Yksinäinen joulu

Tosi ikävää sinun kannaltasi. Ehkä voisit mennä jonnekin muualle jouluksi (hotelliin ?). En kyllä itse voi muutaman hotellijoulun kokeneena (kuitenkin läheisteni seurassa) tosiasiassa suositella - joulu kotona on kuitenkin ihan eri asia. Ehkä joulu yksin hotellissa olisi vielä kotona yksin olemistakin yksinäisempää.

En osaa muuta sanoa, voimia sinulle.

Hei teidän täytyy oikeesti puhua tosta. Kyllä sullakin on oikeus olla onnellinen. Tai sitten lähdet jonnekin ja pidät hauskaa sillä aikaa. Mutta sun täytyy tehdä jotain, oikeesti!!! Ihan vaan itsesi vuoksi. *halii*

heip. Sattuneista syistä on muutama viimeisin perhejuhla tullut vietettyä yksin,mikä minun kulttuurissa on tavatonta joten pistää masentumaan entisestäänkin. Niinpä olen kehittänyt näiden tilaisuuksien varalle ihan omat traditiot ja koitan ajatella positiivisesti,ja että kaikella on tarkoituksensa. Niinpä urakoin erityisesti niinä aikoina kaikenlaista toisten hyväksi mikä vie ajatukset pois omasta surkeudesta ja antaa hyvän mielen, jelppaan naapurin vanhuksia,lähettelen juttuja hyväntekeväisyyteen ( pistää miettimään että omat asiat on kuitenkin ihan ok), kävelen vaikka yöllä hautausmaalla sytyttelemässä ennen aikojaan sammuneita kynttilöitä.
Toivottavasti hänen perheensä joku päivä vielä hyväksyy sinut ja tai pääsette aloittamaan ihan omat joulutraditiot, mutta ainakin sinulla on joku joka tulee luoksesi kun taas pääsee,monet ovat yksin 365 päivää vuodessa.
Hyvää joulua, koita keksiä jotain erilaista ja repäisevää puuhaa,joku ihan oma juttu tänä jouluna,joka tekee siitä erikoisen,vaikka yksin joudut olemaankin :)

Voisiko olla niin, ettei tyttöystäväsi vanhemmat esimerkiksi tiedä, että haluaist mennä mukaan?

Minulle kävi joskus kauan sitten suhteemme alkutaipaleella niin, että tyttöystäväni isällä oli kesäiset isot syntymäpäivät, mutta tyttöystäväni oli itse päättänyt ettei minua voi sinne kutsua, kun luuli etteivät hänen vanhempansa haluaisi ( = tuottaa sukulaisten nähden häpeää).

Seuraavan kerran kun menin käymään heillä, niin tyttikseni isä kysyi monta kertaa miksen ollut tullut hänen juhliinsa ja kun viimein kerroin syyn, isä torui tyttöystävääni asiasta.

Minusta yksin vietetty joulunaika on tajuttoman ihanaa! Se on aika, jolloin saa olla rauhassa itsensä kanssa, tehdä asioita ilman kiirettä ja tohinaa tai muiden odotuksia, kun ne muut keskittyvät jouluun. Tietysti pakko myöntää, että minulla ei ole noita perinteiseen joulunviettoon liittyviä toiveita ja haaveita, joten se helpottanee suhtautumista.

Mutta olisiko mahdollista tehdä jotakin toisin? Jos tyttöystäväsi haluaa viettää joulua perheensä kanssa niin voisitko sinä viettää sitä esimerkiksi jonkun ystävän/ystävien kanssa? Saattaa jopa olla, että joku toinenkin kärsii siitä, ettei ole ketään seurana. Olen itse joskus miettinyt, että menisin vapaaehtoistyöhön joulun ajaksi; sekään ei olisi hullumpi vaihtoehto, jos yksinäisyyden tunne ja angsti uhkaa. Mutta joulua voi varmasti viettää yksinkin. Helliä itseään, hankkia itselleen niitä asioita, joista joulussa pitää ja ajatella kaikkia mukavia ihmisiä, joita on vuoden aikana tavannut.

Minusta joulussa on kamalaa juuri tämä, että saadaan ihmiset tuntemaan itsensä syrjityiksi, hylätyiksi ja hirveän yksinäisiksi, kun joka puolelta tulvii perhekeskeisyyttä, lähelläoloa ja romantiikkaa korostavia (usein kaupallisia)mielikuvia. Aivan kuin se olisi ainoa ja ehdoton tapa kohdata joulu oikein! Toisaalla taas kärsitään syyllisyyttä, jollei tuohon mielikuvatulvaan halua vastata. Ei ihme, että yksi jos toinenkin valittaa kärsivänsä jouluangstista ja -stressistä.

Joulu on kaksiteräinen miekka. Se on maailman ihaninta aikaa jos sen saa viettää rakkaan ihmisen kanssa kynttilöitä poltellen. Kuitenkin tänä vuonna mäkin vietän sen yksin. Sain kuitenkin ratkaistua asian sillä, että olen kaikki joulun pyhät töissä. Joten ei tarvitse miettiä miten sen viettää.
Oletko puhunut kumppanisi kanssa kuinka paljon se sua ahistaa kun joudut olemaan yksin ? Tsemppiä !

Todella vaikeaa tajuta sun tilannetta.
Arvostan itse Joulua nimenomaan perhejuhlana ja siksi ymmärrän kumppaniasi, että haluaa mennä vanhempien luo.. Toisaalta en ymmärrä häntä lainkaan. Miten hän voi hyväksyä sen, että sinua ei hyväksytä mukaan.
Ettekö voisi joku Joulu kutsua teille koko sukua, ne tulevat sitten jotka teidät hyväksyvät.

Mites olisi jos sanoisit kullalesi että jää kotiin ja katkaisee sen napanuoran? Te olette nyt perhe, ja jos sen vanhemmat ei hyväksy sua niin luulisi että sun tyttis hiukan vääntäisi kättä sun puolesta. Mä en arvostaisi tuollaista suhdetta ihan korkeelle. Etkö sä lainkaan rakasta itseäsi kun katselet tyynesti moista?

.. tuo kultsisi perheen Joulu vaikuttaa kovin velvollisuudentäytteiseltä, eikä miltään aidolta lähimmäisen rakkauden osoitukselta.

Mietis haluaisitko sä todella olla osana tuota jäykkää ja tuomitsevaa perinnettä?

Mä en todellakaan haluis niihin bailuihin mukaan!

Kurjalta kuulostaa tuo teidän tilanteenne. Ja etenkin se, ettet sinä ole rakkaasi perhejuhliin tervetullut. Voisittekohan kenties jonain jouluna pohtia muitakin vaihtoehtoja joulun viettämiseksi, lähteä vaikka kahdestaan reissuun? Eihän se nyt kivaa ole, jos sinä saat viettää kaikki joulut yksin.

Voimia sinulle!