Materiaalin paksuuden vaikutus lämmönjohtumiseen

r-value

Paksumpi kerros materiaalia kasvattaa materiaalin R-arvoa eli sen resistivisyyttä johtaa lämpöä. Paksumman kappaleen läpi sama lämpömäärän eteneminen on hitaampa matkan vuoksi. Miksi kuitenkin paksu kerros eristettä pitää esimerkiksi talon sisäpuolen lämpimämpänä kuin ohut? Arkijärjellähän tämän ymmärtää. Haluaisin tietää, että mikä on lämmönsiirtymistä hidastava tekijä aineen rakennosien tasolla. Kiitos paljon kaikille, jotka viitsivät selventääm

9

312

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • BlackNemo

      Huokoisessa materiaalissa jää ilmaa eristeeseen enemmän, mitä paksumpi se on.

    • martta00

      Materiaalin sisäosissa lämpö siirtyy johtumalla. Sitä kuvataan aineominaisuudella nimeltään lämmönjohtavuus. Jos seinän paksuus on s ja lämmönjohtavuus lambda, niin sen lämmönjohtumisvastus on R" = s/lambda eli R" on sitä suurempi, mitä paksumpi seinä tai mitä alhaisempi on seinämateriaalin lambda. Lämpövirrantiheys seinän läpi on puolestaan q" = deltaT/R" (W/m^2).

      Mitä johtuminen sitten on? Se on atomi/elektronitason ilmiö, jossa lämpöenergiaa välitetään eteenpäin periaatteessa niin, että esim. seinän vasemman puoleisen kuumemman pinnan atomit alkavat suuremman lämpötilansa takia värähdellä "kovemmin" ja alkavat hissukseen "töniä" oikealla kylmemmällä puolella olevia vierusatomeita. Näin oikealla puolella olevat atomit saavat törmäyksistä lisäenergiaa, joten materiaalin lämpötila alkaa nousta ja samalla näidenkin atomien lämpöliike suurenee ja ne puolestaan välittävät energiaa yhä enemmän oikealle päin. Näin lämpöenergia pikkuhiljaa etenee kylmempään suuntaan ja jossain vaiheessa saavutetaan ns. stationääritila, jossa rakenteen lämpötilat eivät enää muutu ajan mukana. Paksussa seinässä juttu tapahtuu tietenkin hitaammin kuin ohuessa ja jos materiaalin lambda on alhainen, niin sama juttu. Alhainen lambda johtuu yleensä juurikin materiaalin huokoisuudesta ja huokosissa olevan kaasun alhaisesta lämmönjohtavuudesta.

      • kjkljkljkllj

        Kiitos taas kerran asiantuntevasta selityksestä. Onhan nuokin joskus tullut tekulla luetuksi, mutta kohta neljänkymmenen vuoden takaiset asiat tuppaavat unohtumaan, jos niitä ei käytä.


      • BlackNemo

        "Paksussa seinässä juttu tapahtuu tietenkin hitaammin kuin ohuessa"

        Siis kaiketi tarkoitat paksussa eristemateriaalissa? Ei kai välttämättä koko seinässä? Siis jos ajatellaan seinää kokonaisuutena. Oikein rakennetussa seinässä lämpö joutuu käsittääkseni siirtymään myös säteilemällä. Eikös se silloin pienennä tuon tarvittavan eristemateriaalin paksuutta, jolloin kokonaisuudessa paremmin eristävä seinä saattaa olla ohuempi. Verrattuna paksumpaan seinään, josta se lämpö pääsisi johtumalla, koko seinän läpi? Tämä siis oletuksena, että kyseessä olisi talon seinä, eikä vain pelkästään eristemateriaali.


      • 19+13
        BlackNemo kirjoitti:

        "Paksussa seinässä juttu tapahtuu tietenkin hitaammin kuin ohuessa"

        Siis kaiketi tarkoitat paksussa eristemateriaalissa? Ei kai välttämättä koko seinässä? Siis jos ajatellaan seinää kokonaisuutena. Oikein rakennetussa seinässä lämpö joutuu käsittääkseni siirtymään myös säteilemällä. Eikös se silloin pienennä tuon tarvittavan eristemateriaalin paksuutta, jolloin kokonaisuudessa paremmin eristävä seinä saattaa olla ohuempi. Verrattuna paksumpaan seinään, josta se lämpö pääsisi johtumalla, koko seinän läpi? Tämä siis oletuksena, että kyseessä olisi talon seinä, eikä vain pelkästään eristemateriaali.

