Onko suojaerotusmuuntaja oikeastaan mitään muuta, kuin "muuntaja", joka ei muunna mitään? Eli ensiön ja toision jännite on sama eikä välissä tehdä tasasuuntausta? Eli ulos tulee samaa kuin sisäänkin mutta ensiö ja toisio on galvaanisesti erotettu, joten sähköiskua ei voi saada toision vaiheen ja maan väliltä. Mutta toision johtimien väliltä se on silti mahdollista.
Suojaerotusmuuntaja
samaa ulos
168705
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Aivan oikein, paitsi se on muuntaja joka erottaa! Toisiossa ei ole "vaihetta", vaan kaksi johdinta joiden välillä on 230V. Tarttumalla kumpaan tahansa johtimeen ei se tapa.
Niinhän voisi ajatella. Suojaerotusmuuntajaa käytetään yleisvirtalaitteiden huoltamisessa, jottei vaihe pääsisi niiden runkoon. Tällaisia laitteita olivat esim. Salora Viptronic-väritelevisiot ja jotkut vanhemmat putkiradiot, jotka oli toteutettu U-sarjan putkilla ilman verkkomuuntajaa.
Tässä meikän versio:
http://aijaa.com/AOfrCS
Oikestaan pikemminkin potentiaalivapaa teholähde tämä, vaikka sama käyttötarkoitus. Sisällä joku vanha upsi ja relelogiikka joka kytkee akkujen latauksen irti verkosta ja sitten käynnistää invertterin.
Flukella tuli eristys yli 200M muistaakseni, tai mikä se maksimi siinä olikaan. Tuo rasiakin oli alunperin joku 100cm pitkä mutta laikalla pala pois ja kemppiä ja maalia päälle.
Eihän nuo keinut ja releet mitään luvallisia erotuskytkimiä ole mutta teen kotona pitkälti mitä lystään.
Ja siihen saisi kytkeä ainoastaan yhden laitteen kerrallaan. Jos kytkee useamman laitteen, voi tulla tälli jos toisen laitteen kautta vian sattuessa.
Juu ja muuntajan pitää olla kaksoiseristetty, jotta kelpaa "erotusmuuntajaksi", itse laite voi olla maadoitettu tässä tapauksessa, kunhan toisio on tuplaeristetty.
Kyllä suojaerotusmuuntajan ensiö- ja toisiojännitteet voivat olla erisuuret, esimerkiksi 400/230 V tai 230/115 V.
Suojarotusmuuntajaan voi kytkeä esimerkiksi jonkin testattavan laitteen tai sitten vaikka leikkaussalin tai omakotitalon sähköverkon, jos ei halua suojamaadoitusta, mikä onkin sähköturvallisuuden ja häiriöiden välttämisen kannalta aivan järkevää.
Suojaerotetussa verkossa riittää potentiaalintasaus, jota ei kytketä maahan.
Niinpä, esim. sairaaloissa on käytössä 24v:n tutkimus- ja hoitolaitteitalaitteita, joissa on suojana vastaavan jännitteen antava muuntaja ja erotus toimii.
Toimisko kaksi muuntajaa vastakkain. Esim. 15v muuntajan toisio kytkettynä 20v toisioon ja ensiö puolelta otetaan teho ulos. Tietenkin muuntajan koko mitoitettuna tarpeen mukaan. Vanhantyyppiset invertteritkin toimi niin että akusta 12v tasajännitteestä hakattiin toisioon ja ensiöstä ulos 230v. Pitäis varmaan laskea tarkemmin mikä se muuntajan häviö on mutta noin kai 80% hyötysuhde (hyvän muuntajan hyötysuhde yli 90%).
Kyllähän se noin toimisi. On huomattava, että syöttävä toisiojännite ei saa olla suurempi kuin syötettävän muuntajan vastaava käämi. Esimerkin tapauksessa myös häviöitä syntyy, kun muuntajat eivät ole identtiset.
