Äidinkielentaitoisimmat Suomessa

Kysytään sitten niin, että ketkä ovat opiskelleet äidinkieltä? Mihin ammatteihin äidinkieltä opiskelleet hakeutuvat?

Minä nyt väitän, että kieltenopettajat ovat yksi ryhmä.

ap. kirjoitti:

Kysytään sitten niin, että ketkä ovat opiskelleet äidinkieltä? Mihin ammatteihin äidinkieltä opiskelleet hakeutuvat?

Minä nyt väitän, että kieltenopettajat ovat yksi ryhmä.

Toimittajiksi tekemään tyhmiä kysymyksiä. Väline hallitaan, mutta substanssi puuttuu.

ap. kirjoitti:

Kysytään sitten niin, että ketkä ovat opiskelleet äidinkieltä? Mihin ammatteihin äidinkieltä opiskelleet hakeutuvat?

Minä nyt väitän, että kieltenopettajat ovat yksi ryhmä.

Kukaan ei enää opiskele äidinkieli-nimistä oppiainetta toisen asteen opintojen jälkeen. Äidinkielen opettajat opiskelevat yliopistoissa suomen kieltä, kotimaista tai yleistä kirjallisuustiedettä ja usein myös viestintää, suomi toisena kielenä -opintoja, puheviestintää ja erilaisia draama- ja ilmaisutaito -opintoja.

Ennen kuin voisi ottaa kantaa siihen, ketkä ovat "äidinkielentaitoisimmat", pitäisi määritellä, mitä koko käsitteellä tarkoitetaan. Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena sisältää aiheita laidasta laitaan. Tunneilla käsitellään kieliopin ja oikeinkirjoituksen lisäksi niin faktan kuin fiktion lukemista ja kirjoittamista, kirjallisuudenhistoriaa ja -kirjallisuustiedettä, elokuvan teoriaa, murteita ja slangeja, ilmaisutaitoa, väittelytekniikkaa, tiedonhakua, sukukieliä jne. vain osan mainitakseni.

Osaako äidinkieltään parhaiten se, joka puhuu vaikkapa montaa murretta? Vai se, joka hallitsee kirjoittajana eniten tekstilajeja? Vai se, joka tuntee parhaiten kirjakielemme syntyvaiheet? Vai se, joka kirjoittaa värikkäintä fiktiota? Entä se, jolla on laajin sanavarasto?

No jos minulla on ongelmia ymmärtää suomenkielistä tekstiä, niin kääntynen seuraavan instanssin puoleen ->

http://www.kotus.fi/etusivu

Ilmeisesti tuosta laitoksesta löytyvät suomenkielentaitoisimmat henkilöt. Ovatko he ammattinimikkeeltään kielenhuoltajia?

Minulle tärkeintä on se, että henkilö kykenee ilmaisemaan itseään selvällä suomen yleiskielellä kirjallisesti. Esimerkiksi kaikki lait ja säännöt perustuvat selkeään kirjalliseen ilmaisuun. Jos asiaa ei ole ilmaistu korrektisti ja täsmällisesti, sen merkitys mitätöityy tai muuntuu aivan toiseksi kuin se on tarkoitettu.
Samoin käy mille hyvänsä tekstille.

Teksti on pysyvä todistusaineisto. Puhekielen sisältöä ei voi todistaa vääräksi ellei sitä ole tallennettu ja harva sitä alkaa tallentamaan.