        Säteilylämmön merkitys on pieni paksummissa seinämissä. Esim kattolämmitys perustuu siihen että ohut paneli ei estä säteilylämmön pääsyä huoneeseen mutta yläpuoliset eristeet estäävät sen karkaamisen ulos.


      • 19+13
        BlackNemo kirjoitti:

        "Paksussa seinässä juttu tapahtuu tietenkin hitaammin kuin ohuessa"

        Siis kaiketi tarkoitat paksussa eristemateriaalissa? Ei kai välttämättä koko seinässä? Siis jos ajatellaan seinää kokonaisuutena. Oikein rakennetussa seinässä lämpö joutuu käsittääkseni siirtymään myös säteilemällä. Eikös se silloin pienennä tuon tarvittavan eristemateriaalin paksuutta, jolloin kokonaisuudessa paremmin eristävä seinä saattaa olla ohuempi. Verrattuna paksumpaan seinään, josta se lämpö pääsisi johtumalla, koko seinän läpi? Tämä siis oletuksena, että kyseessä olisi talon seinä, eikä vain pelkästään eristemateriaali.

        Säteilylämmön merkitys on pieni paksummissa seinämissä. Esim kattolämmitys perustuu siihen että ohut paneli ei estä säteilylämmön pääsyä huoneeseen mutta yläpuoliset eristeet estäävät sen karkaamisen ulos.


      • BlackNemo
        19+13 kirjoitti:

        Säteilylämmön merkitys on pieni paksummissa seinämissä. Esim kattolämmitys perustuu siihen että ohut paneli ei estä säteilylämmön pääsyä huoneeseen mutta yläpuoliset eristeet estäävät sen karkaamisen ulos.

        Tietysti jos haluaa kattolämmityksessä maksimoida tuon lämpösäteily hyötykäyttön, niin luonnollisesti vain ohutta seinämämateriaalia lämmönlähteen eteen. Muutoinhan yhtenäinen paksumpi seinämä käyttäytyy tuossa tilanteessa juurikin martta00 kuvailemalla tavalla toimien eristeenä. Silti seinähän voi olla kokonaisuudessan vaikka kuinka paksu ja seinämämateriaali voi olla hyvinkin ohutta.

        Mutta tuota hain takaa, että talon seinässä se lämpö ensin johtuu sisältä vaikkapa kyprokkia pitkin sisemmäs, ja ennen tuota eristettä on ilmatila, josta se lämpö joutuu siirtymään säteilemällä kyprokista siihen eristeeseen, jossa johtuu eteenpäin, ja jälleen eristeen jälkeen taas ilmatilassa säteilemällä seuraavaan materiaaliin vaikkapa tiileen, josta taas johtumalla harakoille. Niin jos tuollaista seinää vertaa vaikkapa saman paksuiseen tai paksumpaan seinään jossa ei noita ilmatiloja ole, vaan lämpö johtuisi sisäseinästä - ulkoseinään eristeen läpi suoraan, ilman noita ilmavälejä. Tokihan noilla ilmaraoilla on myös tehtävänsä tuuletuksessa, mutta vaikuttavatko ne tuohon seinän kokonaiseristykseen ja jos, minkä verran siinä kompensoidaan tuota eristeen paksuutta?


    • 18+2

      Ja käytännössähän on usein niin että seinän sisäpuolella on vakiolämpötila, esim 20 astetta ja ulkopuolella samoin, esim. 0 astetta. Silloin lämpötilan muutos seinän yli on 20 astetta. Paksummassa seinässä tuo lämpötila muuttuu loivemmin eli lämpötilagradientti on pienempi. Lämmön johtuminen seinän läpi on verrannollinen tuohon lämpötilagradienttiin jolloin paksumman seinän läpi lämpöhäviö on pienempi jos materiaali on sama.

    • Laskee

      18 2 on asian ytimessä. Väännän vielä rautalangasta. Ajattele 15 cm paksuista eristettä, jonka eri puolilla on 15 asteen lämpötilaero. Eristeessä siis lämpötila laskee asteen senttimetriä kohti. Tämä lämpötilaero on suoraan verrannollinen läpi kulkevaan lämpömäärään. Yhtä paljon lämpöä kulkisi 5 cm paksun eristeen läpi, jos lämpötilaero olisi 5 astetta. Kun eristettä paksunnetaan, lämpötilaero eristeen senttimetriä kohti pienenee, jolloin lämmön johtuminen myös pienenee.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      66
      4562
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      14
      2239
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1764
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1498
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      27
      1433
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1298
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1227
    8. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      13
      1136
    9. 22
      1086
    10. Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä

      Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      291
      1014
    Aihe