Meidän pitäis puhua, ennen ku teet jotai sellasta, minkä jälkeen ei ole enään mitään puhuttavaa. Me ollaan ajauduttu siihen pisteeseen, pitäis päättää yrittääkö vielä, erotaanko suosiolla. Tiedän et jään kaipaamaan sinua jos me nyt erotaan. Jos yritetään vielä se sattuu vielä enemmän jos me molemmat ei haluta tarpeeksi et tää juttu toimii.
En todella tiedä mitä nyt pitäis tehdä. Jostain syystä en luota suhun enään.Oon huomanu et sä olet jo puoliksi jättänyt tän suhteen.
Miksi mun pitäis siihen enään panostaa yhtään enempää ku olen jo tehnyt. Jään kaipaamaan sinua mut kyl meidän on nyt parempi erota. Tämä päätös on elämäni vaikein tähän mennessä.
Kyl mä rakastan sinua, mut mun on päästettävä susta irti. Ei tän tosiaan näin pitäny mennä. Oon ollu iha helvetin yksinäinen vaikka ollaan muka oltu yhdessä. En edes ymmärrä miten se voi olla edes mahdollista.
En todella tiedä mitä nyt pitäis tehdä. Jostain syystä en luota suhun enään.Oon huomanu et sä olet jo puoliksi jättänyt tän suhteen.
Miksi mun pitäis siihen enään panostaa yhtään enempää ku olen jo tehnyt. Jään kaipaamaan sinua mut kyl meidän on nyt parempi erota. Tämä päätös on elämäni vaikein tähän mennessä.
Kyl mä rakastan sinua, mut mun on päästettävä susta irti. Ei tän tosiaan näin pitäny mennä. Oon ollu iha helvetin yksinäinen vaikka ollaan muka oltu yhdessä. En edes ymmärrä miten se voi olla edes mahdollista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eihän täällä voi tietää kuka on kuka. Voi vain arvailla ja uskotella itselleen että "hän" on juuri se. Hoitakaa ihmiset irl:ssä nuo tunnepuolen asiat. Jos tämä olisi minulle jota epäilen vahvasti niin kyllä puhuisin ihan kasvotusten mutta ei olla oltu tekemissä niin välillemme on kasvanut ns kommunikointi rotko. Tunteet kyllä ylettäisi vielä kurkottamaan toiselle puolelle. Mutta et ole "hän" enkä minä siun "hän". toivottavasti saisit hoidettua asiasi kyseisen henkilön kanssa. Öitä.
Kirjota mulle ajatukses vaikka sähköpostiin tai vaikka ihan oikeena kirjeenä. En haluisi erota.
hyvästi- Meillä ei mitään puhuttavaa.
Anteeksi avautumiseni. Oma puolisoni oli kyllä vielä unessa, kun kirjoitin aloituksen.
Toivottavasti ei löydä tätä kirjoitusta. Jostainsyystä olemme hukanneet toisemme.
Meillä on kaikki hyvin, paitsi ettei ole. Molemmillaon hyvä työ, talous kunnossa. Molemmilla autot. Seksi sujuu mutta jotain puuttuu. Se läheisyys, toisen homioiminen. Vaikka vietämme pari kertaa kuukaudessa ns. laatuaikaa kahdenkesken, silti tuntuu että aina on jotain välissä.
Toisen huomioiminen on vähentynyt, seksi on suorittamista,vailla tunteita. Menemme kavereiden kanssa enemmän kuin yhdessä. Tämä ei voi jatkua näin, tuntuu että olen läheisempi työkavereiden kanssa, kuin puolisoni. Miten 4,5v yhdessä voi aiheuttaa tällaisen tilanteen? Puolison työasiat tuntuu tulevan kotiin, meidän väliin.Kaverit tuntuu olevan tärkeämpiä kuin me. En halua olla suhteessa, jossa tunnen olevani yksinäinen.
Pitää huomenna ottaa asia puheeksi. Pitää soittaa lakimiehelle, miettiä valmiiksi miten omaisuus jaetaan.Ei tätä voi enään korjattua. Kaipaan sitä mitä meidän välillä oli alussa.
Nykyisin emme ole enään edes hyviä kavereita. Tuntuu etten tunne kumppaniani enään.
Ehkä me vain kasvoimme erilleen.
Kiitos vastauksista.
Nyt on Sinna suivaantunu Zuippaan.