Suhteellinen vaalitapa luottamuspaikkoja jaettaessa Luottamuspaikkoja neuvotellessa voi vaatia käytettäväksi suhteellista vaalitapaa. Tämä on mahdollista, jos valittavia paikkoja on kaksi tai useampi. Suhteelliseen vaaliin ryhdytään, jos sen vaatijoita on riittävästi. Riittävästi tarkoittaa sitä, että suhteellista vaalitapaa vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että vaalissa he voivat yhdessä saada valituksi vähintään yhden ehdokkaansa. Suhteellisen vaalin toimittamisen edellytyksistä säädetään laissa suoraan laskukaavalla. Oheiseen taulukkoon on merkitty valittavan toimielimen koosta riippuva valtuutettujen pienin lukumäärä, jolla voi vaatia suhteellista vaalitapaa käytettään sitä! täväksi ja saa varmasti yhden paikan. Esimerkiksi 35 hengen valtuustossa saa yhdeksän jäseniseen lautakuntaan neljällä valtuutetulla aina yhden paikan. Paremman edustuksen saamiseksi puolueet voivat solmia neuvottelujen ajaksi ns. teknisen vaaliliiton. Tällöin esimerkiksi pienimmät ryhmät voivat yhdessä saada luottamuspaikkoja, joita muuten eivät saisi. Tekninen vaaliliitto ei ole poliittinen sopimus, vaan sitä käytetään vain paikkajaossa. Se ei sido puolueita ideologiseen yhteistyöhön, vaan turvaa osapuolilleen ainoastaan vaalien tuloksen mukaisen edustuksen lautakunnissa ja hallituksissa.
SUHTEELLINEN VAALITAPA HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINNASSA
persut pois
14255
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vaalien tuloksen määräytyminen
Vaalien tuloksen määräytymisessä käytetään ns. d'Hondt'in laskentamenetelmää, jonka mukaan laskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän eli
- vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen,
- vaaliliiton,
- yhteislistan sekä
- yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen
saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä. Laskennan toisessa vaiheessa asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien perusteella. Kolmannessa vaiheessa annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen ja niin edelleen. Lopuksi kunnan kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan valtuutetuiksi niin monta ehdokasta kuin kunnassa valitaan valtuutettuja.
Esimerkki kunnallisvaalien tuloksen laskennasta
Kunnassa valitaan neljä (4) valtuutettua. Ehdokkaita asettavat Sininen puolue (5 ehdokasta), Keltainen puolue (5 ehdokasta), Valkoinen puolue (4 ehdokasta), Harmaa puolue (2 ehdokasta) ja Oranssi puolue (1 ehdokas). Valkoinen puolue ja Oranssi puolue muodostavat vaaliliiton.
VAIHEET 1 ja 2: Lasketaan ehdokkaiden äänet ja asetetaan ehdokkaat äänimäärien mukaiseen paremmuusjärjestykseen:
Sininen puolue:
Ehdokkaat Maija (20 ääntä), Riikka (15), Heikki (10), Timo (8), Helinä (3). Sininen puolue saa yhteensä 56 ääntä.
Keltainen puolue:
Ehdokkaat Juhani (25 ääntä), Liisi (10), Pekka (5), Iines (3), Olli (2). Keltainen puolue saa yhteensä 45 ääntä.
Valkoinen puolue:
Ehdokkaat Pirkko (20 ääntä), Helmi (7), Kalle (2), Leena (3). Valkoinen puolue saa yhteensä 32 ääntä.
Harmaa puolue:
Ehdokkaat Topi (25 ääntä), Toini (2). Harmaa puolue saa yhteensä 27 ääntä.
Oranssi puolue:
Ehdokas Eetu (22 ääntä). Oranssi puolue saa yhteensä 22 ääntä.
VAIHE 3: Lasketaan ehdokkaiden vertausluvut:
Sininen puolue:
Maija (56), Riikka (28), Heikki (18,66), Timo (14), Helinä (11,20).
Keltainen puolue:
Juhani (45), Liisi (22,50), Pekka (15), Iines (11,25), Olli (9).
Valkoisen puolueen ja Oranssin puolueen vaaliliitto (Valkoinen puolue ja Oranssi puolue saivat yhteensä 32 22=54 ääntä):
Eetu (54), Pirkko (27), Helmi (18), Kalle (13,50), Leena (10,80).
Harmaa puolue:
Topi (27), Toini (13,50).
VAIHE 4: Koska kunnassa valitaan neljä (4) valtuutettua, katsotaan, keillä ehdokkailla ovat neljä suurinta vertauslukua. He ovat ovat Maija (56), Eetu (54), Juhani (45) ja Riikka (28). He tulevat valituiksi.
Kuten itse kirjoitat teknisellä vaaliliitolla voi saada paikan, mitä ei omillaan saisi. Persujen kohdalla kyseesssä taitaa olla juuri tekninen vaaliliitto.
Riutta istuu suurimman sosiaali-ja terveyslautakunnan puheenjohtajana alle 60 äänellään Seppä sai 200 ääntä ei paikkoja Rämö 500 ääntä Muutama lautakuntien jäsen istuu paikoillaan alle viidellä äänellä.
Ja minä istun kotisohvalla kaljalla. Sinä istut varmaan Marjamajassa?
SEPPÄ EI OLE VALTUUTETTU, joten häntä ei voi valita mihinkään lautakuntaan.
RÄMÖLLE VALTUUSTO OSOITTI LÄHES YKSIMIELISEN EPÄLUOTTAMUKSEN,
EROTTI KH:N PUHEEHJOHTAJAN PAIKALTA. SENSIJAAN RIUTTA VALITTIIN
YKSIMIELISESTI SUURIMMAN LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAKSI. KOKEMUS
TULI KUNNIAAN, RIUTALLA ALKOI PERÄTI 27. VUOSI KAUPUNGIMME VALTUUTETTUNA,
KYLLÄ ON LUJA KANNATUS MIEHELLÄ.
