Löysin itsestäni käyttämättömän voimavaran, ja jaan sen nyt auliisti kaikille. Tämähän menee näin: ÄLKÄÄ TEHKÖ niin kuin minä teen, ja vältytte stressiltä!
Ja näin minä sitten teen:
- olen aina ajoissa, ja huolehdin siitä, että olen ajoissa
- olen tunnollinen, ja pidän huolen siitä, että teen lupaamani asiat
- teen sataa asiaa yhtä aikaa (multitasking)
- käyn viisaudenhammaspoistoleikkauksessa, saan kuumettakin, ja menen seuraavana ja sitä seuraava päivänä ihan normaalisti luennolle (koska eihän sitä nyt pikkuasian takia hommia väliin jätetä)
- saan siivousaiheisia raivareita, joiden aikana siivoan. Muutoin en siivoa, ja suutun aikaansaamastani sotkusta.
- en myönnä kenellekään, että väsyttää
- en anna periksi
- unohdan aamupalan
- saatan oman syömiseni kustannuksella mennä töihin (esim. kysytään että ehtisitkö sinne ja sinne, ja minä menen, vaikken ole syönyt mitään)
- treenaan ja litkin vettä päälle ja unohdan tankata oikein (nollatulos)
- A-tyypin persoonallisuus
ja nyt alkaa ironisin osuus:
- tiedostan sen, että minun "pitää pitää parempaa huolta itsestäni" ja näen kauheasti vaivaa lukiessani antioksidanteista, vitamiineista, ruuan imeytymisestä ja niin edelleen (enkä saa mentyä ajoissa nukkumaan, kun "onhan tää pakko selvittää")
- ostan kaupasta purkin D- ja B-vitamiineja (toki markkinoiden parhaita), probiootteja, vihreää teetä, hunajaa, proteiinipatukoita, magnesiumia, entsyymejä, tummaa suklaata, ja ladon ne kaikki varsinaisten läkkeiden ohella pöydälleni. Sitten saan raivarin, koska en koskaan mahdu tekemään mitään pöytäni ääressä.
- Luen jostakin, että siisti koti auttaa säilyttämään mielenrauhan. Katsahdan ympärilleni ja totean, että jaa-HAS, TÄSTÄ se kaikki johtuu, ja sitten luuttuan esim. kuumeisena ja mietin, että miten sommittelen graduun sen ja sen asian ja ai niin, piti perua se hammaslääkäri ja löydän kenkätelineen alta patterin, nousen ylös, lähden patteri kädessäni kuljeskelemaan ja kompastun pyykinkuivaustelineeseen, koska olen tunnollisena pessyt pyykkiä, ja kiroilen, ja mietin että mitä minun pitikään tehdä.
- Maksan nöyrästi kirjaston sakot. Yhtään ei ärsytä. Ei yyyyyh-tään, vaikka kaikki päivät mietin, että mitä minun pitikään.
- Ostan rentoutuskasetin, jossa on luonnonääniä, asetan sen soittimeen ja käyn selälleni. Raivostun, kun naapurin kakara saapuu kotiinsa ja alkaa karjua. Mielenosoituksellisesti alan raataa esim. tiskien kimpussa. Että vittu ei sitten rentouduta.
Juu. Älkää tehkö noin.
Ja näin minä sitten teen:
- olen aina ajoissa, ja huolehdin siitä, että olen ajoissa
- olen tunnollinen, ja pidän huolen siitä, että teen lupaamani asiat
- teen sataa asiaa yhtä aikaa (multitasking)
- käyn viisaudenhammaspoistoleikkauksessa, saan kuumettakin, ja menen seuraavana ja sitä seuraava päivänä ihan normaalisti luennolle (koska eihän sitä nyt pikkuasian takia hommia väliin jätetä)
- saan siivousaiheisia raivareita, joiden aikana siivoan. Muutoin en siivoa, ja suutun aikaansaamastani sotkusta.
- en myönnä kenellekään, että väsyttää
- en anna periksi
- unohdan aamupalan
- saatan oman syömiseni kustannuksella mennä töihin (esim. kysytään että ehtisitkö sinne ja sinne, ja minä menen, vaikken ole syönyt mitään)
- treenaan ja litkin vettä päälle ja unohdan tankata oikein (nollatulos)
- A-tyypin persoonallisuus
ja nyt alkaa ironisin osuus:
- tiedostan sen, että minun "pitää pitää parempaa huolta itsestäni" ja näen kauheasti vaivaa lukiessani antioksidanteista, vitamiineista, ruuan imeytymisestä ja niin edelleen (enkä saa mentyä ajoissa nukkumaan, kun "onhan tää pakko selvittää")
- ostan kaupasta purkin D- ja B-vitamiineja (toki markkinoiden parhaita), probiootteja, vihreää teetä, hunajaa, proteiinipatukoita, magnesiumia, entsyymejä, tummaa suklaata, ja ladon ne kaikki varsinaisten läkkeiden ohella pöydälleni. Sitten saan raivarin, koska en koskaan mahdu tekemään mitään pöytäni ääressä.
