Peruskoulun oppilaiden tasoeroista

Mainitsemassasi ketjussa on kymmeniä erilaisia syitä lasten (osan heistä!) koulumenestyksen huononemiseen. Ne ovat mielipiteitä ja väittämiä, joita useimmiten ei perustella mitenkään. Ne eivät ole faktoja muuten kuin esittäjänsä päässä. Linkittämässäni jutussa on sentään ihan oikea tieteellinen tutkimus.

Eipä uuden ketjun avaaminen mitenkään kiellettyäkään ole. Ehkä tämä pysyisi asiallisempana.

Kyllähän jokainen kuitenkin ymmärtää, että oppilaiden resurssit pärjätä koulussa ovat erilaisia, perintötekijöillä ja asennekasvatuksella on merkityksensä.

Nyt tarvittaisiin koulun ja opettajien käyttöön sitä viisasten kiveä, jolla pystyttäisiin tasaamaan ennen kouluaikaa syntyneitä tasoeroja ja estämään niiden kasvamista. Jokaisen oppilaan omat mahdollisuudet pitäisi saada täysipainoisesti käyttöön. Luokkakokojen pienentäminen? Kolmiportaisen tuen heittäminen romukoppaan ja sen sijaan yhä useamman lapsen saattaminen TARVITTAVAN tuen piiriin nopeasti, ilman hirveää paperirumbaa ja alituista kokoustamista?

Minä voin kertoa Mari-Pauliinalle, että alamäki alkoi siitä, kun isä pleikkarin toi kotiin..

Asiantuntijoiden kertomaa:

"""""""...........
Kotitausta eli vanhempien koulutustaso näkyi tuloksissa.

Kotitausta tuli ilmi myös niin, että oppimista tukevien ja uskomusten heikkeneminen ja kielteisten asenteiden voimistuminen on ollut sitä vähäisempää, mitä korkeampi koulutus oppilaan äidillä oli.

Tutkijat päättelevät tuloksista, että koulun merkitys nuorten elämässä on yleisesti heikentynyt.

Koulu joutuu entistä ankarammin kilpailemaan harrastusten, sosiaalisen median ja viihteen kanssa.

Tutkijoiden mukaan uudessa koulussa kaikkia oppilaita – etenkin niitä, jotka eivät saa tukea kotoa – pitäisi tukea pitkäjännitteiseen perehtymiseen. Toisaalta oppimisvälineiden pitäisi olla nuorten tärkeinä pitämiä.


.........................""""""

koululaiskuri kirjoitti:

Asiantuntijoiden kertomaa:

"""""""...........
Kotitausta eli vanhempien koulutustaso näkyi tuloksissa.

Kotitausta tuli ilmi myös niin, että oppimista tukevien ja uskomusten heikkeneminen ja kielteisten asenteiden voimistuminen on ollut sitä vähäisempää, mitä korkeampi koulutus oppilaan äidillä oli.

Tutkijat päättelevät tuloksista, että koulun merkitys nuorten elämässä on yleisesti heikentynyt.

Koulu joutuu entistä ankarammin kilpailemaan harrastusten, sosiaalisen median ja viihteen kanssa.

Tutkijoiden mukaan uudessa koulussa kaikkia oppilaita – etenkin niitä, jotka eivät saa tukea kotoa – pitäisi tukea pitkäjännitteiseen perehtymiseen. Toisaalta oppimisvälineiden pitäisi olla nuorten tärkeinä pitämiä.


.........................""""""

Lue lisää

" koulussa kaikkia oppilaita – etenkin niitä, jotka eivät saa tukea kotoa – pitäisi tukea pitkäjännitteiseen perehtymiseen. "

Varmasti ihan juuri näin. Joidenkin kohdalla se varmasti onnistuukin. Mutta mistä saataisiin keinoja saada se onnistumaan mahdollisimman monien kohdalla?

Karkeasti sanottuna: Miten koulu pystyisi neutralisoimaan tai peräti kääntämään positiiviseksi kodin negatiivisen vaikutuksen? Siinäpä tuhannen taalan kysymys.