Sinä sekoitat nyt luottamuksen ja luottamuksen. Mielestäni Riutalla on säälittävän pieni kaupunkilaisten luottamus, mutta ehkä ryhmänsä puheenjohtajan luottamus
häntä kohtaan on suurempi.
Muistelen myös, että Rämö oli kaupunkilaisten mielestä kaikkein luotettavin viime kunnallisvaaleissa. Mainitsemaasi Seppään luotti myös huomattavan suuri määrä äänestäjistä.
Sinulla on muuten vajausta kunnallislain tuntemuksessa (toivottavasti et ole valtuutettu).Lautakuntaan valittavan ei tarvitse olla valtuutettu! Lautakuntiin pitäisi todellakin valita enemmän ei-valtuutettuja. Näin saataisin demokratiaa laajemmaksi.
En kyllä ymmärrä jos on muka. kannatusta mutta ei ole kuitenkaan luottamusta mihinkään merlkittävään luottamustoimeen.
Merkillistä. On henkilössä jotain vikaa tai on hänellä puutteelliset yhteistyötaidot.
Niinpä niin. Se vika saattaa olla siellä valintoja tekevissä. Jotkut eivät kertakaikkiaan halua hallitukseen tai lautakuntiin ihmisiä jotka tietävät asioista ja osaavat ajatella omilla aivoillaan.
Henkilössä ei ole ollut mitään sen enempää vikaa kuin muissakaan. Kyllä vika löytyy jostain muualta. Yleensä Heinolassa politiikassa viaksi luetaan normaali rehellisyys ja toimintojen uudistamishalu. Miksi täällä halutaan olla tutkimatta epärehellisyyksiä, joiden perusteella saadaan itselle etuja?
En vieläkään ymmärrä miksi Rinnevaara piti häätää Heinolasta. Hän tietysti oli rehellinen ja halusi asioiden olevan kunnossa ja sehän ei sovi heinolan poliittiseen toimintaan.Kyllä oli moukkamaista toimintaa häntä kohtaan. Minä uskon, että ne jotka olivat aloittamassa Rinnevaaran kaltoinkohtelua ja vahvasti siinä mukana, alkavat nyt tajuta miten ala-arvoista se oli. Toivottavasti heitä hävettää.
Valtuusto voi valita lautakuntiin henkilöitä, jotka eivät ole olleet edes ehdokkaina. Näin tehdään monissa kunnissa, joissa kuntaa kehittämään sitoutuneet valtuutetut katsovat, että omien joukoissa ei ole asiantemusta.
Heinolassa on kaikilla työväenyhdistyksen jäsenmaksun maksaneille riittävä osaaminen vaikka teatterin johtamiseen tai vesijohtojen rakentamiseen. Osaaminen tulee välittömästi, jos puolue antaa viran. Hildeeni antaa silloin järjen.
Tämä on ollut käytäntö Heinolassa (lie muuallakin), lautakuntiin on voitu nimetä vaikka rakastajattarensa.Turha näistä on kiistellä totuus ei pala tulessakaan. Moni sos. dem. puolueen aktiivijäsen ja vaaleissa puolueen ehdokkana ollut on vuosien varrella noussut melkoiseen arvoon ja asemaan. Olen seurannut politiikkaa ja nähnyt kuinka ihminen nousee arvoon arvamattomaan, vaikka hänellä ei olisi kansalaisten keskuudessa mitään suosiota, niin puolue nostaa, neuvoo ja työntää, mitää kulloinkin on tehtävä. Ja jos teet heidän mielensä mukaan palkkio on taattu, vaikka jonkun lautakunnan jäsenyydellä. Tätähän se on ollut ennen vanhaan, mutta nyt aika on muuttumassa eikä politiikaasta enää nousta hyville paikoille samalla voimalla kuin ennen.
Mr capslock ei tajua mistään mitään :)
Lautakuntaanhan valitaan yleisesti "ei valtuutettuja", vaaleissa pari ääntä saaneita, lohdutuspalkinnoksi.
Näin taitaa olla jokaisessa lautakunnassa.
Outoa, että lautakuntaan pääsee söheltämään ilman äänestäjien tahtoa!
Valtuusto voi esittää kaikessa yksinkertaisuudessaan mitä tahansa, mutta äänestäjät eivät esittäneet. Rämö sai lähes kymmenkertaisen äänimäärän esimerkiksi juuri Riuttaan verrattuna ja voikin todeta, että Riutta meni läpi pitkälti Rämön äänten ansiosta. Rämöllä on lujempi kannatus, katsos. Kymmenisen kertaa lujempi.
Kannattaa puhua ja myös kirjoittaa asioista kuten ne ovat.
Ensi vaaleissa sdp sukeltaa, ellei jostain löydy äänikuningatarta nostamaan näitä vähä-äänisiä perässään valtuustoon. Sitä odotellessa.
Hannele Rämö istuu Hannunsa kanssa takapenkissä tämän kauden loppuun saakka. Ei muuta.
Valtuutettujen keskuudessa kummallakaan ei ole kannatusta lainkaan. Turunen osasi jättää uppoavan
Heny-paatin.
Ei kai Hannelella ja Hannulla tarvitse valtuutettujen kannatusta olla. Riittää kun me kaupunkilaiset äänestäjät kannatamme heitä. Turunen taas on menettänyt meidän kannatuksemme.
Mielestäni siellä valtuustossa kannattaisi nyt niiden olla huolestuneita, jotka ovat menettäneet meidän äänestäjien kannatuksen.Ei valtuustossa jatkossa pysy ilman meidän kannatustamme.