Ääripäinä Kainuu ja Pohjois-Korea. Toimittajat kirjoittavat tai puhuvat sitä mitä työnantaja haluaa toimittajan tekevän. Osa toimittajista on jo niin viisaita, että heillä on aina vain yksi totuus kerrottavanaan. Huvittavinta ovat lehtien "yläkertakirjoitukset" ja valitukset, kun toimittajan päivä on mennyt pilalle ja jokin tapahtuma on esitetty "suurena epäkohtana". Tietysti sielläkin on politiikan hyvät ja pahat, lehden linjan mukaisesti.
Radio taas on harmiton. Toimittajat kertovat seuraavana aamuna mitä on tehty oman perheen kanssa edellisenä päivänä tai viikonloppuna. Lapsi sanoi sitä ja tätä. Joku toimittaja taas kertoo jatkuvasti, että kun pitäisi käydä salilla ja lenkillä ja kävin kuitenkin yhdellä lenkillä. Tietysti joka päivä on taas hieno päivä ja siitä pitää nauttia! Tämäkö on se "toimittajakoulun" anti. Tietysti pitää kertoa aina ennen uutisia mitä uutisissa pian kerrotaan. Jos satutaan haastattelemaan ihmisiä maakunnan ulkopuolella juttukeikan antina voi olla aikaa vain "pieni hetki", kun toimittajilla on niin paljon omaa asiaa kerrottavanaan.
Media kertoo mielllään sitä lähellä olevista toimijoista "hyvinä" palvelujen tarjoana. On suosikki asiantuntijoita kertomassa mielipiteen ja tietysti niitä tahoja, joita voi aina "ohi mennen" arvostella. Median "lähellä olevista" kilpailevista toimijoista / yrityksistä vaietaan tai jutut esitetään toimittajan arvomaailman mukaisesti.
Politiikassa luodaan mielikuvaa hyvistä ja pahoista puolueista. Hyvänä esimerkkinä on kunnalllispolitiikka. Epämääriset vihjailut toistuvat, kun media voisi kertoa tapahtumien kulkua asiapitoisestí. Vaalit lähenee ja on taas merkkejä, kun jotkut poliitikot nostetaan jalustalle ja toisista etsitään virheitä suurennuslasilla.
Onkohan tässä kyseessä ns. "hyvä veli" järjestelmä. Toimittajat voisivat ottaa siitä selvää, sillä se on heidän työtään. Onhan toimittajilla käytössään eettiset säännöt ja journalismin ohjeet.
Median uutisoinnissa jutut tekevät yksittäiset toimittajat. Mitähän sen toimittajan mielessä on, kun katsoo illalla peiliin ja kertaa mitä on kirjoittanut tai radiossa höpöttänyt? Jos omatunto kolkuttaa lohdutuksena on, että onhan se omatunto vielä tallella. Kaikki tapahtuva uutisointi ei ole sattumaa vaan ennalta ohjeistettua enemmän tai vähemmän.
Positiivista Kainussa on, että ihmiset saavat ajatella omilla aivoillaan ja tehdä valintoja ja päätöksiään ihan itse.
Radio taas on harmiton. Toimittajat kertovat seuraavana aamuna mitä on tehty oman perheen kanssa edellisenä päivänä tai viikonloppuna. Lapsi sanoi sitä ja tätä. Joku toimittaja taas kertoo jatkuvasti, että kun pitäisi käydä salilla ja lenkillä ja kävin kuitenkin yhdellä lenkillä. Tietysti joka päivä on taas hieno päivä ja siitä pitää nauttia! Tämäkö on se "toimittajakoulun" anti. Tietysti pitää kertoa aina ennen uutisia mitä uutisissa pian kerrotaan. Jos satutaan haastattelemaan ihmisiä maakunnan ulkopuolella juttukeikan antina voi olla aikaa vain "pieni hetki", kun toimittajilla on niin paljon omaa asiaa kerrottavanaan.
Media kertoo mielllään sitä lähellä olevista toimijoista "hyvinä" palvelujen tarjoana. On suosikki asiantuntijoita kertomassa mielipiteen ja tietysti niitä tahoja, joita voi aina "ohi mennen" arvostella. Median "lähellä olevista" kilpailevista toimijoista / yrityksistä vaietaan tai jutut esitetään toimittajan arvomaailman mukaisesti.
Politiikassa luodaan mielikuvaa hyvistä ja pahoista puolueista. Hyvänä esimerkkinä on kunnalllispolitiikka. Epämääriset vihjailut toistuvat, kun media voisi kertoa tapahtumien kulkua asiapitoisestí. Vaalit lähenee ja on taas merkkejä, kun jotkut poliitikot nostetaan jalustalle ja toisista etsitään virheitä suurennuslasilla.
Onkohan tässä kyseessä ns. "hyvä veli" järjestelmä. Toimittajat voisivat ottaa siitä selvää, sillä se on heidän työtään. Onhan toimittajilla käytössään eettiset säännöt ja journalismin ohjeet.
Median uutisoinnissa jutut tekevät yksittäiset toimittajat. Mitähän sen toimittajan mielessä on, kun katsoo illalla peiliin ja kertaa mitä on kirjoittanut tai radiossa höpöttänyt? Jos omatunto kolkuttaa lohdutuksena on, että onhan se omatunto vielä tallella. Kaikki tapahtuva uutisointi ei ole sattumaa vaan ennalta ohjeistettua enemmän tai vähemmän.
Positiivista Kainussa on, että ihmiset saavat ajatella omilla aivoillaan ja tehdä valintoja ja päätöksiään ihan itse.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.