Kouluhan on siinä suhteessa avainasemassa, että kaikki ikäluokat ja jokainen lapsi tulee sen piiriin. Ennen koulua samassa asemassa on neuvola ja suurimmalla osalla lapsista myös päivähoito. Sieltähän pitäisi alkaa perheiden arvokasvatus, niin onnistumisen mahdollisuus olisi suurempi.

Koululle ja opettajille sälytetään kuitenkin liikaa tehtäviä, osa niistä mahdottomia. Oikeastaan tuhannen taalan kysymys olisi, miten saataisiin vanhemmat kantamaan vastuu jälkikasvustaan. Yläkoulussa aineenopettaja tapaa lapsen pari tuntia viikossa, siinä ei paljon kasvateta. Jotkut lasteni luokkakavereiden vanhemmat ovat selittäneet esimerkiksi lastensa huonoja sanakoenumeroita sillä, "etten minäkään koskaan saanut ruotsista seiskaa enempää". Väärin! Pitäisi olla: "Ei seiskassa mitään vikaa ole, mutta luulenpa, että saat kasinkin, kun autan sinua ja kyselen aina sanoja niin kauan, että ne sujuu." Näin lapsi oppisi näkemään, ettei tarvitse tyytyä mihin vain, vaan ponnisteluillaan voi saavuttaa jotakin.

Yritit varmaan sanoa jotakin. Mitä? Vai halusitko vain tuoda kaunokirjallisen tuotoksesi kaikkien nautittavaksi?

Saadaksemme keskustelun pysymään jotenkin asiallisena, kannattaisi äidinkaveri4:n tyyppiset kommentit jättää omaan arvoonsa eikä vastata heille mitään. Sorry!

Temppurata kirjoitti:

Saadaksemme keskustelun pysymään jotenkin asiallisena, kannattaisi äidinkaveri4:n tyyppiset kommentit jättää omaan arvoonsa eikä vastata heille mitään. Sorry!

Jjoo mutta tämä o.n lainaus fb:stä ja on siinä sanomakin. Vai etkö kestä?

äidinkaveri4 kirjoitti:

Jjoo mutta tämä o.n lainaus fb:stä ja on siinä sanomakin. Vai etkö kestä?

Noiden äitien kannattaisi hankkia elämä ja jättää lastensa elämän tunkeminen nettiin.

"Äidin kaveri 1: Höpö,höpö. Sano että siitähän niille maksetaan kyllä ne koulussa oppii viimestään."

Näin se valitettavasti on monen kodin kohdalla. Toiset yrittävät vähän tai enemmän, mutta toiset jättävät kaiken koulun kontolle. -Siitähän he palkan saavat :p

Ainakin tuon aloituksessa olevan linkin mukaan vanhempien koulutustasolla on merkitystä. Itse tutkintonimikkeitä tai koulutustasoa merkityksellisempi lienee kuitenkin se elämän karu tosiasia, että kaikista ei todellakaan ole oppimaan kaikkea. Käsittääkseni äly ja oppimiskyky ovat melko lailla periytyviä. Sen voinee rivein välistä lukea mainitusta tutkimuksestakin - jos tutkimustuloksia nyt ylipäänsä pitää lukea rivien välistä.

Myös_akateemiselle

Hyvin suuren osan oppilaista peruskoulu saa kyllä oppimaan asiat ihan kelvollisesti, aika monet jopa erinomaisesti. Ongelma onkin siinä, mitä voisi tehdä niille, joiden kanssa peruskoulun toimintatavat eivät tuota toivottua tulosta.

Ymmärsin tuon tutkimuksen niin, että koulumenestyksen heikkouden syyt ovat kotona. Miten peruskoulu voisi muuttaa näitä lähtökohtia tai minimoida niiden merkityksen? Näen tämän vaatimuksen tai odotuksen ihan kohtuuttomana. Paitsi, jos joku oikeasti tietää keinoja...