Jos haluaa kuorman kanssa 230V ulos, niin ensimmäisen muuntajan toision on oltava yli toisen muuntajan vastaavan. Saturaatiota on toki vältettävä, varsinkin rengassydämisistä sen kuulee korvallakin, hyvin lakattujen pakkasydämisten kyseessä ollessa voi olla tarpeen mitata tilanne.
Huomatkaa että suojaerotusmuuntajan käyttö on AINOA mahdollisuus laillisesti käyttää 0-luokan pistokkeella (Maadoittamaton) varustettua laitetta (esim.50-60 luvun putkiradiot) 1-luokan (suojamaadoitettu) pistorasioilla varustetussa tilassa.Nykyisin 1-luokan rasiat on jo melkein kaikkialla, vanhemmissa rakennuksissa on vain kylppäreissä ja autotalleissa yms.
Kaikenlainen 0-luokan pistokkeen vuoleminen tai smirklaus tai vaihto suojamaadoitettuun pistorasiaan sopivaksii on kiellettyä.
Kuinkahan monta putkiradiota on käytössä autotallissa joista 0-luokan pistoketta on "modifioitu" 1-luokan suojaeristettyyn pistorasiaan sopiviksi?
Lisäksi jokainen vastuunsa tunteva ja omasta turvallisuudestaan huolehtiva sähkölaitteiden huoltaja käyttää AINA suojaerotusmuuntajaa kun laitteen kuoret avataan. Silloinhan laitteen rakenteeseen liittyvä kosketussuojaus ei enää toimi ja mahdollisuus koskettaa jännitteiseen osaan on mahdollista. Jos samalla on yhteydessä maa-potentiaaliin,jostain kautta on hengenvaarallisen sähköiskun vaara olemassa.
Muistakaa että sähköllä ja rakkaudella on sama ominaisuus: Ei näy mutta tuntuu.
Sähköiskulle ei koskaan tule "immuuniksi". Moni sanoo että on saanut montakin sähköiskua
eikä ole koskaan kuollut. Mutta harva on kuollut ensimmäiseen sähköiskuunsa sensijaan useimmat viimeisimpäänsä!
Työpisteen verkkosähköllä toimiva tekniikka - oskilloskoopit jms. sälä - suojamuuntajan taakse, niin maailma pelastuu.
Lompakko ainakin TM ”mistä edullinen oskilloskooppi?”
Skoopin kanssa suojaeristysmuuntaja usein välttämätön. Kus skooppi muuten mittaisi sisääntulon jännitettä suojamaata vasten...
Pitäisiköhän suunnitella ja rakentaa itse oskilloskooppi?
Moni valmis oskilloskooppi on tosiaan suunniteltu noin, että laitteen signaalimaa ) sähköverkon suojamaa.
Mutta mitään pakkoahan tuollaiseen ei ole.
Tehdään täysin sähköisesti "kelluva" oskilloskooppi, toimii joko omalla paristolla tai akulla, tai sitten vaikkapa 230V / 6V AC -muuntajan toisioon (6V) kytkettynä, eli 6V AC -syöttöä varten omaan oskilloskooppiin pitäisi laittaa tasasuuntaussilta, suotokondensaattori, ja regulaattori.
Teoriassa toki voisi käyttää USB -teholähdettä, mutta kuinkahan paljon niiden hakkurit tuottavat sähköisiä häiriöitä?
Tuleeko USB -teholähteen 5V lähdöstä niin paljon sähköisiä häiriöitä, että oskilloskooppi häiriytyy siitä ?
Riippuisiko koteloinnista? Aika "paksua" kamaa noista näyttää tulevan, kun skoopilla mittailee jännitettä kuormitettuna eli sisältää paljon rippeliä. Sen sijaan joku PC-virtalähde voi silloinkin antaa ohuen ja nätin 5V jännitteen - riippuu kylläkin valmistajasta osittain.