miten mä jaksan rakastaa?
miten mä jaksan elää?
miten mä jaksan luottaa?
rakkautta en oo saanu vähää aikaa...ja nyt tuntuu et mä kuolen..kuihdun vähitellen pois...
sekoon aina vääriin poikii...ja saan vaan kolhuja.
elämässäni ei oo ainuttakaa järjen hiventä!
ei oo ketää joka välittäis musta oikeesti...kaikki vaa valehtelee...mä en jaksa!
kehenkään ei voi luottaa...tai no onhan mul yks tosi ihana kaveri...siit mä oon onnelline..mitää muuta intoo mun elämässä ei sit ookkaa...
arlan takia oon jaksanu...kiitos sen...jaksanu mua vaikeina aikoina...eikä oo koskaan pettäny mua!
jos hän jättää meidän ystävyyden...se olis viimene tikki!
sillo oisin jo taivaassa tai helvetissä...kuha josskai...
mua pelottaa,
et mä en voi tuntee enää koskaan rakkautta..
mua pelottaa kaikki..onkoha sitä elämää tuon puoleisessa ollenkaan?
mä haluisin oman mussukan,jota voisin rakastaa,ilman että pelkään koko aja et mä jään taas särkyneen sydämmeni kanssa kaksin...
mä en osaa enää olla oma itseni todellisessa mailmassa...mä esitän kovaa...sulkeudun kuoreen..
itken itseni usein uneen..ja nään painajaista..
ehkä se kuolema on parempi vaihot ehto...teidän ei tartte sit enää kestää mun huonoja runoja..itse asiassa tääkää ei oo runo vaan mun ajatus mailmani ja mun elämäni...
mut on tehty vaan pieneks bakteeriks tännne savuisen pallon keskelle...
mun aivojen tilalle on pistetty sydän,
rakkauden sydän...
kukaa ei huoli enää mua omaks kullakseensa...mitä pahaa mä oon tehny...
haukutaan huoraks,tietävätkö edes mikä huora on?
hakataan verille...
mä en jaksa enää...auttakaa mua...sanokaa niille ilkeille jätkille et jättää mut rauhaan...
kohta saavat sen mitä ovat aina halunneet...
mun kuoleman...eihä mulla oo ketää johon luottaisin...kaikki ovat aina pettäneet...
mut nyt mä yritän kovettua taas...mä en halua...
...niisk....mä en halua kuolla...mutta ei näköjää oo muuta vaihtoehtoo..jos vaik siel mihi nyt päädyn...voin olla rauhassa...
miten mä jaksan elää?
miten mä jaksan luottaa?
rakkautta en oo saanu vähää aikaa...ja nyt tuntuu et mä kuolen..kuihdun vähitellen pois...
sekoon aina vääriin poikii...ja saan vaan kolhuja.
elämässäni ei oo ainuttakaa järjen hiventä!
ei oo ketää joka välittäis musta oikeesti...kaikki vaa valehtelee...mä en jaksa!
kehenkään ei voi luottaa...tai no onhan mul yks tosi ihana kaveri...siit mä oon onnelline..mitää muuta intoo mun elämässä ei sit ookkaa...
arlan takia oon jaksanu...kiitos sen...jaksanu mua vaikeina aikoina...eikä oo koskaan pettäny mua!
jos hän jättää meidän ystävyyden...se olis viimene tikki!
sillo oisin jo taivaassa tai helvetissä...kuha josskai...
mua pelottaa,
et mä en voi tuntee enää koskaan rakkautta..
mua pelottaa kaikki..onkoha sitä elämää tuon puoleisessa ollenkaan?
mä haluisin oman mussukan,jota voisin rakastaa,ilman että pelkään koko aja et mä jään taas särkyneen sydämmeni kanssa kaksin...
mä en osaa enää olla oma itseni todellisessa mailmassa...mä esitän kovaa...sulkeudun kuoreen..
itken itseni usein uneen..ja nään painajaista..
ehkä se kuolema on parempi vaihot ehto...teidän ei tartte sit enää kestää mun huonoja runoja..itse asiassa tääkää ei oo runo vaan mun ajatus mailmani ja mun elämäni...
mut on tehty vaan pieneks bakteeriks tännne savuisen pallon keskelle...
mun aivojen tilalle on pistetty sydän,
rakkauden sydän...
kukaa ei huoli enää mua omaks kullakseensa...mitä pahaa mä oon tehny...
haukutaan huoraks,tietävätkö edes mikä huora on?
hakataan verille...
mä en jaksa enää...auttakaa mua...sanokaa niille ilkeille jätkille et jättää mut rauhaan...
kohta saavat sen mitä ovat aina halunneet...
mun kuoleman...eihä mulla oo ketää johon luottaisin...kaikki ovat aina pettäneet...
mut nyt mä yritän kovettua taas...mä en halua...
...niisk....mä en halua kuolla...mutta ei näköjää oo muuta vaihtoehtoo..jos vaik siel mihi nyt päädyn...voin olla rauhassa...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onkohan toi vaan pelkkää itsesääliä?
Älä viitsi sääliä itseäs enää!!!
nii...se mitää itse säälii oo..mä vaan otan kaikki nii helveti raskaasti...toi mun elämän kerta!!joten älä tuu selittää tommosta!
voi sua...
en mä oikeestaan osaa mitään älyllistä sanoa,
eikä varmaan tarvikkaan... mä toivon koko sydämestäni, että sä jaksaisit...
runo sulle: [ei oo oma]
kun sä olet yksin ja onneton,
sinä ajattelet:
"ilman rakkautta ei voi elää".
kun sä ajattelet luopua kaikesta,
muista että...
"ilman elämää ei voi rakastaa..."
tota tossa ois vähä ajattelemista kaikille...
mutta muista, vaikka sä tekisit jotain itsellesi,
sä ET ole rohkea, sillä sä luovutat...
pitäkää kiinni elämän langasta, vaikka se olisi kulunut kuinka ohueksi tahansa!!!! minäkin yritän, sillä just nyt ei ole todellakaan helppoa...
rakkaudella
yöperho
et varmaan mitenkään voi jaksaa mitään jos et todella halua...jos haluat, älä luovuta...! täytyisi vaan jaksaa uskoa ja toivoa...kyllä kaikki järjestyy jollain tavoin, jos vain haluat...kyllä sut joku huolii...eikä luottamus vielä ihan täysin ole kadonnut...sun pitää vaan yrittää nauttia elämästä ja löytää onni, vaikka se tuntuisi vaikealta...ole vahva...mä ainakin tunnen itseni vahvaksi sisältä, tuntuu kuin mitkään sanat/teot tällä hetkellä ei voisi minua liiaksi satuttaa...minä haluan elää ja rakastaa...! toivottavasti sinäkin...ei kannata 'pieniä' murehtia, onhan sinulla elämä ja niin kauan kuin elät on sinulla toivoa tulla rakastetuksi ja rakastaa ja olla onnellinen...etsi se rakkaus ja ole onnellinen...jos vain haluat...
Toi oli melkein suoraan mun elämästä.
Mä oon sun kohtalotoveri...
jos haluutte mailata [email protected]