Anna Rogel
Anna Mikontytär Rogel (tai Rågel) (4. joulukuuta 1751 Merikarvia – 5. heinäkuuta 1784 Merikarvia) oli suomalainen unissasaarnaaja. Rogelin vanhemmat olivat talollinen Mikko Mikonpoika ja Maria Iisakintytär.
Toiminta unissasaarnaajana
Muokkaa
Rogel sairastui keväällä 1770 vakavasti, ilmeisesti jonkinlaiseen influenssan jälkikomplikaatioon. Oireet viittaavat mahdollisesti myös polioon. Syksyyn mennessä hän oli vajonnut syvenevään tajuttomuuteen, ainoat elonmerkit olivat hengitys ja heikko valtimosyke. Tapaninpäivänä 1770 Rogel alkoi yhtäkkiä saarnata horrostilassa. Saarnat toistuivat epäsäännöllisin väliajoin seuraavan vuoden syksyyn saakka. Tämän jälkeen niissä oli pidempi tauko, kunnes hän aloitti unisaarnansa taas helluntaina 1772.
Ennen saarnaa Rogel makasi liikkumatta vuoteessaan kuolonkalpeana. Hän alkoi sitten yhtäkkiä saarnata ja laulaa kovalla äänellä ja tätä saattoi jatkua useita tunteja. Rogel oli kuitenkin koko saarnansa ajan horroksen kaltaisessa tilassa eikä liikkunut tai reagoinut mitenkään ulkoisiin ärsykkeisiin. Herättyään hän ei muistanut mitään saarnastaan.
Rogelin saarnoja kuulemaan kertyi lähiseuduilta Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta tuhansia ihmisiä ja monet saivat herätyksen saarnojen vuoksi. Hän korosti saarnoissaan Jumalan rakkautta ja armoa ja lauloi välillä itse sepittämiään virsiä. Saarnat päättyivät tavallisesti pitkiin rukouksiin kaikkien kristittyjen ja muiden ihmisten, esivallan, kuninkaan ja pappien puolesta. Kaksikielinen Rogel saarnasi vuoroin suomeksi, vuoroin ruotsiksi.
Vuonna 1774 vaasalainen kauppias Johan Blad haki Rogelin hoidettavaksi Vaasaan, jossa hänen maineensa kasvoi edelleen ja levisi Ruotsin puolelle. Rogelin terveydentila ei kuitenkaan kohentunut ja parin vuoden kuluttua hänet palautettiin takaisin kotiinsa Merikarvian Alakylään, jossa hän kuoli 1784. Hän vaikutti saarnoillaan merkittävästi 1700-luvulla Länsi-Suomessa syntyneeseen rukoilevaisten herätysliikkeeseen, muun muassa sen tunnettuun maallikkosaarnaajaan Matti Pukanhaavaan.
Muistomerkki
Muokkaa
Vuonna 1870 eli sadan vuoden kuluttua Rogelin ensimmäisestä saarnasta hänen saarnavuoteensa sijaintipaikalle Merikarvialle pystytettiin muistomerkki, johon on merkitty hänelle tärkeä raamatunkohta Matteus 26:41: "Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis mutta liha on heikko".
Anna Mikontytär Rogel (tai Rågel) (4. joulukuuta 1751 Merikarvia – 5. heinäkuuta 1784 Merikarvia) oli suomalainen unissasaarnaaja. Rogelin vanhemmat olivat talollinen Mikko Mikonpoika ja Maria Iisakintytär.
Toiminta unissasaarnaajana
Muokkaa
Rogel sairastui keväällä 1770 vakavasti, ilmeisesti jonkinlaiseen influenssan jälkikomplikaatioon. Oireet viittaavat mahdollisesti myös polioon. Syksyyn mennessä hän oli vajonnut syvenevään tajuttomuuteen, ainoat elonmerkit olivat hengitys ja heikko valtimosyke. Tapaninpäivänä 1770 Rogel alkoi yhtäkkiä saarnata horrostilassa. Saarnat toistuivat epäsäännöllisin väliajoin seuraavan vuoden syksyyn saakka. Tämän jälkeen niissä oli pidempi tauko, kunnes hän aloitti unisaarnansa taas helluntaina 1772.
Ennen saarnaa Rogel makasi liikkumatta vuoteessaan kuolonkalpeana. Hän alkoi sitten yhtäkkiä saarnata ja laulaa kovalla äänellä ja tätä saattoi jatkua useita tunteja. Rogel oli kuitenkin koko saarnansa ajan horroksen kaltaisessa tilassa eikä liikkunut tai reagoinut mitenkään ulkoisiin ärsykkeisiin. Herättyään hän ei muistanut mitään saarnastaan.
Rogelin saarnoja kuulemaan kertyi lähiseuduilta Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta tuhansia ihmisiä ja monet saivat herätyksen saarnojen vuoksi. Hän korosti saarnoissaan Jumalan rakkautta ja armoa ja lauloi välillä itse sepittämiään virsiä. Saarnat päättyivät tavallisesti pitkiin rukouksiin kaikkien kristittyjen ja muiden ihmisten, esivallan, kuninkaan ja pappien puolesta. Kaksikielinen Rogel saarnasi vuoroin suomeksi, vuoroin ruotsiksi.
Vuonna 1774 vaasalainen kauppias Johan Blad haki Rogelin hoidettavaksi Vaasaan, jossa hänen maineensa kasvoi edelleen ja levisi Ruotsin puolelle. Rogelin terveydentila ei kuitenkaan kohentunut ja parin vuoden kuluttua hänet palautettiin takaisin kotiinsa Merikarvian Alakylään, jossa hän kuoli 1784. Hän vaikutti saarnoillaan merkittävästi 1700-luvulla Länsi-Suomessa syntyneeseen rukoilevaisten herätysliikkeeseen, muun muassa sen tunnettuun maallikkosaarnaajaan Matti Pukanhaavaan.
Muistomerkki
Muokkaa
Vuonna 1870 eli sadan vuoden kuluttua Rogelin ensimmäisestä saarnasta hänen saarnavuoteensa sijaintipaikalle Merikarvialle pystytettiin muistomerkki, johon on merkitty hänelle tärkeä raamatunkohta Matteus 26:41: "Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis mutta liha on heikko".
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.