Kolme rikesakkoa vuodessa

Jos varoituksella selviää, niin menneisyyden pitää olla melko rikkeetön.
Mitkä ovat ne aikarajat, joiden sisällä ajokielto on määrättävä ??

19+4 kirjoitti:

Jos varoituksella selviää, niin menneisyyden pitää olla melko rikkeetön.
Mitkä ovat ne aikarajat, joiden sisällä ajokielto on määrättävä ??

Toki varoituksen antaminen ajokiellon sijasta edellyttää ensinnäkin painavia perusteita ajo-oikeuden välttämättömyydestä, rikkeetöntä tai lähes rikkeetöntä aiempaa menneisyyttä sekä rikkeiden lievää muotoa. Ylinopeudesta annetut rikesakot lasketaan kuitenkin edellä mainittuun kategoriaan; ne asettuvat vakavuudeltaan huomautuksen ja päiväsakkojen väliin. Aloittajan viestistä päätellen varoitus ajokiellon sijasta lienee täysin mahdollinen, mutta en osaa ottaa mitään kantaa sen todennäköisyydestä.

Mitä tulee noihin aikarajoihin, niin mitään selvää aikarajaa päivissä, viikoissa, kuukausissa tai vuosissa en pysty sanomaan. Sellaista ei taida edes suoranaisesti laissa olla, mutta asia etenee seuraavasti:

1) Kun poliisille tulee tieto joko poliisin omasta tietojärjestelmästä, tai TraFI:lta, että ajokieltoon määräämisen perusteet täyttyvät, heidän tulee viipymättä lähettää siitä kirje asianosaiselle, missä kerrotaan ajokieltoasian päätöksentekomenettelystä (Tieliikennelaki 75 §)

Tiedossa kuitenkin on, että jo tähän ensimmäiseen kohtaan liittyy huomattavia eroja eri tapausten kohdalla. Jotkut ovat saaneet kirjeen vain viikkojen sisällä siitä, kun rikemäärä on ylittynyt. Pisimmillään aikaa on mennyt jopa yli vuosi siten, että asianomainen on täysin yllättynyt kun ajokieltoasia yhtäkkiä paukkaa vireille pitkän ajan päästä. Joskus silloin, kun kyseisen henkilön jotain muuta ajokorttiasiaa ollaan käsittelemässä (esim. lyhytaikainen kortti on muuttumassa pitkäaikaiseksi, jolloin tuleekin takapakkia, kuljettajantutkinto uusiksi ja seuraava kortti lyhytaikainen, tai henkilö on korottamassa ajokortti luokkaa, hankkimassa ajokortin kaksoiskappaletta jne.)

2) Asianosaiselle on hallintolain 34 § mukaan varattava tilaisuus tulla kuuluksi asiassa sekä mahdollisuus antaa oma selvityksensä tapahtuneesta sekä ajokortin tarpeellisuudesta ja niin pois päin. Tämän ajan tulee olla kohtuullinen. (Hallintolaki 2003 / 434). Koko ajokieltoasian käsittely menee itseasiassa juuri tuon em. Hallintolain mukaan, eikä siinä ole suoranaisesti määritelty mitään tarkkoja aikamääreitä. Niistä on kuitenkin muodostunut tietty käytäntö, jota viranomaiset noudattavat. Se voi kuitenkin vähän vaihdella alueittain.

3) Edellä mainitun lisäksi kirjeessä määritellään ajokieltopäätöksen antamispäivä. Edelleen ajokieltopäätös voi muuttua siten, että ajokiellon sijasta annetanakin varoitus. Tähän vaikuttaa asianosaisen selvitys omasta puolestaan. Jos määrätään varoitus, sitä seuraa vuoden mittainen koeaika minkä aikana ei hyväksytä pienintäkään rikettä, mikä riittäisi ajokieltoon määräämiseen. Tämän jälkeen ajokieltoon määräämättä jättämiseen täytyy olla erittäin painavat perusteet. Laki kuitenkin vielä varoituksen antamisen jälkeen mahdollistaa sen, että rikkeen tapahtuessa varoituksen aikana ajokielto voidaan jättää määräämättä hyvin painavista syistä.

4) Tieliikennelain 78 § 5:n momentin mukaan toistuvien rikkomusten kyseessä ollessa ajokielto on määrättävä pantavaksi täytäntöön välittömästi, kun päätös ajokieltoasiassa on tehty ja annettu tiedoksi ajokieltoon määrätylle. Jälleen tiedoksianti on tehtävä edellä mainitun Hallintolain 2003 / 434 mukaan.

Lyhyesti siis:

Kannattaa itse olla aktiivinen ja olla yhteydessä poliisilaitokseen ennen kuin he ovat sieltä päin yhteydessä asianosaiseen. Sen jälkeen kannattaa olla edelleen aktiivinen oman selvityksensä antamisessa, minkä voi tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. Näin se etenee parhaiten.