- Luen jostakin, että siisti koti auttaa säilyttämään mielenrauhan. Katsahdan ympärilleni ja totean, että jaa-HAS, TÄSTÄ se kaikki johtuu, ja sitten luuttuan esim. kuumeisena ja mietin, että miten sommittelen graduun sen ja sen asian ja ai niin, piti perua se hammaslääkäri ja löydän kenkätelineen alta patterin, nousen ylös, lähden patteri kädessäni kuljeskelemaan ja kompastun pyykinkuivaustelineeseen, koska olen tunnollisena pessyt pyykkiä, ja kiroilen, ja mietin että mitä minun pitikään tehdä.
- Maksan nöyrästi kirjaston sakot. Yhtään ei ärsytä. Ei yyyyyh-tään, vaikka kaikki päivät mietin, että mitä minun pitikään.
- Ostan rentoutuskasetin, jossa on luonnonääniä, asetan sen soittimeen ja käyn selälleni. Raivostun, kun naapurin kakara saapuu kotiinsa ja alkaa karjua. Mielenosoituksellisesti alan raataa esim. tiskien kimpussa. Että vittu ei sitten rentouduta.
Juu. Älkää tehkö noin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minä vain annan asioiden hoitua. Esitelmä esitelmöityy ja läksyt tekeytyvät.
Santinyn vinkit täysjärkisenä pysymiseen:
1) Priorisoi!
-Mieti mitä haluat saada aikaiseksi ja mitä sinun pitää tehdä niihin päästäksesi. Jos haluat vain läpäistä kurssit, listaa pakolliset työt ja varaa niille aikaa. Päätä, mitkä asiat ovat sinulle tärkeimpiä ja varaa niihin enemmän aikaa kuin niille, jotka eivät ole pakollisia. Jos kalenteriin ei mahdua lepoa ja vapaa-aikaa, siirrä jotain myöhempään ajankohtaan. Lukion pidentäminen oli elämäni paras päätös, suosittelen kaikille, jotka stressaantuvat aikatauluista, deadlineista, kokeista ja vähäisestä vapaa-ajasta.
2) Syö!
-Älä tee niin kuin Nasse vaan syö kunnon ruoka joka päivä, aamiaista myöten. Itse laihdun aina niinä aikoina, joina syön päivittäin koulussa, koska kotona ei koskaan jaksa laittaa mitään järkevää ruokaa. Koskaan en ole laihtunut aterioita skippaamalla.
3) Nuku!
-Mistään ei saa aikaiseksi samanlaista vitutusta kuin univajeesta. Suunnittele kalenterisi niin, ettei hommia tarvitse paiskia yötä myöten. Myös vapaa-aika kannattaa ottaa muualta kuin yöunista. Välillä kaikki järkevä valveillaoloaika meni koulutöihin ja päädyin sitten nipsaisemaan omaa aikaani nukkumisesta. Jatkossa se on panostus, joka saa väistyä mielenrauhan tieltä.
4) Ole armelias.
-Kaikkea ei ole pakko ehtiä, eikä ikinä voi ehtiä. Päivässä on vain 24 tuntia, eikä niihin mahdu koulu, siivoaminen, kuntosalilla ravaaminen, hienot kulttuuriharrastukset, juhliminen, oma aika ja nukkuminen. Älä vaadi itseltäsi kaikkea, liiat vapaa-ajan menot ajavat burnoutiin ihan samalla tavalla kuin liiat työkiireetkin. Tämä on erityisen tärkeää tiedostaa, jos sosiaalinen kanssakäyminen on kuluttavaa, ei virkistävää. Olin viime syksyn niin väsynyt kuin olin pitkälti sosiaalisten rientojen takia ja juhliminen on myös pois koulutyöstä ja yöunista, ja on siten omiaan lisäämään stressiä.
No sinä Nasse saat sentään jotain aikaiseksi. Minulla on niin paljon tekemistä, ettei minulla ole aikaa tehdä mitään enkä saa mitään tehtyä.
Enkä kylläkään tee mitään. Siitä se kai kiikastaa.
Mulla ainakin oli suurin ongelma asioiden aikaansaamisessa se, ettei mulla ikinä ollut selvää käsitystä siitä, mitä tarkalleen pitäisi tehdä tai ajattelen kaikkea, mitä pitäisi tehdä ja se ajatus kyllä imee kaikki tekemishalut. Yksi homma kerrallaan. Nyt teen tämän tehtävän, sitten ajattelen muita. Aikatauluttaminen auttaa, vaikka sitten aikatauluttaisit vain seuraavan tunnin. Ite en pysty ajattelemaan paria tuntia pitempiä jaksoja eteenpäin, niinpä yleensä teen asioita tunnin paloissa. Jos olen nopeampi, saan vapaa-aikaa *wuhuu*. Nyt teen läksyjä tunnin, sitten syön ja sitten teen toisen tunnin läksyjä.
Tai sitten tässä hölinässä on järkeä vain minulle. Ei olisi eka kerta.
Okeis.... Pitää yrittää.