminen arjessa enää huomenna. Huono idea.
- heitä höpöttämästä..
ja ala elämään...
kaikki muu on paskanjauhantaa...- typerä kommentti
Kirjoittajalla ei ole työtä, perhettä eikä ketään muutakaan, joka välittäisi ja sun mielestä siinä pitäis sitten vaan heittäytyä elämään? Ja miten? Pysy mieluummin hiljaa ennen kuin rulet tänne loukkaamaan ihmisiä, jotka ovat saaneet kärsiä jo ihan tarpeeksi. Et välitä sinäkään hänestä - kunhan saat nautintosi siitä, että pääset haukkumaan.
Hei,
Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.
Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-07, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-07, sunnuntaisin 15-07.
Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
Käynnit eivät maksa mitään.
Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.
Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".
Itsemurhayrityksen jälkeen keskustelutukea kannattaa hakea heti.
SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille selviytymisen tueksi ja uuden itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi.
Keskustelut ovat maksuttomia. Ajan varaaminen LINITY-asiakasvastaanotolle puhelimitse: 0800 98 030 (ma–pe klo 9–17)
Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/linity
t. sos-kriisikeskus / pekka
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 931798
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1761367Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll161188En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1061147Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?561036- 81974
- 87966
Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K68910Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289783Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107768