Lääkäri kyllästyi

Mielenkiintoinen artikkeli. Samaa ajatellut monesti. Diagnooseja tehtaillaan koko ajan lisää ja kohta jokaisella meistä on oma mielisairaus. Siis sellainen, joka ollaan itse valittu. Kilpirauhanen näkyy olevan suosittu. Sen oireisto kun on niin moni-ilmeinen. Selkävaivat taitavat jo olla out ja fibromyalgia...
Mielen puolella taitaa uusin löytö olla "erityisherkkyys".

Surutyöhönkin kijoitetaan, jos jonkinäköistä pilleriä. Vaikka surutyön tekeminen kuuluu elämään, eikä ole sairaus.
Nykyään ihmiset hakevat sairaslomaa, jos kaveri jättää.
Ihmiset itsekin ovat osasyyllisiä tähän rumbaan. Esim. varsinkin aikaisemmin, jos joka flunssaan ei saanut penisilliiniä, oli lääkäri huono. Nykyään se jo alkaa mennä perille, ettei antibiootit tehoa viruksiin.

Lääketehtaiden intressissä on sairauksien tehtailu paljolti. Josta tämä kolestroli-homma on hyvä esimerkki.
Myös useat lääkärit ovat lääketehtaiden osakkaita.
Joku aika sitten tuli TV:stä dokumentti näistä asioista Japanista. Siellä jo 16-vuotiaille kirjoitettiin Viagraa.

Myöskin sitä tapahtuu, että kun ei syytä oireilun syytä löydetä, syötetään ihmiselle masennuslääkkeitä.

Kyllä Pasternack on aivan oikeassa. Jos joku menee terveyskeskukseen ja varsinkin yksityiselle puolen valittamaan vaivojaan, niin hänet vedetään massiivisen tarkastuskoneiston läpi ja sen jälkeen upotetaan korviaan myöten lääkkeisiin.

Tarkastuksia ja lääkityksiä tehdään myös "kaiken varalta". Vielä töissä ollessani työterveyslääkäri määräsi kolesterolilääkkeet kaiken varalta. Pari vuotta söin, sen jälkeen heitin ne roskakoriin. Osaltaan siihen vaikutti se, että tuo samainen lääkäri yllättäin kuoli. Ei osannut itse ottaa "kaiken varalta". Koko elämäni aikana minut olisi pumpattu täyteen kemikaaleja, jos olisin sallinut. Ihan vaan kaiken varalta.

Viiskyt luvulla isältäni meni käsi poikki ranteen yläpuolelta. Faija pisti itse luut yhteen, kietoi vankan kääreen sen ympärille ja oli kuukauden päivät hissukseen. Ei tarvinnut edes kipu- ja särkylääkkeitä.

Olemme rakentaneet kalliin, mutta terveydenhoidon kannalta tehottoman medikalisaatiohirviön, joka ruokkii itse itseään, ulostaa uusia sairauksia (mm. sairaalabakteerit) ja niille uusia lääkkeitä. Ja tuo kierre vaan kiihtyy kaiken aikaa. Kohta ei kansakunnan varat riitä sen ruokkimiseen.

Tämän "medikaalisaatiohirviön" rinnalle, alle tai ylle pitäisi kehittää sellainen ihmisen mittainen yksikkö, jossa saraita ihmisiä kohdeltaisiin kutakin vaivansa omaavina persoonina eikä vain numeroina, kuten näissä "medikalisaatiohirviöissä" on tapana. Siellä voitaisiin hoitaa ja korjata ko. henkilöiden pienempiä vikoja ja vaivoja, jotka eivät vielä tarvise tuon "hirviön" käsittelyä. Näitäkin on hyvin paljon, jotka turhaan ruuhkauttavat tuon kalliin "hirviön" vast.ottoja, ja synnyttävät jonoja.

Ainakin itäisessä Helsingissä ei lääkäriin pääse tekemään edes terveistä sairaita kunnallisella puolella, koska jonotus ajat kunnallisen puolen lääkäreille ovat 5-6 viikkoa. Yksityiselle puolelle pääsee kyllä heti, eli rahalla saa ja pääsee heti lääkärin vastaanotolle. Suomessa ei kunnallisella puolella lääkäri palvelut edelleenkään toimi.