Purjeen muoto mastolla

Maston pre-bend säädetään purjeen muodon mukaan. Tai käänteisesti: purjemaakarin kanssa keskustellaan/sovitaan millainen on uuteen purjeeseen tavoiteltava etuliikin kaari eli millaista pre-bendiä veneen rikissä olisi hyvä pitää.

Joka tapauksessa, pre-bend säädetään purjeen mukaan. Lähdetään arvion mukaisesta tavoitteesta ja testipurjehduksen perusteella pre-bendiä joko lisätään tai vähennetään. Jos puhutaan osatakilasta niin 1/2-1 profiilin mittaa on tyypillinen pre-bendin määrä.

Jos yritän vastata myös siihen, että miten säädetään. Takilan tyyppi vaikuttaa oleellisesti proseduuriin. Yksi saalinkipari 7/8 osatakila: Päätetään tavoiteltava pre-bend, muistista, naapurin vinkistä, purjemaakarilta tms. Alavantit täysin löysiksi. Kiristetään ylävantit käsikireyteen. Nostimella mitaten säädetään masto pystyyn. Hekki kireälle. Kiristetään ylävantteja (alavantit edelleen täysin auki, hekkiä välillä kiristäen) kunnes pre-bend on (hekki avattuna) tuplasti tavoiteltu, esim 0,75x2=1,5 profiilin mittaa. Alavantteja kiristetään kunnes prebend on puolitettu edellisestä vaiheesta ja siis tavoitteen mukainen. Koepurjehditaan. Jos/kun tarvetta koepurjehduksen jälkeen hienosäätöön, aloitetaan avaamalla alavantit täysin kiristetään/löysätään ylävantteja ja taas puolitetaan pre-bend kiristämällä alavantteja. Jos tarpeen kiristää tai löysätä rikiä (pitäen sama pre-bend), voidaan koepurjehduksen aikana kiristää/löysätä vantteja suhteessa n. 3 kierrosta ylävantteja/2 kierrosta alavantteja.

Kylläpä oli laaja kysymys ja niukasti lähtötietoa. Oletus, että veneessä osatakila ja vantit hiukan takaviistoon ja ei ole barduunoita. Ja sitten toinen juttu, että purjeen oikea muoto riippuu tuulenvoimakkuudesta ja suunnasta veneeseen. Siksi mastoa pitää pystyä säätämään riittävästi olosuhteiden mukaan, helposti.

Ei varmaan tarkoiteta keulapurjetta, mutta kevyellä tuulella keulastaagin pitäisi olla löysemmällä kuin kovalla tuulella. Siis kovalla tuulella kiristetään takastaagia, joka kiristää etustaagia. Kevyellä tuulella vantit pitäisi olla löysemmällä kuin kovalla tuulella, siis etustaagia jatketaan.

Sivusuunnassa masto saisi olla suora, kun purjehditaan.

Kiristetään takastaagi pohjaan ja sitten säädetään ylävantit kireälle laiturissa. Lähdetään purjehtimaan. Kun takasaagi kiristetään (pohjaan tai niin paljon kuin jaksaa), pitäisi maston taipua juuri niin paljon kuin isopurje antaa myöten. Siis silloin puomin päästä tulee lähteä rypyt maston keskikohtaa kohden. Jos ei tule ryppyjä, löysätään ala- ja välivantteja, että rypyt tulee. Sallitaan siis suurempi taipuma mastolle. Jos rypyt tulee helposti, kiristetään ala- ja välivantteja, maston taipuman rajoittamiseksi, siis takastaagin vaikutus etutaagin jännitykseen paranee.

Itselläni toppiriki kahdella saalinkiparilla (neljät vantit puolellansa) ,alimmat kireimmällä vetää mastoa eteen,toiseks alimmat pikkaisen löysemmällä,vetää mastoa taakse,kaksi ylintä uloimmat tiukemmalla(=paksumpi vantti) kuin sisävantit.Kaikki vantit mitattu vanttimittarilla tiettyyn momenttiin myös backstaagi,sitten koko masto on pikkaisen kaarellaan.Iso on läpilatotettu lentävällä alaliikillä ja nousee ylös kiskoa pitkin ratsastajilla,Isopurje istuu hyvin näillä säädöillä,maston taipumaa voi sitten säädellä backstaagilla tuulen mukaan(=en tee sitä lomalla)